Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Inga Abele
This book argues that there are constitutive links between early twentieth-century German and French film theory and practice, on the one hand, and vitalist conceptions of life in biology and philosophy, on the other. By considering classical film-theoretical texts and their filmic objects in the light of vitalist ideas percolating in scientific and philosophical texts of the time, Cinematic Vitalism reveals the formation of a modernist, experimental and cinematic strand of vitalism in and around the movie theater. The book focuses on the key concepts including rhythm, environment, mood, and development to show how the cinematic vitalism articulated by film theorists and filmmakers maps out connections among human beings, milieus, and technologies that continue to structure our understanding of film.
Koskettava perhetarina sotienjälkeisen Saamenmaan lapsista, nykypäivän kaupunkisaamelaisuudesta ja omista juurista.Ibbá palaa Kutturaan, sukunsa kotipaikkaan, missä hän on viettänyt lomansa lapsuudesta lähtien. Saamenmaalla hänen sisintään kalvaa vierauden tunne, ja hän alkaa pohtia, miksi hän ei osaa puhua saamea – ja miksi vanhemmat välttelevät aihetta.Vähä vähältä Ibbá selvittää sukunsa saloja, jotka juontuvat sotienjälkeisiin vuosiin, kun syrjäkylien saamelaislapset koottiin lukuvuoden ajaksi kouluasuntoloihin ja he joutuivat eroon perheistään. Ibbán täytyy kysyä itseltään, mikä merkitys saamelaisuudella ja saamen kielellä hänelle on.
En röst för frigörelse
Inga Elgqvist-Saltzman; Katarina Saltzman
Svenska litteratursällskapet i Finland
2024
sidottu
En röst för frigörelse ger glimtar ur Emmas Saltzmans händelserika liv och speglar samtidigt kvinnornas roll i arbetet för finländsk identitet och självständighet, inte minst under de dramatiska decennierna i början av 1900-talet. Omskakande politiska och sociala förändringar i det ryska kejsardömet och det finländska samhället finns hela tiden i bakgrunden.Vi får följa Emma Saltzman (1853-1934), född Ruin, från barndomens ryska byar och skolgången i Tula via ett liv som herrgårdsfröken i Tavastland till en tillvaro som läkarhustru i Helsingfors. Uppväxten med en livegen barnsköterska kom att prägla Emmas vuxna liv och tände gnistan till att kämpa för frigörelse och jämställdhet. Hon engagerade sig i kampen för flickors och kvinnors rätt till utbildning, lika rösträtt för alla och ett Finland fritt från ryskt förtryck. Tillsammans med likasinnade som Tekla Hultin, Dagmar Neovius, Lucina Hagman och Annie Furuhjelm, kämpade Emma Saltzman för ett demokratiskt Finland. Arenorna för deras aktivism var det hemliga sällskapet Kvinnokagalen, Martharörelsen, Samfundet Folkhälsan och Svenska Kvinnoförbundet. Emma Saltzman hade plikter som maka och mor men hon behövde aldrig arbeta för sin eller sina barns försörjning, vilket öppnade upp för möjligheten att ägna sig åt ideellt arbete.Emma Saltzman var en läsande och skrivande person hela sitt liv. Hon drogs till att ”då och då utbyta nålen mot pennan” och teckna ned sina minnen. I En röst för frigörelse berättar Inga Elgqvist-Saltzman och Katarina Saltzman medryckande och insiktsfullt Emma Saltzmans livshistoria utifrån de anteckningar hon och hennes dotter gjorde om sina liv.
Kapteeni Kissa on kissojen ystävä, hän on saanut siitä nimensäkin. Eräänä päivänä hän päättää toteuttaa unelmansa ja ohjaa laivan kohti tuntemattomia vesiä. Hurja myrsky heittää aluksen syrjäisen saaren rantaan. Siellä kapteeni Kissa kohtaa kuningattaren, joka ei ole koskaan ennen nähnyt kissoja. Miten onnekas tapaaminen siitä tuleekaan...Sydäntä lämmittävä tarina ja tunnelmallinen kuvitus kunnioittavat sadunkerronnan parhaita perinteitä.
Mitä josMitä jos alkaisin kaiken alusta,mitä jos katsoisin uusin silmin.Katsoisin vailla pelkoa,lisäisin myötätuntoa,antaisin kaiken anteeksi,alkaisin luottaan itseeni.Uskoisin hyvään ja muutokseen,näkisin pienenkin, kauniinLempeyttä alkaa jakaisin,turvaa ja läheisyyttä.Mitä jos alkaisin kaiken alusta,mitä jos katsoisin uusin silmin.
