Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
336 tulosta hakusanalla Eija Laine
Oppikirja on tarkoitettu lähinnä maahanmuuttajille, jotka opiskelevat puhdistuspalvelualan perus- tai ammattitutkintoa. Kirja käsittelee siivouksen perusasioita ja sisältää puhdistuspalvelualan keskeisintä sanastoa.
Arjen taitaja on selkokielinen oppimateriaali, joka on tarkoitettu TELMA- ja TUVA-koulutuksiin. Sitä voi soveltuvin osin käyttää myös suomea opiskelevien ja työelämään kuntoutujien ohjaukseen ja opetukseen.Arjen taitaja tukee nuorta itsenäisen elämän alussa. Oppimateriaalissa on kolme osaa: Arki toimivaksi, Koti kuntoon ja Omassa keittiössä. Osissa tutustutaan muun muassa työelämään, raha-asioiden suunnitteluun, kodinhoitoon ja ruoanvalmistukseen.Kirjaan liittyy opiskelijan digiharjoitukset.
Organisaatioissa trimmataan prosessit ja rakenteet kuntoon. Kovassa menossa kuitenkin helposti unohdetaan, että ihmisen tärkein työväline on hän itse. Ilman ihmistä ei organisaatioissa tapahdu mitään. Miksi siis laiminlyödä työvälineistä tärkein? Itsenä johtamista tarvitaan kaikkialla, missä on ihminen. Myös toisten ihmisten johtaminen perustuu itsensä johtamiselle.Kirja tarjoaa mahdollisuuden saattaa itsensä johtaminen huipputasolle. Se on tarkoitettu oman alansa ammattilaiselle, joka jo hallitsee itsensä johtamisen perustaidot. Tämä kirja johdattaa uudelle itsensä johtamisen tasolle - räjäyttää tajunnan siitä, miten, milloin ja missä yhteydessä voi tehokkaimmin käyttää erilaisia (itsensä) johtamisen työkaluja.Vastaavaa kokonaisesitystä ei ole Suomessa tarjolla, ei myöskään Suomen ulkopuolella. Tämä kokonaisesitys tarjoaa uuden tavan johtaa itseään ja organisaatiotaan luovasti huippusuoritukseen.Kirja tarjoaa runsaasti käytännön esimerkkejä eri aloilta liike-elämästä taiteisiin. Se sisältää myös harjoituksia - erityisesti normatiivista ajattelua haastavia harjoituksia. Tavoitteena on auttaa lukijaa kehittämään sellaista perusasennetta, jonka avulla hän voi halutessaan löytää uusia näkökulmia tilanteessa kuin tilanteessa ja näin johtaa itseään ja organisaatiotaan luovasti huippusuoritukseen.
Kallio on kokoelma hallittuja, taitavia ja tarkkakuvaisia tankoja, joissa viivytään kiven ja veden rajalla ja toteutuu siirtymä kesästä syksyyn. Runoilija ei arkaile sieluttaa luontoa ("kivi kurkistaa / aallon alta maisemaa"); toisaalta runominä melkein purkautuu osaksi sen prosesseja tavalla, joka on sekä omaleimainen että pakoton: "Kirjoitan huulin / ja kieleni kärjellä / meren selälle / kun se maalaa minusta / märkää kuvaa itselleen."
Eija Aromaan (s. 1961) esikoiskokoelma Kallio.Tankoja (2013) sijoittui kesän maisemiin.Uusissa tankarunoissa vaelletaan talvisella jäällä, kevättä kohti. Tankapyöräilijän talvi on hallittu ja herkkä kokonaisuus, jossa minimalistinen muoto rakentaa kertomuksellista avaruutta.
Eija Aromaan kolmannessa runokokoelmassa virallisten asiakirjojen kiemurainen, mutta usein viettelevä kieli rinnastuu metsän ja meren puheeseen, joka on selkeää ja yksiselitteistä, mutta jää nykyihmiseltä usein ymmärtämättä: "Ristiriitainen totuus / heiluttaa männyn latvaa." Yksinkertainen tankamuoto taipuu moneen ja herkkiin luontotuntoihin lomittuu lähes huomaamatta yksityisen ja kollektiivisen tuhon kuvia, jotka tajuntaan osuessaan järkyttävät. "Vielä vapaana! / meri huutaa marraskuun / loppupuolella. / Viiltävä kylmyys avaa / salaisen vanhan kirjeen."
