Gapet mellom ekspertene på skatteflukt og de som deltar i samfunnsdebatten er for stort. Med Rødt lys vil Maria Schumacher Walberg og Marianne Marthinsen redusere dette gapet og ta debatten et skritt videre fra den moralske fordømmelsen: Hvordan kan vi gi flernasjonale selskapers bruk av skatteparadis rødt lys? Hvilke tiltak kan vedtas av Stortinget uten at det forutsetter internasjonal enighet?
Toimittaja Jaakko Ylihärsilä työskentelee porvoolaisessa paikallislehdessä. Nesteen öljynjalostamon rakentaminen myllää uneliaan kaupungin elämää. Toimittaja Jaakko Ylihärsilän kaunis vaimo Marja Ylihärsilä menee Porvoon lähistöllä sijaitsevalle lelutehtaalle töihin ja joutuu heti tehtailija Johan Talvelan leikkikaluksi. Tehtailija Talvelan ja rouva Ylihärsilän Tallinnan matka ja heidän intiimistä kanssakäymisestään salaa otetut valokuvat johtavat vaaralliselle tielle, jonka päässä kolahtaa vankisellin lukko ja soivat kirkonkellot.Mäntsälässä asuvalla eläköityneellä toimittaja Veikko Niemellä on takanaan yli 40-vuotinen lehtimiesura. Hän aloitti vuonna 1965 Uudenmaan Sanomissa ja työskenteli sen jälkeen Suomen Tietotoimiston kirjeenvaihtajana sekä yli 30 vuotta toimittajana Etelä-Suomen Sanomissa.
Elettiin 60-luvun alkupuolta Keski-Suomessa.Marja oli murrosikäinen pientilan tytär. Kerran hän kohtasi metsäpolulla harmaatukkaisen naisen,jota pidettiin kylällä noitana.Tästä alkoi heidän ystävyytensä,joka kannatteli nuorta tyttöä läpi vaikeiden kokemusten.
Marja van Kampen, a young artist from the Netherlands, came to Galway on a visit in 1982 and liked it so much she settled permanently. She has been an integral part of the art scene in her adopted city since. In all she has has produced twenty five solo exhibitions; participated in over ninety group shows from Ireland to China; has received 12 Arts Awards; has completed eight residencies both at home and abroad, and represented Galway City on one occasion and on another, Ireland, Internationally. Her work is in many prestigious art collections - The Arts Council Collection, Microsoft Irish Art, Irish Trade Board, Office of Public Works, the Radisson Hotel Collection, and the Dept. of the Taoiseach, to mention a few. She was also a founder member and a driving force of Artspace artists collective and its chairperson for 10 years. This book is a celebration of those years in words and pictures.
Con Marja y el ojo del Hacedor, Gayol Mec as profundiza en su saga de las Cr nicas Marjianas, donde la belleza de lo inimaginable es un faro en medio de la noche del Sempiterno. Esta segunda novela de La Habana, de la supervivencia y la esperanza, sigue el hilo conductor de La noche del Gran Godo (cuentos) y de Ojos de Godo rojo (novela), y seduce por varias razones: entre ellas cabe destacar la sensibilidad del narrador omnisciente, conduci ndonos por los vericuetos de una historia deliciosamente v vida, y el singular tratamiento del erotismo, en el que puede encontrarse un lenguaje exquisito que busca crear im genes sorprendentes.
