Alkuper isen j ljenn s. Kustannusyhti Megali on erikoistunut historiallisten teosten painamiseen suurikokoisina, jotta n k vammaisten olisi helpompi lukea niit .
Blant de største merkverdighetene som finnen fikk se ved ankomsten til Ruija, var Ishavet, den uendelig store, åpne vidda av vann der skogens sønn måtte begynne å søke sitt levebrød. En hadde riktignok alt hørt om det alltid isfrie storhavet, men ikke virkelig trodd på at det aldri ble islagt, selv når det var som kaldest og strendene lå dekket av is og snø. Mustos-Tuomas fra Oulu hadde selv vokst opp ved så mye vann at det ble kalt for hav, men først her åpnet seg det virkelige havenes hav, som til tider kom veltende med dunder og brak, til tider glitret og skinte så klart og vidstrakt som selve himmelrommet, og innimellom igjen lå dekket av en grå, kald, ugjennomsiktig tåke, som en myr hvor døden hersket. Slik beskriver Samuli Paulaharju møtet med havet i Kvenene et folk ved Ishavet (Ruijan suomalaisia), et verk som er blitt kalt «kvenfolkets bibel», og som nå foreligger på norsk for første gang. Boka er resultatet av den finske folkelivsforskerens reiser i 1920-tallets Finnmark, hvor han og hans kone Jenny Paulaharju intervjuet hundrevis av finskættede om deres og forfedrenes liv. Paulaharju var i tillegg en ivrig fotograf og tegner, og hans visuelle dokumentasjon av livet ved Ishavskysten er unik i sitt slag. Samuli Paulaharju levendegjør historien til kvenene, og beskriver den ville naturen så vel som livet i bygder og fiskevær med lyrisk inderlighet og ramsalt humor.
Samuli Paulaharjus (1875-1944) livsprosjekt var å dokumentere den gamle finske folkekulturen, som han mente hadde holdt seg best i grenseområdene og blant finske utvandrere. På 1920-tallet gjennomførte han og kona Jenny flere studiereiser blant kvenene, som finnene i Nord-Norge ble kalt. Resultatet ble boka Ruijan suomalaisia (1928), som i dag har status som klassiker om kvensk historie og kultur. Boka ble oversatt til norsk i 2020, med tittelen Kvenene - et folk ved Ishavet. Paulaharju oppdaget snart at han ikke hadde fått med seg kvenene «på de ytterste øyer», altså langs nordkysten av Finnmark. Somrene 1931 og 1934 besøkte Paulaharju-ekteparet området, og i 1935 kom resultatet, boka Ruijan äärimmäisillä saarilla, som nå foreligger på norsk, På Finnmarks ytterste øyer. I denne boka finner vi mange av de karakteristiske trekkene ved Paulaharjus forfatterstil og metode. Språket er folkelig og samtidig skjønnlitterært preget. Stoffet omfatter nærmest alt i lokalsamfunnene, myter og sagn, hverdagsliv på land og sjø og læstadianske samlinger i hjemmene. Kjernen i stoffet er muntlige kilder, hva folk selv har fortalt - han blir langt på vei kvenenes egen røst. Boka er oversatt av Mikael Holmberg.
Boka forteller om stedsnavn fra det nordlige Sápmi, (Nordkalotten). Bokas forfatter beskriver stedsnavnet kort og samtidig forklares navnets betydning og opprinnelse. Boka er blitt en betydelig og spesiell informasjonskilde. Boka er på nordsamisk.
”Jokainen romaani on sairaskertomus ja jokainen romaani on intohimorikos.”Tapahtumahetki on lähitulevaisuus, ja kello on viisi sekuntia vaille keskiyö. Maailma on kiistatta suistumassa kohti loppuaan, mutta Klaus Pettymyksellä menee ihan hyvin: hänen juuri ilmestyvästä viidennestä romaanistaan on kehkeytymässä maailmanlaajuinen myyntimenestys. Juuri nyt ei siis olisi hyvä hetki menneisyyden puskea esille. Klausin valtaisan menestyksen takana kun on asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa.Suuruudenhullu ja eri lajityyppejä sekoitteleva esikoisromaani on hallitsematon naurukohtaus peloista suurimman edessä. Se on samaan aikaan maailmanselitys ja purkupallo: viha-rakkauskirje kirjallisuudelle ja kirjoittamiselle sekä kaikille tarinoille, jotka pitävät meidät elossa. Se tempaa mukaansa, mutta lukijan kannattaa varoa, kenen käteen siinä tarttuu.Samuli Knuuti (1970) on olarilainen kirjoittaja ja kustannustoimittaja.
