Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Kaarina Griffiths
Vuoden pimeimp n y n Koillisen kyl n asukkailla on tapana viett Valtavaa Vaahterajuhlaa. He koristelevat kyl n keskell kasvavan ison vaahteran kiilt vill keltaisilla, punaisilla ja sinisill koristeilla ja laulavat ja tanssivat iloisesti puun ymp rill . Mutta kun kyl n tulee uusia asukkaita kaukaisista maista, t m tapa muuttuu v h n kerrallaan, kunnes vaahtera seisoo keskell kyl aivan paljaana. Mutta sitten lapset p tt v t tehd asialle jotain...
"Se on alkanut " Heikki-set huusi. "Nyt kiireesti ett ehditte katsomaan " H n katosi sis n navettaan. Emilia ja Roope rynt v t navettaan n hd kseen ensimm isen uuden vasikan Kuka voittaa ja saa nimet sen?
"Where did you get all those fish, my old friend?" Bear asked, eyeing the loot enviously. "I caught them at the lake, my old buddy," Foxy answered. "You certainly were lucky ", Bear marveled. "Do you think you could teach me to fish like that?" "With pleasure, my dear pal. All you have to do is . . ." These folk tales introduce us to Foxy, Bear and Peikko, characters from old Finnish folk tales, updated and translated by Kaarina Brooks. The charming illustrations, also by Kaarina Brooks bring these light-hearted characters to life. The stories of Foxy, Bear and Peikko appeal to the imagination and the emotions of children and adults alike and offer universally accessible, yet traditoinally Finnish lore.
Sauna Culture, Sweat and Spirituality
Kaarina Kailo
Springer International Publishing AG
2025
sidottu
This book explores spiritual and sacred practices in Finnish saunas and Native North American sweat lodges through a comparative study. It also sheds light on ancient traditions from Ireland and Galicia, tracing their evolution and shared spiritual features. The book further analyzes gendered rituals, woman-centered lifeways, and cyclical worldviews rooted in rebirth and regeneration. This book shows how these practices reflect a deep, cross-cultural matrix of symbols celebrating Heaven and Earth. It presents the Delaware Sweat Lodge and Big House as prototypes of sacred structures for world renewal and their connections to sauna cultures worldwide. By defining key concepts from patriarchal, feminist, and Indigenous perspectives, this book challenges normative, unquestioned notions of the sacred and the divine. The book's interdisciplinary approach will appeal to students, scholars, and researchers of gender studies, Indigenous studies, cultural studies, religious studies, philosophy, and anthropology interested in a better understanding of how ancient rituals hold ecological significance for addressing today’s planetary crises and social imbalances, revealing like-mindedness across diverse faith traditions.
För att kunna levaför att kunna seför att kunna geJag smälter ihop med alltet
Allt man hörde var ett knastrande ljud av grus när hon promenerade framför stationen i den mörka och fuktiga natten. Omgivningen fylldes av spöklika skuggor när de små lamporna runt byggnaden kastade sitt ljus mot den kolsvarta bakgrunden. Plötsligt såg hon en man som gick över rälsen i den bortre delen av stationsområdet för att sedan försvinna bakom de tomma tågvagnar som var uppställda där. *
Kaarina Helakisa on tunnustetuimpia suomalaisia lastenlyyrikoita. Monipuolisessa valikoimassa on yli sata Helakisan lastenrunoa suloisista hyvänyönrunoista ilkikurisen humoristisiin eläinrunoihin ja Helakisan suomeksi riimittelemiin perinteisiin englantilaisiin lastenloruihin. Tyylilajista riippumatta yhteistä Helakisan runoille on vahva eettinen vire: lähimmäisten, erityisesti pienimpien kunnioittaminen ja nöyrtyminen elämän ihmeen edessä. Hieno valikoima on saanut arvoisensa ulkoasun graafikko Markus Pyörälän kynästä.
Nyt viettämään juhannusjuhlaa, pikkujoulua, ystävänpäivää, häitä, pääsiäistä, lasten vappukekkereitä ja unohtumattomia synttäreitä!Ajantasaistettu juhlanjärjestäjän aarrearkku antaa ideoita monenlaisten tilaisuuksien viettämiseen ja kertoo suomalaisesta juhlaperinteestä ennen ja nyt. Sokerina pohjalla on lasten kaksitoista teemasyntymäpäivää leikkeineen ja vaivattomine koristelu- ja tarjoiluehdotuksineen. Juhlakirjan kruunaa tunnelmallinen ja inspiroiva kuvitus.
