Päivät ja vuodet Ohikulkumatkalla päivien kautta, etkä luullut niin lyhyeksi! Nuorena toivoit pian aikuiseksi, nyt: olisinpa nuori. Eteenpäin siis käy aika, näet omat lapsesi, lapsenlapsesi kasvavan rinnan kanssasi. Siinä menee nuoruutesi, kävelee ohitsesi. Niin menevät päivät ja vuodet, jokaisen kanssa. Runokirjasta Väljässä tuulessa (2001). Ahkerat näppäimet juoksevat kilpaa, vaikka vain toinen käsi vastaa aivojen käskyyn. Opittu kymmensormijärjestelmä ei vastaa aikaa, puoleksi halvaantunut kroppa hiljentää vauhtia. Heinäkuussa 2003 yllättäen iskenyt aivoverenvuoto pysäytti eläkepäivien riennot. Toispuoleinen halvaus pakotti pyörätuoliin, mutta äly, muisti, ajattelu, puhe, runo, teksti ja kirjoittamisen halu jäivät henkiin. Terttu Hilda Helena Juntunen (s. 1938) on elänyt koko elämänsä Kainuussa. Hänellä on kokemuksia ja tositarinoita sota-ajan jälkeisiltä jälleenrakentamisen ja modernisoitumisen kausilta nykyaikaan. Monista aiheista on vuosien varrella syntynyt muisteluita ja itse koettuja tapahtumia mutta myös runoja ja sepitettyjä luomuksia. Juntusen perhealbumeista on koottu suuri määrä valokuvia valottamaan suvun historiaa eri vuosikymmeniltä. Kirjoituksiin, valokuviin ja niiden selityksiin on samalla tallentunut laajemmin välähdyksiä erilaisista paikoista, tilanteista, ympäristöistä, toiminnoista, elintavoista ja suomalaisesta kulttuurista. Tekstit ja valokuva virittävät myös aikalaisnäkemystä ja ajankuvaa eri vuosikymmeniltä. Yhdessä perheen, suvun, kylänväen ja kuntalaisten elo ja kokemukset synnyttävät upean historiallisen koosteen.
