Pertti Koskimies; Anne Petäinen; Tuomo Wallenius; Harri H. Hautala; Kati H. Kärkkäinen; Ilona Oksanen; Olli-Pekka Turunen; Tea von Bonsdorff; Kalle Taipale; Anneli Nordlund
Luonnossa liikkuminen on monelle nykyihmiselle elinehto. Luonnonrauhasta nauttimisen lisäksi on kuitenkin mukava tietää, mikä tuo oksalla sirkuttava lintu on tai mikä eläin on jättänyt nuo hangella näkyvät jäljet. Tämä havainnollinen ja monipuolinen opaskirja on kätevän kokoinen ja tarpeeksi kevyt, jotta sen voi helposti sujauttaa reppuun ja ottaa retkelle mukaan. Näin voit tarkastaa heti paikan päällä, mistä otuksesta tai kasvista on kyse. Kirja esittelee Suomessa ja Pohjolassa tavattavia lintuja, nisäkkäitä, kaloja, hyönteisiä, kasveja ja sieniä - yhteensä yli 900 lajia - ja kertoo niiden ominaisuuksista ja esiintymisalueesta. Kirjan kuvituksena on yli 1500 värikuvaa, joiden avulla lajien tunnistaminen on helppoa.
Kari Alanne; Rauno Holopainen; Juhani Hyvärinen; Esko Kaappola; Jaakko Ketomäki; Jarek Kurnitski; Samuli Könkö; Petri Pylsy; Jorma Railio; Olli Seppänen; Mika Vuolle; Pekka Vuorinen; Jukka Yrjölä
Emeritusprofessori Olli Seppäsen alkuperäisidean ympärille on muodostunut jokaisen rakennusalan ammattilaisen ja aiheesta kiinnostuneen perusteos. Kirja sopii johdatuksesi ja käsikirjaksi myös rakennusalaa opiskeleville ja oppilaitoksille.Rakennusten energiatekniikka avaa energian käyttöä ja energiatehokkuutta rakentamisessa sekä kuvaa näiden yhteiskunnallista merkitystä kohti vähähiilisempää rakennuskantaa ja rakennettua ympäristöä. Artikkelien kirjoittajat ovat alansa huippuasiantuntijoita: Olli Seppäsen lisäksi mukana ovat Pekka Vuorinen, Jarek Kurnitski, Mika Vuolle, Rauno Holopainen, Jaakko Ketomäki, Samuli Könkö, Jorma Railio, Esko Kaappola, Petri Pylsy, Kari Alanne, Juhani Hyvärinen ja Jukka Yrjölä.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös EU:n Fit for 55 -valmiuspaketti asettaa EU-maille tiukkoja ilmastotavoitteita: esimerkiksi 55 prosentin energiansäästövaatimuksen. Siksi Rakennusten energiatekniikka on tärkeää julkaista juuri nyt.”Kun rakennusten osuus päästöistä ja energian käytöstä on 30–40 prosenttia sekä Suomessa että EU:ssa, on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen keskiössä. Tähän tähtää vuoden 2023 lopussa sisällöltään hyväksytty EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Se edellyttää merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön ja rakennusalalta innovaatiota nollaenergiarakentamiseen. Kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa uusien ilmastotietoisten ratkaisujen käyttöönottoon”, Seppänen sanoo.Kirjan sisältö on jaettu 18 aihepiiriin, joiden sisällä luvut sekä toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina että linkittyvät toisiinsa. Artikkelit käsittelevät muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, lämpöoloja, säätä ja sen vaikutuksia, automaatiota, elinkaarikustannuksia ja rakennusten mallintamisia. Esimerkit, taulukot, kuvat ja laskutehtävät havainnollistavat aiheen käsittelyä.Rakennusten energiatekniikka antaa perustiedot rakennusten energiatekniikasta ja nykyaikaisesta energiataloudesta. Kirja on käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä opas, uuden sukupolven tietokirja.Aihepiirit:1) Energiakäytön ja energiatehokkuuden sääntely2) Energian käyttö Suomessa3) Sisäilmasto4) Primäärienergiasta energian käyttöön5) Sää ja sen vaikutukset energiankäyttöön6) Lämmönkulutus rakennuksissa7) Sähkönkulutus ja tuotto rakennuksissa8) Lämmitystavat9) Ilmastointitavat10) Lämmöntuotanto11) Lämpöpumput12) Maalämpö13) Energiatehokas kiinteistönpito14) Hajautettu energiantuotanto15) Säätö, rakennusautomaatio16) Energian kulutuksen käsilaskenta17) Rakennusten mallintaminen ja energiatekninen simulointi18) Elinkaarilaskenta