”Kaikki alkoi kun näin unen, jossa minulle kerrottiin että keskellä kirjaani on Rumi. Siihen päivään tai yöhön mennessä en ollut kuullutkaan Rumista. Päätin ottaa selvää hänestä. Sille tielle lähtiessäni en tiennyt joutuvani tähän missä nyt olen. Minulle syntyi ongelma: rakastuin Rumiin. Kukapa ei, voin vain todeta. Vietin pitkää kesää Rumin kanssa rannoilla ja kivikoissa. Uin meressä niin kuin en koskaan ennen ollut uinut. Rumin runot ja ajatukset muotoutuivat minussa tankarunoiksi.” - Eija Aromaa
"Jokainen päivä tuo tullessaan tietoajoka oikaisee.Jokainen päivä korjaamenneen päivän kulkua."Nykypäivän tankalyriikkataiturin viides kokoelma tavoittaa uuden välittömyyden luontosuhteessa. Runo runolta täyteläistyy valmius sanoa sanottavat ja ilmaista olopiirin muutokset pienessä ja isommassa skaalassa. EKSYMISEN KARTASTO on hellittämätöntä vuoropuhelua ympäristön kanssa, flora- ja faunadialogia, jossa asiat kohdataan ajatellen mutta ajattelua koko ajan tarkistaen ja parantaen. Tarvitaan aivan erityistä tapaa olla ja mieltää, jotta toistuva suostuminen metsän valtaan yhdistyisi täyteen vapaaseen hahmotukseen ja rikkumattoman omaneuvoiseen tahtoon. EKSYMISEN KARTASTO on opettavaa ja kasvattavaa kirjallisuutta vailla heristämisen tai patistamisen aavistustakaan. Samalla se on hienovireinen ylistys luonnonkauneudelle, juuri kun luulimme, ettei moiseen ole enää sen enempää varaa kuin kykyäkään. Tankateosten lisäksi mukana on myös vapaamittaisia säeluomia."[...]Kuka piilotti eksymisenkarttakirjan vanhaan painokseen. Kun minä tulen syvemmälle metsikköön metsä hivuttautuu syvemmälle metsikköön.[...]"Kokoelma koostuu ensinnäkin kahdeksasta samarakenteisesta osiosta. Kukin niistä alkaa tankamuodosta irtautuvalla runolla, jota seuraa sikermä perinteiseen 5--7--5--7--7-tavukaavaan rakennettuja japonismeja. Kirjan päättää yhdeksäs osio, jonka pääosaan nousee ilmeisesti noin tuhat vuotta sitten elänyt japanilainen runoilija Izumi Shikibu. Häneltä suomennettu tankateksti päättää teoksen; tekijän Shikibu-käännöksiä on aiemmin ilmestynyt PARNASSO 2/17:ssä. Kokonaisuus on mitä traditionaalisin kaikkine ajattoman kauneuden tunnusmerkkeineen ja tihkuu silti täyttä nykyhetkisyyttä."En minä eksymutta kivet vaihtavatalati paikkaa,laittavat pään pyörälleja kuuset uusiin kohtiin."
"vähien sanojemme kaikuon kantava mutta kolkkominä unohdan sinut"KARJALAINEN LEGENDA ottaa vauhtia kansanperinteestä, populaarikulttuurista, kristillisyydestä ja moninaisista kaunokirjallisista perinteistä. Runot veistyvät tai piirtyvät silti kuin läheltä puhutuiksi, ollaanpa yksin luonnonympäristössä tai jotakin sosiaalisempaa tilannetta taikka käsitteellisempää ilmiötä tutkailemassa. Usein aforistiset tekstit ovat kuulasta ja kulkevaa laatua.
Mitä on köyhyyden kulttuuri vanhojen sananlaskujen ja elämäkerrallisten aineistojen valossa? Miten tavalliset suomalaiset ovat puheessaan ilmentäneet köyhyyteen liittyvää kulttuurista tietoa? Teoksessa tarkastellaan köyhyyden kulttuuria ja köyhyydestä puhumisen tapoja 1800-luvun loppupuolelta aina 1990-luvun lamaan asti. Samalla tutkimus luo kiintoisan, mitä ajankohtaisimman katsauksen koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin, jatkuvuuksiin ja niiden taustoihin.Eija Stark on folkloristiikan tutkija Helsingin yliopistossa.
Tässä ihastuttavassa nukkekotikirjassa tutustutaan erilaisiin 1:24 mittakaavan nukkekoteihin ja muihin rakennuksiin (mm. ulkohuusseihin). Nukkekodeissa 1:24 mittakaava on haastavampi kuin muut mittasuhteet, sillä siihen on vaikeampaa löytää huonekaluja ja tarvikkeita; paljon joutuu tekemään itse. Rauhankadun talossa tekijän oma elämä kietoutuu nukkekotiin monella tapaa: se on malli talosta, jonka tekijä olisi halunnut ostaa itselleen. Koska tekijä ei voinut toteuttaa unelmaansa muuten, hän rakensi talon omakseen nukkekotina ja sisusti sen mieleisekseen. Eija Sirjonen on harrastanut nukkekoteja pitkään, ja hän on julkaissut aiheesta kirjoja sekä pitänyt erilaisia kursseja.
Aikaa Utössä on kurkistus toisenlaiseen aikaan. Eija ja Seppoi Nurmio muuttivat Utön saarelle, Suomen eteläisimmälle asutulle saarells, jossa aika kuluu meren aaltojen rytmissä.Kirja kertoo kuvin ja sanoin siitä, miten Utö eli heissä. Samalla se on myös hyvästijättö saarelle ja ajanjaksolle, joka silti jatkaa vaikutustaan.