Samuli Putro; Hanna-Riikka Kuisma; Sirpa Kähkönen; Tiina Raevaara; Akseli Heikkilä; Sinikka Vuola; Jani Saxell; Anna Tommola; Esa Mäkijärvi; Tuuve Aro; Jari Järvelä; Suvi Vaarla
Et valvo yössä yksin.Sadat miljoonat ihmiset kärsivät unettomuudesta joka yö. Kiireisessä maailmassamme yleistyvä häiriö on jo merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Yövartiossa – Esseitä unettomuudesta muodostuu syvästi henkilökohtaiseksi katsaukseksi unettomuuteen, sen syihin ja seurauksiin. Kulttuurialan ammattilaiset käsittelevät esseissään tätä kansantautia eri näkökulmista.Esimerkiksi unihalvaus, katkonainen uni, unettomuuden perinnöllisyys ja painajaiset käsitellään omakohtaisesti, hyväksyttävinä ja ymmärrettävinä. Niissä ei ole kyse heikkoudesta, vaan inhimillisestä ja loogisesta reaktiosta esimerkiksi stressiin tai traumaan. Helppoheikkimäisten ohjeiden sijaan antologia tarjoaa vertaistukea. Yövartiossa muistuttaa unettomuuden moninaisuudesta ja myös siitä, että oman nukkumiskyvyttömyytensä kanssa on mahdollista oppia elämään.Antologiaan ovat kirjoittaneet Tuuve Aro, Akseli Heikkilä, Jari Järvelä, Hanna-Riikka Kuisma, Sirpa Kähkönen, Esa Mäkijärvi, Samuli Putro, Tiina Raevaara, Jani Saxell, Anna Tommola, Suvi Vaarla ja Sinikka Vuola. Myös Miki Liukkosen piti kirjoittaa essee, mutta hän ei ehtinyt. Antologian viimeiseen esseeseen on koottu sellaisia katkelmia Liukkosen tuotannosta, joissa hän käsittelee unettomuutta.Esa Juhani Mäkijärvi (s. 1984) on suomalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut niin kauno- kuin tietokirjallisuutta.
Miehet, jotka jättivät jäljen.Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä.Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.
Hyytävä trilleri Erik Axl Sundin ja True Detectiven hengessä. Tähtiohjaaja Muska Meriläinen valmistautuu uransa tärkeimpään ensi-iltaan Kansallisteatterissa, kun hän alkaa saada häiriintyneitä yhteydenottoja. Pian hänen lapsensa katoaa tarhan pihalta. Muska pyytää apua isältään Kaarlelta, joka pelkää tyttärensä joutuneen vaikeuksiin menneisyytensä takia. Samalla herää epäilys, että tilanne liittyy Kaarlen poliisiuran viimeiseen keikkaan, joka syöksi hänen elämänsä raiteiltaan. Trillerisarjan kiivaasti etenevä avausosa sysää lukijansa pääkaupunkiseudun pimeälle puolelle, addiktioiden ja väkivallan maailmaan, ja pakottaa katsomaan myös pahuuden ytimeen, psykopaatin mieleen.
Timantinkova trilleri Aurinkorannikolla kadonneen suomalaisnaisen etsinnästä ja kuolemanvaarallisesta verkkopalvelusta. Kapinallinen taiteilija Muska Meriläinen on lähtenyt Espanjaan unohtaakseen henkeään uhanneen murhenäytelmän. Pian Muska saa tietää, että hänen entinen suojattinsa on kadonnut samalla seudulla. Paljastuu, että tämä on sotkeutunut verkkosivustoon, jonka kautta välitetään joka kuukausi livenä tapahtuva brutaali murha. Alkaa kuumeinen kujanjuoksu aikaa vastaan, kun Muska pyrkii pelastamaan suojattinsa sadistiselta rikollisverkostolta, jonka laajuutta hän voi vain arvailla. Joka kalliolle rakentaa on veret seisauttavan Kuolemansynnit-trillerisarjan toinen kirja.
Hyytävä trilleri Erik Axl Sundin ja True Detectiven hengessä. Tähtiohjaaja Muska Meriläinen valmistautuu uransa tärkeimpään ensi-iltaan Kansallisteatterissa, kun hän alkaa saada häiriintyneitä yhteydenottoja. Pian hänen lapsensa katoaa tarhan pihalta. Muska pyytää apua isältään Kaarlelta, joka pelkää tyttärensä joutuneen vaikeuksiin menneisyytensä takia. Samalla herää epäilys, että tilanne liittyy Kaarlen poliisiuran viimeiseen keikkaan, joka syöksi hänen elämänsä raiteiltaan. Trillerisarjan kiivaasti etenevä avausosa sysää lukijansa pääkaupunkiseudun pimeälle puolelle, addiktioiden ja väkivallan maailmaan, ja pakottaa katsomaan myös pahuuden ytimeen, psykopaatin mieleen.