”Nousen hitaasti ja nykäisen jakun helmaa alaspäin. En sen vuoksi, että jakku olisi sitä kaivannut, vaan siksi, että saisin tuomarin huomion kiinnittymään lantion seudulle.”Sokea veri on kokeneen lakimiehen kirjoittama, väkevä autofiktiivinen esikoisromaani, joka kurkistaa oikeussalin kulisseihin. Se kertoo, miten oikeudenmukaisuus toteutuu lakituvassa - tai jää toteutumatta. Traaginen tarina murskaa tuomioistuimen glamourin.Koukuttava tarina vie lukijan asianajaja Brita Myrskyn mielen syövereihin ja paljastaa hänen kasvavan ahdistuksensa. Voiko kostamalla selvitä lapsuuden ja nuoruuden traumoista? Mikä on henkisen ja fyysisen väkivallan hinta?Psykologinen jännitys tiivistyy oikeuden ottamiseen omiin käsiin. Keskeinen haaste on siinä, voiko vääryyttä kokenut ihminen luottaa edes itseensä.Sokea veri jättää vahvan muistijäljen.Inga Koskinen on lakimies, kouluttaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hän on hoitanut oikeudenkäyntejä Suomessa yli 30 vuoden ajan. Hänen dekkarinovellinsa Kun hyttynen vaikenee on julkaistu antologiassa (2019). Hän on kirjoittanut aiemmin tietokirjan Sovi, älä riitele - Menestyvän sopimuksen perusteet (2020).Kirjailijan kotisivut: ingakoskinen.com
Signen Keittokoulu on Tornionlaaksossa molemmin puolin rajaväylää suosittu Facebook-ryhmä, jossa on viime vuosina ollut tuhansia seuraajia. Signe on antanut ruokaresäptejä ja tipsejä eli ratkaisuja monenlaisiin arkisiin pulmiin ja kysymyksiin.Nyt Inga-Britt Uusitalo on Signen puolesta kirjoittanut ylös Signen parhaat resäptit ja tipsit. Meän kielelä hän esittelee verestä kirjaa näin:”Tornionlaaksossa oon hyväntahtosia ja viehraanvarasia ihmisiä, jokka mielelänsäauttavat toisia ja luottavat lähimäishiin. Tääläoon hyväkasvanti eli kasvu, niin hyväette sitä kohta kuulee ko kaikki kasuavat. Meilä oon puhthaat veet ja mettät, jokka antavat meile lihhaa, kallaa, marjoja, sieniäja yrttiä. Signen Keittokoulu -kirja sisältää leipä- ja ruokaresäptiä meänkieleläja ruottiksi. Ja sen lisäksi Tornionlaakson ruokakulttuuria ja vanhaata perinnettä, mutta kansa sananparsia ja Signen omia hunteerinkia elämästä.Tule fölhjyyn sieki!”Kirjan täksti on julkastu Väylän molemilla kielilä.Signes kokskolaHär i Tornedalen bor det givmilda och gästvänliga människor, som gärna hjälper varandra och litar på sina närmaste. Här är växtligheten så god att man nästan kan höra hur allt växer. Vi har rena vatten och skogar, som ger kött, fisk, bär, svampar och örter.Det här är en bok som innehåller bröd- och matrecept skrivna på meänkieli och svenska, en bok som innehåller Tornedalens matkultur och seder. Men boken innehåller även ordspråk och Signes egna funderingar och tankar om livet.Kom med du också!
Brita toipuu työuupumuksesta ystävänsä mökillä. Eräänä yönä hän herää ulkoa kantautuviin ääniin, ja maaseudun idyllinen rauha rikkoutuu. Joku on sytyttänyt pihalle nuotion. Oranssit lieskat käynnistävät tapahtumien sarjan, joka lietsoo epäilyksen kipinän pelon roihuksi. Kuka vainoaa Britaa?"Aivoni kieltäytyvät vastaanottamasta aavistusta, joka kohoaa savumerkkeinä mieleni kellarista."Tatuoitu hammas on fiktiivisen ff -sarjan ensimmäinen osa, jossa muinainen kultti ja mielenterveyden haasteet punoutuvat nuoren naisjuristin arkeen. Pelko ja hylätyksi tuleminen ovat liiankin tuttuja tunteita kolmekymppiselle Brita Myrskylle. Ne hankaloittavat paitsi Britan paluuta työelämään, myös hänen ihmissuhteitaan. Brita kaipaa läheisyyttä ja rakkautta, mutta hänen on vaikea luottaa toiseen ihmiseen."Sormia kihelmöi. Haluan ojentaa käteni ja raaputtaa kynsillä miehen ihoa. Liikuttaa orvaskeden soluja, jättää hentoja vaaleita naarmuja ruskeaan pintaan. Tuntea lämmön, juoksuttaa sormenpäitä jänteviä lihassäikeitä pitkin."Britan auttamishalu saa hänet etsimään entistä tehokkaampia keinoja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi. Hyvä veli -verkosto kietoutuu hänen elämäänsä tiiviimmin kuin hän uskaltaa edes arvata. Lopulta mikään ei ole sitä, miltä näyttää."Märkiä hiutaleita putoaa taivaalta. Tuuli paiskoo ne vaakatasossa vasten kasvojani, ihan kuin joku läpsisi minua, uudelleen ja uudelleen. Ihan kuin joku rankaisisi minua siitä, mitä tein hetki sitten."