Temnoe fentezi, vdokhnovlennoe slavjanskim i skandinavskim folklorom. Istorija Mari Morevny - korolevny-voitelnitsy, zhazhduschej mesti, i Ivana-tsarevicha, stranstvujuschego v poiskakh prikljuchenij.V nekotorom tsarstve, v nekotorom gosudarstve zhila-byla khrabraja krasavitsa Marja Morevna. Otets ee mechtal, chtoby Marja poskoree vyshla zamuzh, no ona ne speshila. Pojavilsja vo dvortse strannik Koschej, i budto vse s uma poskhodili, ozlobilis. Reshila Marja vyvesti ego na chistuju vodu, da ne tak eto prosto okazalos... Teper ona dolzhna otomstit Koscheju, chego by ej eto ne stoilo!Dlja kogo eta kniga:Dlja auditorii Young Adult.Dlja ljubitelej russkogo folklora, slavjanskoj mifologii.Dlja vsekh ljubitelej komiksov.Perevodchik: Kaleneva Marina
Vebtun, osnovannyj na slavjanskoj mifologii s kachestvennoj risovkoj i zakhvatyvajuschim sjuzhetom. V osnovu legla skazka russkogo folklora pro Marju Morevnu (tut ona voitelnitsa), kotoruju spasaet Ivan Tsarevich ot Koscheja.Vdokhnovlennaja slavjanskim i skandinavskim folklorom Srednevekovja skazka rasskazyvaet o peresekajuschikhsja istorijakh Mari Morevny - printsessy-voitelnitsy, stremjaschejsja otomstit, i Ivana Tsarevicha - stranstvujuschego printsa v poiskakh prikljuchenij. Na svoem obschem puti oni vstretjat neskolkikh izvestnykh personazhej russkoj literatury, takikh kak Baba-Jaga, Koschej.Perevodchik: Kaleneva Marina
I dag ska Marja köra en grupp pensionärer. De ska på utflykt på landsbygden. I vanliga fall kör Marja buss inne i stan, så hon är lite nervös. Tänk om hon kör fel? Men det är en fin väg, och Marja njuter av att köra på landet. Ända tills något väldigt oväntat händer …Marja är bussförare ingår i Vilja Jobbas satsning på mycket lättlästa, tydligt illustrerade böcker. På ett mycket enkelt språk beskrivs hur en arbetsdag kan se ut. Dessa böcker riktar sig framför allt till elever på A- och B-kurserna på sfi, och kan användas på olika sätt utifrån elevernas förutsättningar. De detaljrika illustrationerna inspirerar till samtal, både om respektive yrke och om vardagliga företeelser. För dem som läser själva erbjuder bilderna en väg in i texten, och de ger bra stöd under läsningen. Böckerna kan också fungera som underlag för samtal om olika yrken i ett större perspektiv, om vad eleverna har gjort tidigare och om vad de vill arbeta med. Titlarna kan sedan fungera som en bro till Vilja Jobbas övriga titlar, som passar bra för C- och D-kurserna på sfi. Tidigare titlar i serien är Tara är barnskötare, Saad är byggarbetare, Ivan är vårdbiträde och Boris är lokalvårdare. Till samtliga titlar i serien finns utökat arbetsmaterial.Författaren Ann-Charlotte Ekensten har skrivit många lättlästa böcker på Nypon och Vilja förlag. Ledstjärnan i hennes skrivande är läsglädje för alla, oavsett förutsättningar.
Marjas högsta önskan är att få bygga snögubbar och åka pulka på sin födelsedag. Men varför har inte vintern kommit än? På vägen hem från farmor träffar Marja en mystisk varelse. Han säger att han är Nordanvinden och att han behöver hennes hjälp. Vad vet den otäcka Varga-Nils om snön som inte faller? Och vad är det farmor inte vill berätta? Och hur ska Marja kunna hjälpa Nordanvinden?
Marjan korkein toivomus oon tehhä lumiäijiä ja laskea pulkala hänen syntymäpäivänä. Mutta miksis talvi ei ollu vielä tullu? Matkala kotia fammun tyköä Marja kohtaa mystisen olenon. Se sannoo ette hään oon Pohjoistuuli ja ette hään tarttee Marjan apua. Ja mitäs fammu ei halva selittää? Ihmiset kylässä Hiilusjärvi tartteva talven, mutta milläs Marja saattaa auttaa Pohjoistuulta?
Nämä kirjoitukset ovat syntyneet kultahää-vuotenamme 2016, muistutukseksemme niin monista yhteisistä retkistämme ja pitkän yhteisen taipaleemme elämänmenosta. Sitten, kun emme enää muista, vaan kiistelemme tapahtuneista, voimme tarkistaa tästä kirjasta, mitä todella on tapahtunut.Lapsemme ja heidän lapsensa löytävät kirjasta monia tapahtumia, jotka sivuavat myös heitä, vaikka suoranaisia kertomuksia heistä ei olekaan kovin paljon. Ystävillemme kirjan monet tapahtumat ovat myös tuttuja ja he voivat tarkistaa, pitävätkö kertomukset paikkansa!