Hurmaava satu erilaisuudesta ja uskalluksesta kaikille prinsessoille ja heidän äideilleen.Kun prinsessa sairastuu, koko valtakunta joutuu surun valtaan. Kukaan kuninkaan ja kuningattaren kutsumista lukuisista lääkäreistä ei onnistu parantamaan tyttöä. Lopulta saapuu mies, joka lupaa parantaa prinsessan. Ehtona vain on, että prinsessa saa häneltä lahjan, josta ei ole lupa hankkiutua eroon.Riemu on suuri, kun prinsessa paranee. Vanhempien kauhuksi prinsessalle kasvaa suuri siipipari. Se pidetään kuninkaanlinnassa tarkoin varjeltuna salaisuutena. Mutta prinsessa ei haluaisi mitään muuta kuin lentää. Miten käy, kun häntä kielletään käyttämästä lentämisen lahjaansa?
Mardrömmar är en djupdykning i mardrömmarnas historia. Vad är mardrömmar egentligen och hur har de förklarats och tolkats under olika tider?Varifrån sipprar mardrömmarna fram, och varför? Deadline på jobbet, stress och skräckserier tar sig in i mångas nattsömn. Från antiken fram till i dag har man tänkt att det är en ångestfylld kropp eller själ som vill göra sig hörd. Mardrömmar har också uppfattats som varningar eller bestraffningar och som undermedvetna eller gudomliga budskap. Maran, det övernaturliga väsendet som särskilt förknippas med sömnparalys, gav sig enligt folktron på både människor och husdjur. I fiktionen har mardrömmar tacksamt fått symbolisera övernaturliga fenomen i flera hundra år.Författarna blickar bakåt ända till medeltiden men söker också svar på sina frågor i aktuell kulturforskning, psykologi och i personliga berättelser.Docent Kirsi Kanerva är kulturhistoriker specialiserad på nordisk kulturhistoria och mentalitetshistoria och docent Kaarina Koski är folklorist med särskilt intresse för folktro och folksägner, döden och nutida folktraditioner på webben.
Digitala stämmor
Kaarina Kilpiö; Inka-Maria Nyman; Kim Ramstedt
Svenska litteratursällskapet i Finland
2024
nidottu
Musiken är alltmer närvarande i vår vardag. Digitaliseringen har gjort det enklare att producera, sprida och lyssna på musik. Men vad innebär det för minoritetsmusik och små musikkulturer? Förstärks de av de nya möjligheterna eller drunknar de i flödet? Vilka nya uttrycksformer skapas? Hur påverkas upplevelsen av kulturell sammanhållning? Och vilken roll tar de etablerade musikinstitutionerna, till exempel public servicebolag och operahus? I boken diskuterar fyra musikforskare hur digitaliseringen har inverkat på den finlandssvenska musikkulturen, med fokus bland annat på folkmusik, populärmusik, körsång och hiphop.
Suomen kieltä alettiin 1800-luvun loppupuolella vähitellen käyttää opetuksen ja tieteen kielenä. Jotta tämä oli mahdollista, oli luotava sanastoa, jolla pystyttiin puhumaan tieteellisistä käsitteistä. Tutkimus selvittää 1800-luvun tunnetuimman sanasepän työtä tieteellisen sanaston muodostajana. Kasvien rakenneoppiin luotu sanasto on Elias Lönnrotin tiedesanastoista laajin ja vakiintunein. Lönnrot julkaisi noin 1700 termiä sisältävän "Kasvikon oppisanoja" -luettelonsa vuoden 1858 Suomi-kirjassa. Tässä hän esitteli muun muassa termit emi, hede, parilehtinen, sepivä ja vastopuikea. Tutkimuksessa selvitetään termien alkuperää, analysoidaan termejä tieteellisten käsitteiden nimeäjinä ja osoitetaan uudissanojen muodostamisen taustalla olevia kotoisia ja vieraskielisiä malleja. Sanastollisen analyysin lisäksi teoksessa esitellään kasvien rakenneopin historiaa, tuodaan esiin Lönnrotin näkemyksiä omakielisen sanaston tärkeydestä kansansivistyksen kannalta sekä luodaan katsaus näiden 150 vuotta sitten muodostettujen sanojen elämään nykyisessä kasvitieteen termistössä.
Ekaluokkalaisen Liinun syksyyn mahtuu niin iloja kuin suruja. Kutkuttavaa jännitystä tuo salapoliisitehtävä tädin ja isoveljen kanssa.
Kokoelma kuljettaa lukijan kirkkaasta nuoresta keväästä syksyyn, Keski-Suomen metsäteiltä Meksikoon, "levähdyspaikkojen roskiksista" "valkeiden öiden rakoihin". Kaarina Valoaallon tuotantoa on kuvattu nasevaksi, oivaltavaksi, humoristiseksi, älykkäitä huomioita tihkuvaksi, proosaa ja runoa toisiinsa leikkaavaksi, korkeaa ja matalaa, hienostunutta ja karkeaa, koomista ja vakavaa sekä räväkkää ja herkkää yhdistäväksi. Patsastuma matriarkaatin jalustassa, Valoaallon 17. teos, on kaikkea tätä, "ja pistää siihen vielä parit viserrykset päälle".