Ajatuksia her tt v j nnityskertomus hylk misest ja l heisyyden kaipuusta, h pe st ja toivosta, perustuu kirjailijan kokemuksiin. Brita Myrsky etsii itse n ja juuriaan vapautuakseen menneisyyden taakasta. Mutta kenen sormet solmivat siimarusetin? "Luomet verhoavat silm t ihan kuin se nukkuisi. Niin se tavallaan nukkuukin, ikuista unta." Siimarusetti on Brita Myrsky-romaanin ff-sarjan toinen itsen inen osa. Sarjan ensimm inen osa Tatuoitu hammas on julkaistu vuonna 2022. Siimarusetti kertoo vertaistukea ja toivoa antavan tarinan kolmekymppisest naisjuristista Brita Myrskyst . Brita yritt pit kulissit pystyss viimeiseen asti, kun h n sairastuu mielenterveyden h iri n. "Olen pirstaleina, erilaisina palasina. Montako minua minussa on?" Hyv koulumenestys, korkeakoulututkinto ja ammatti eiv t suojaa Britaa sairastumiselta. Menneisyyden traumat ovat vahvasti l sn nykyhetkess . Britan tarina on autenttinen kuvaus sis isist tuntemuksista ja siit , miten ne vaikuttavat arkeen. "Yrit n tunnustella sit , keskitt ajatukseni syd men paikkeille, siihen kohtaan, mist tyhjyys kumpuaa. Joku on repinyt minusta kaiken pois, j tt nyt vain kuoret j ljelle." Siimarusetti on my s toipumista, naurun hetki ja romantiikkaa. "V hitellen opin korjaamaan tasapainon heittely askeleiden avulla. Se alkaa sujua kuin hidas tanssi. Hikoilen, ja mies hikoilee. Suolaiset pisarat sulautuvat toisiinsa, muodostavat l pin kyv n kalvon v lillemme, liimaa meid t yhteen, mutta kuitenkin erilleen."
Ko Plyppi, Kärppä ja Sopuli herräävä yks aamu, niin mailma oon menny aivan valkeaksi. Talvi oon tullu!
Kaikila oon omat komeat pesät: Kärpälä, Sopulila, Tunturipöllölä ja Ketula. Mutta ei Plypilä. Yhessä hänen kaveritten kansa Plyppi päättää rakentaa ittelekki oman pesän, semmosen, joka oon aivan erilainen ko muila.
Syksy on tuloillaan ja Pörri-peikolla on kiire kerätä ruokaa varastoon talven varalle.
Pörri järjestää isot kevätkekkerit muuttolintujen palattua tunturiin. Nekin eläimet, jotka jäivät talveksi tunturiin, ovat tervetulleita. Ja kun kesä tulee ja kaikki eläimet ovat saaneet poikasia, Pörri järjestää lastenkutsut. Kekkereiden järjestäminen ei olekaan mikään helppo juttu, sillä vieraat haluavat sääskiä, muurahaisia ja sopuleita. Eihän Pörri sellaisia tarjoa. Onneksi sentään korpit ovat kaikkiruokaisia!
Tunturissa oon talvi ja joka paikka oon valkeana. Yhtenä päivänä, ko Plyppi oon ulkona hihtamassa Jäneksen ja Kärpän kansa, net näkevä isoja jälkiä lumessa. Mikhään elukka tästä oon menny?
Plyppi järjestää isot fästit, ko kulkulinnut tuleva takasi tunturhiin. Nekki elukat oon tervetulheet, jokka oon jäähneet talveksi Laphiin. Ja ko tullee kesä ja kaikki elukat oon saahneet poikasia, Plyppi päättää oornata kläpittenfästit. Mutta ei sole niin helppo oornata fästiä, ko viehraat halvaava sääskiä, muuhraita ja sopulia, ei Plyppi tarjoa semmosia. Onneksi korpit sentähen tykkäävä kaikista sapuskoista!