Pia Prost; Stefan Fagerström; Anette Bäck; Henrik Asplund; Kristin Ilves; Pekka Salmi; Kristina Svels; Jari Setälä; Kemnneth Nordberg; Kjell Andersson; Benjamin Donner; Olli Borg; Tony Cederberg; Martin Snickars; Jouko Högmander; Christian Pleijel; Cecilia Lundberg; Mats Westerbom; Mikael Kilpi; Carl-Adam Hæggström; Lena Huldén; Erkki Leppäkoski; Mikael von Numers; Jan Ekebom; Mikael Hildén
Genom århundraden har skärgården varit en port till Europa. Havet har gett näring och transportmöjligheter. Samtidigt har Finland fått influenser från världen utifrån. Men havet och skärgården är inte som förr. Både Östersjön och skärgården har förändrats och förändras hela tiden.Förändringarna är inte alltid lätta att tolka och sällan entydigt positiva eller negatgiva. Hur ser skärgården ut i dag? Växtlighet, fauna, klimat? Näringar, bosättning och kommunikationer? Hurdana är framtidsutsikter för vår skärgård? Den här boken försöker ge en tvärvetenskaplig sammanfattning av förändringar i natur och kultur.Nordenskiöld-samfundet har allt sedan föreningen grundades 1939 fokuserat på Finlands skärgård både som livsmiljö för biologiska arter och som boplats för människor.
J. Alfred Tanner, Mika Waltari, Henry Parland, Karin Alm, Liisa Heikkerö, Jyri Schreck, Jussi Kylätasku, Eira Stenberg, Ville Hytönen, Olli-Matti Ronimus, Pekka Kejonen, Matti Pirinen, Anselm Hollo, Teemu Manninen, Tapani Kinnunen, Jarkko Laine, Satu Manninen, Markku Paasonen, Pekka Lounela, Markku Into, Arto Melleri, Hannu Nurmio, Hannu Salama, Jyrki Pellinen, Kari Aronpuro, Kari J. Kettula, Kari Hotakainen, Juhani Ahvenjärvi, Veikko Pietilä, Pekka Piirto, Tarmo Manelius, Leksa Vossi, Matti Rossi, Henrik Alcenius
Elokuvaa käsittelevä kaunokirjallisuus on lähes yhtä vanhaa kuin elokuva itsekin. Elokuva-aiheisia runoja alkoi kuitenkin toden teolla ilmestyä vasta toisen maailmansodan jälkeen, samaan aikaan kun uudenlainen, kriittinen ja teoreettinen elokuva-aiheinen kirjoittelu alkoi muutenkin lisääntyä. Tähän teokseen on koottu elokuvaan liittyviä suomalaisia runoja vuosikymmenten varrelta, Henry Parlandista Juhani Ahvenjärveen ja Tuomari Nurmioon. Mukana on niin elokuvan katsomiseen liittyviä yleisiä runoja kuin yksittäistä elokuvaa tai näyttelijää käsitteleviä runojakin. Kokoelman anti on kiinnostava yhtä lailla elokuvan kuin runoudenkin ystävälle. Teoksessa on Juri Nummelin asiantunteva johdantoartikkeli.
Johanna Holmström, Eeva Ilveskoski, Sebastian Johans, Hanna Johansson, Sanna Karlström, Tomi Kontio, Laura Kuurne, Ritva Pulkkinen, Samuli Putro, Jussi Saarinen, Jyrki Siukonen, Olli-Pekka Tennilä
Mitä me voimme saada talteen virtaavasta elämästä? Sanalla ”catch” tarkoitetaan muun muassa liikkuvan kohteen kiinniottoa, tarttumista, huomaamista ja ymmärtämistä. Se voi merkitä myös löytöä tai huomiota. Kirjan teoksissa maailma on liikkeessä. Ohikiitävien hetkien kohdalle on haluttu pysähtyä ja pyritty vangitsemaan niistä fragmentteja. Elämä on yksityiskohdissaan huikean rikas ja arvokas. Minkä äärelle tahdomme pysähtyä, mitä havaitsemme ja mitä muistamme?Taiteilijat: Grönlund-Nisunen - Rita Jokiranta - Eeva Karhu - Tiina Pyykkinen - Heli Rekula - Vappu Rossi - Hanna Saarikoski - Janna Syvänoja - Hanna Vihriälä