Taiteilija Marja Kolu (s. 1956) löytää tilateostensa materiaalin ympäröivästä todellisuudesta. Valmisesineiden, readymade-kapineiden uudelleen ajattelijana hän kulkee dadaistien, surrealistien ja fluxuksen jalanjäljillä. Elämän absurdius ja musta huumori antavat lisämausteensa Kolun kantaaottaviin teoksiin. Hänen uransa sai alkunsa Kuopion purettujen puukortteleiden löydetyistä esineistä, jotka ”pyysivät päästä mukaan”. Taideteoksen suhde tilaan ja vuorovaikutus yleisön kanssa kuuluivat jo varhain Marja Kolun tuotannon keskeisiin nimittäjiin. Esineiden kierrätys, nykypäivän trendi, oli Kolulle itsestäänselvyys aivan uran alusta lähtien. Lapuan taidemuseoon 2021 rakennetussa retrospektiivisessa Kaikki katoaa valkoiseen -näyttelyssä, taiteilija päätyi maalaamaan moneen otteeseen kierrätetyt materiaalinsa valkoisiksi, näkymättömiin. Näin hän antoi esineille - ja omille ajatuksilleen - vapautuksen, unohduksen ja ylösnousemuksen.Konstnären Marja Kolu (f. 1956) hittar materialen till sina rumsliga verk i den omgivande verkligheten. Hon bearbetar readymade-föremål på nytänkande sätt och går således i dadaisternas, surrealisternas och fluxusrörelsens fotspår. Kolus verk är ställningstaganden som kryddas med inslag av livets absurda sidor och svart humor. Hennes karriär började med att hon hittade föremål som ”bad om att få vara med”, då trähuskvarteren i Kuopio revs. Verkens förhållande till rummet och interaktion med publiken var redan i ett tidigt skede centrala faktorer i Kolus produktion.Återvinning, dagens trend, var redan från början av karriären en självklarhet för Kolu. I den retrospektiva utställningen Kaikki katoaa valkoiseen, som ordnades i Lappo konstmuseum, målade konstnären det återvunna materialet vitt för att göra det osynligt. På det viset gav hon föremålen - och sig själv - befrielse, glömska och uppståndelse.Marja Kolu (b. 1956) creates installations using found objects from her daily surroundings. Reinventing the readymade, she follows in the footsteps of the Dadaists, Surrealists and Fluxus artists. Her work delivers a social commentary flavoured with a dash of absurdity and dark humour. Kolu began creating installations using materials from demolished wooden houses in Kuopio that “simply begged” for a second life. Kolu's art is characterized by its special relationship with space and interactive engagement of audiences.Recycling is trendy these days, by the reuse of discarded materials has been self-evident to Kolu her entire career. Every object in her 2021 retrospective at Lapua Art Museum, Everything Vanishes into White, has been recycled many times. This time she painted them white, rendering them invisible. This gesture was her way of granting the objects - and her own ideas - exoneration, oblivion, and resurrection.
Marja, tarkastuskarjakko kertoo nimensä mukaisesti tarkastuskarjakon elämästä 50-luvun Suomessa, kuvitteellisessa eteläsatakuntalaisessa Vaskilähteen kylässä. Kirjassa Marja kiertää runsaan viikon ajan kylän taloja. Hän kohtaa eri taloissa omien vaikeuksiensa kanssa kamppailevien karjankasvattajien iloja ja suruja.Tiiviissä kyläyhteisössä kaikkien asiat tiedettiin, mutta toisista pidettiin myös huolta. Sivutaan myös tekniikan tuloa maaseudulle, esimerkiksi pesukoneen, puhelimen ja sähköisen kahvinvalmistuslaitteen käyttöä. Tällä tiellä monen muun tarkastuskarjakon tavoin Marjakin kohtaa elämänkumppaninsa.Tarkastuskarjakoiden työ alkoi vuosisadan vaihteessa. He kiersivät taloissa ja mittasivat lypsetyn maidon rasvaprosentin. Tunnus oli: Mitä mittaat, sitä voit kehittää.
"Marja Mattlar - musiikkiura omin päin" on laulaja-lauluntekijä Marja Mattlarin mitä, missä, milloin -musiikkielämäkerta. Toisintekijämuusikon tarinaa on laajennettu ja syvennetty haastattelusitaateilla, levy- ja konserttiarvioilla, kuulijoiden palautteilla sekä otteilla työskentelypäiväkirjoista. Määrätietoisuus, pitkäjänteisyys ja oman tyylin vaaliminen kaikessa tekemisessä ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen marginaalimusiikkiuran luomisen. Kirjan 330 sivua ja yli 200 kuvaa dokumentoivat yksittäisen muusikon työtä, mutta nostavat samalla esiin myös viime vuosikymmeninä vallinneita suuntauksia ja käytäntöjä suomalaisessa musiikkiteollisuudessa, mediakulttuurissa ja säveltaiteen tukipolitiikassa.