Poliisikoulun loppusuoralla oleva Katja Mark saa yllättävän yhteydenoton Suojelupoliisista. Venäjäntaitoinen Katja värvätään suorittamaan huippusalaista tehtävää Venäjälle: hänen on noudettava tulenarkoja tietoja sisältävä muistisiru Pietarista Suomeen. Pian Katja joutuu niin gangstereiden kuin Venäjän tiedustelupalvelun tulilinjalle. Kansainväliset rikolliset suunnittelevat kammottavaa terrori-iskua, jonka kohteena on Suomi. Ja Katja tajuaa olevansa ainoa, joka voi estää sen.
Katja Mark on vastikään aloittanut työt Supon palveluksessa, kun suomalaisen öljy-yhtiön toimitusjohtaja siepataan. Pian samankaltaisia uutisia kuullaan Ruotsista ja Saksasta. Epäilykset kohdistuvat järjestöön, jonka karismaattisen johtajan ympärille rakentunut kultti yhdistää kristinuskon radikaaliin ekologiseen aktivismiin. Totuuden jäljille päästäkseen Katja soluttautuu järjestön sisäpiiriin ja joutuu pohtimaan, kuinka pitkälle hän on valmis menemään pitääkseen kiinni peiteroolistaan.
Räjähtävän trillerisarjan kolmas osa! Kun venäläinen oligarkki salamurhataan Suomessa, Supon vastatiedusteluun töihin siirtynyt Katja Mark lähetetään Eurooppaan rikosvyyhdin jäljille. Pian Katja pääsee perille kylmäävästä suunnitelmasta, joka saattaa uhata koko Euroopan turvallisuutta. Samuli Laiho (s. 1969) on Helsingissä asuva kirjailija sekä pitkän linjan lauluntekijä ja muusikko. Taistelukärki on kolmas osa Katja Markista kertovassa trillerisarjassa.
"Monissa maalauksissani ihminen kohtaa jotain itseään suurempaa." Kuvataiteilija Samuli Heimosen dramaattisissa maalauksissa tuo ihmistä suurempi saa usein eläimen hahmon. Heimosen moderni ja suosittu maalaustaide kytkeytyykin näin itse asiassa koko ihmiskunnan kuvallisen esittämisen alkutilanteeseen, vaikuttavan eläimen kuvaamiseen. Mutta myös nykyihmiselle merkityksellisen suhteen muodostaminen eläimeen on yhä tärkeä itseymmärryksen väline. Kirja esittelee Heimosen uusia maalauksia vuosilta 2007-2010. Ihmisen, eläimen ja kuvataiteen suhteita avaavat lisäksi Samuli Heimosen ja Pessi Raution tekstit.
Samuli Paulaharju (1875 - 1944) oli perinteenkeräämisen suurmies, tallentaja, suurenmoinen kertoja. Ainutlaatuisimmillaan hänen työnsä on juuri Lapin-aineiston yhteydessä. Paulaharju tiesi, mitä Lappi on, mistä Lappi puhuu, mitä Lappi toivoo ja pelkää.Siirtymistään tarinantallentajasta tarinankertojaksi Paulaharju perustelee puhumalla halustaan "ymmärtää ja sanoa julki Lapin elämää vanhalta tarulliselta, pakanalliselta pohjalta". Paulaharjun kieleltäänkin tunturituulena viuhuva kerronta poraa syvälle ikiaikaisimpaan Lappiin.Lapissa Paulaharjulle oli tärkeintä se maailma jonka salaisuuksiin hän oli vuosikymmenet yrittänyt tunkeutua. Hän kuvasi mitä oli yrittänyt esittää "Tunturimaan ja Jäämeren sekä Tunturien ja Jäämeren vanhankansan yöpuolen elämää ja sielua... kaikkine haltioineen, piruineen, trolleineen ja kummajaisineen."
Tulisaarna - Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset kertoo säveltäjä Einojuhani Rautavaaran (s. 1928) ja hänen teostensa tarinan. Helsingin Kalliossa syntynyt Rautavaara sai lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokea niin elämän riemuja kuin sota-aikojen kauhuja. Hänestä kehittyi eräs merkittävimmistä suomalaisista nykysäveltäjistä, joka kohosi myös huomattavaan kansainväliseen kuuluisuuteen 7. sinfoniansa, alaotsikoltaan Angel of Light (1994), myötä. Teos sai erinomaisen vastaanoton sekä kriitikoiden että nykymusiikin harrastajien keskuudessa ja myönteisimmissä arvioissa Rautavaaran merkitys rinnastettiin jopa Sibeliukseen. Ulkomaisten tilausteosten määrä kasvoi jyrkästi ja Rautavaarasta on tullut esitetyin suomalainen klassisen musiikin säveltäjä Sibeliuksen jälkeen. Kirja perustuu ennennäkemättömän laajaan aineistoon, kuten mittavaan lähdekirjallisuuteen ja arkistolähteisiin, lukuisiin kadonneiksi luultuihin teoksiin, sävellysten luonnosmateriaaleihin sekä säveltäjän päiväkirjoihin ja kirjeenvaihtoon.