Teoksessa kuvataan kuolevaa, kuolemista ja kuolemaa monesta näkökulmasta ennen ja nyt, erilaisissa elämäntilanteissa. Pohdinnassa ei pysähdytä viimeiseen hengenvetoon. Kirja on käypä manuaali paitsi kuollutta sureville omaisille ja kuolevien kanssa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle, myös ihan jokaiselle meistä. Kirjoittaja on kuvataiteilija, joka on opiskellut pappisseminaarissa Saksassa ja toiminut uskonnonopettajana sekä saattokodissa vapaaehtoistyöntekijänä. Hän on osallistunut ulkomailla ja Suomessa moniin seminaareihin, joissa teemana on ollut elämä kuoleman molemmin puolin. Kirjoittajan omien saattamiskokemusten lisäksi tietolähteenä on käytetty kuolemaa käsittelevä kirjallisuutta uskonnon, filosofian, taidehistorian sekä antroposofisen hengentieteen alueelta.
Kasvatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa 1900-luvulla
Eija Kimonen
Mediapinta
2013
nidottu
Millainen on ollut kasvatuksen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen luonne yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa 1900-luvulla? Millainen on ollut koulutuspoliittisten periaatteiden ja yhteiskunnallisten järjestelmien kehitys erityisesti Yhdysvalloissa ja Intiassa? Millainen on ollut koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen historiallinen kehitys- ja kasvatusfilosofinen tausta kyseisissä maissa? Millaisia ovat olleet sen tavoitteet ja käytänteet? Näitä kysymyksiä tarkastellaan tässä ainutlaatuisessa teoksessa, jossa kasvatuksen ja yhteiskunnan suhdetta ilmentää koulun ulkopuolelle orientoiva kasvatus. Kirja on jaettu kolmeen osaan. Kirjan ensimmäisessä osassa luodaan pohja kasvatusta ja yhteiskuntaa koskevien monitahoisten kysymysten vertailulle. Toisessa osassa analysoidaan Yhdysvaltain ja Intian yhteiskuntajärjestelmiä ja niiden koulutuspoliittisia kehityslinjoja. Kasvatuksen ja yhteiskunnan välinen suhde tarkentuu koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofisen taustan sekä tavoitteiden ja käytänteiden tarkasteluksi 1900-luvulla. Tapauskertomukset valaisevat mielenkiintoisella tavalla koulutuspolitiikan muutosten heijastumista amerikkalaisten ja intialaisten koulujen opetuskäytänteisiin. Kolmannessa osassa pohditaan ja vertaillaan edellä esitettyjä kasvatusta ja yhteiskuntaa koskevia ilmiöitä sosiologisten teorioiden ehdottamien linssien avulla. Kasvatuksen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia vertaillaan koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen näkökulmasta Yhdysvalloissa ja Intiassa 1900-luvulla. Ajatuksia herättävä teos on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat pohtia kasvatuksen ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen liittyviä kysymyksiä pintaa syvemmältä. Kirja avaa kaivatun näkökulman opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille. Se tarjoaa kiehtovan matkan Yhdysvaltain ja Intian yhteiskuntaan sekä niiden kasvatuksen historiaan ja nykypäivään.
Runot vievät lukijansa vaeltajan mukaan etsimään ja löytämään eväitä elämän matkalle.Ei ole yhdentekevää, minkälaisen reitin valitsemme, mitä karttaa käytämme, mitenmatkasta selviämme ja mikä on määränpää.Haiku on japanilainen perinteinen lyhytruno. Olen kirjoittanut runoni haikun rakenteen mukaisesti, mutta muuten olen käyttänyt luovaa vapautta, mikä vaeltajalle suotakoon.Mielenkiintoista matkaa!
PäivänsädeRiemumielin koki päivänsäde uuden päivän koiton.Rinnassaan tunsi kevään voiton.Innoissaan kujeili koivikossa.Keimaili hieman kuusikossa.Piipahtipa kylässä vanhan rouvan tuvassa.Ehkäpä siellä kahvitilkka olisi luvassa.Hyväili, lämmitti varhaista kulkijaa.Lempeästi helli yksinäistä taivaltajaa.Ilkikuri mielessään hyväili pientä lasta,vaikka toinen oli herännyt aivan vasta.Päivänsäde kallisti korvansa keväälle.Tekipä pienen visiitin tuoreelle linnunpesälle.Uupui säde kovaan menoon.Unten maahan vaipui auringon kajoon.
Kesän kasvienohikiitäväihanuuskukoistusseuraa vehreyttälehtien väriloistoa,äitimaan okratekee kuvajälkeäverkkokalvolle.Niin äkkiä syksy.
Elämä on etsimistä.Elämä on toivomista.Elämä on uskaltamista.Elämä on kohtaamista.Elämä on löytämistä.Elämä on luopumista.Elämä tässä näin.67 Ajatusta on esikoisrunoteos,rakkaudesta runoon jakosketuksesta elämään.Runoja unelmista, onnesta, ilosta,ikävästä, surusta, luopumisesta.Elämä tässä näin.Elämä on uskaltamista.Uskaltamista lähettäänämä 67 Ajatustamuidenkin luettavaksi.67 Ajatusta sai nimensäsyntymävuoteni 1967 mukaan.