Espoolaisen Jari-Pekka Peltoniemen 6-osainen runokokoelma Kun ilta pukeutuu hämärään sisältää välähdyksiä ja hetkien sirpaleita pienen pojan elämästä mummolassa alle 10-vuotiaana.Peltoniemi kuvaa runoissaan myös aikuisten ihmisten kokemaa maailmantuskaa, yhteiskunnallisia ongelmia, luonnossa esiintyviä pieniä arkipäiväisiä asioita ja ihmissuhteiden vaikeutta. Osa yhteiskuntateemaan liittyvistä runoista on kirjoitettu sarkastiseentyyliin.Yksi runokirjan keskeisistä teemoista on masennus ja alakulo.Unien kuvatKultasiipiset perhoset tanssivat laaksossasateenkaaren allatämän ainoan kerrankun vesipisarat ovat jo piiloutuneetja tuuli puhaltaa kuivaksi kaiken senmikä vielä itsestään kasvaaMutta kaikki päättyy jo ennenkuin on alkanutkaanUsvaiset unien kuvatjäätää viimein hyytävä halla
Mikä on uskon ja järjen suhde? Tekeekö tiede uskonnon mahdottomaksi? Suomessa keskustellaan paljon uskontoon, uskonnottomuuteen ja kristinuskoon liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista. Keskusteluun liittyy joukko filosofisia kysymyksiä, joita uskonnonfilosofia tarkastelee: Millaiset uskomukset ovat järkeviä? Voidaanko Jumalan olemassaoloa perustella? Miten moraali ja uskonto liittyvät toisiinsa?Ilman helposti lähestyttävää uskonnonfilosofista tietoa keskustelu jumittuu paikalleen. Ammattitaitoisesti laadittu Johdatus uskonnonfilosofiaan selkeyttää usein sotkuisia julkisia ja akateemisia keskusteluja uskonnosta. Se esittelee viimeisintä kansainvälistä keskustelua kompaktissa ja selkeässä muodossa. Kirjan lukeminen ei edellytä filosofisia perustietoja, vaan se soveltuu kenelle tahansa uskonnosta ja filosofiasta kiinnostuneelle.Kirjassa tarkastellaan uskonnonfilosofisesta näkökulmasta mm. seuraavia teemoja ja niihin liittyvää ajattelua: Jumalan käsite ja olemassaolo, usko ja rationaalisuus, uskonnollinen kieli, uskonto ja tiede, uskonto ja moraali, persoona, sielu, kuolemanjälkeinen elämä.
Rakkaus, ystävyys, tuki - kummin tehtävä on tärkeä. Hän on lapsen aikuinen ystävä, kristityn esikuva. Kummi on vanhempien tuki lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Kummin erityinen tehtävä on rukoilla kummilapsen ja hänen perheensä puolesta, olla kanssamatkaaja. Parhaimmillaan ystävyys kummin kanssa kantaa aikuisikään asti eikä häviä silloinkaan.Kummin kirja on kannustava tietopaketti kummille. Se rohkaisee kristillisen kasvatuksen toteuttamisessa ja tukee omassa kummin roolin löytämisessä. Kirja antaa hyvät perustiedot kummin tehtävästä, ja lapsen kristillisestä kasvatuksesta.
Pieni lapsi on elämän ihme, suuri lahja. Suunnattoman suuri on myös lahja, jonka hän saa kasteessa: Jumala solmii hänen kanssaan ikuisen liiton. Koko elämänsä ajan hän saa turvata taivaallisen Isän rakkauteen ja huolenpitoon. Kasteen lahjaa ei menetä koskaan. Kastejuhlassa lapsi tulee myös oman seurakunnan jäseneksi ja liittyy maailmanlaajaan kristittyjen joukkoon.Kastekodin kirja on lämminhenkinen tietopaketti ja mukava lahja jokaiseen kastekotiin. Se sisältää tietoa kasteesta ja kastetoimitukseen liittyvistä käytännön asioista. Kirja antaa vanhemmille hyvät eväät lapsen kristilliseen kasvatukseen.
Teatteria ja kirkkoa on monesti verrattu toisiinsa, ja niiden keskinäinen vuoropuhelu on ollut usein jännitteistä. Henkilökohtaisessa puheenvuorossaan näyttelijä Hannu-Pekka Björkman osallistuu keskusteluun elämän perimmäisistä asioista. Hän käsittelee esseissään oman uskonsa ja näyttelijäntyön suhdetta. Björkmanin keskeisiä käsitteitä kirjassa ovat valo, hiljaisuus ja kauneus, joiden myötä hän johdattaa lukijan pohtimaan kysymyksiä ihmisyydestä ja taiteesta.
Raha voi olla kristittyjen piirissä vaiettu tabu tai negatiivisten stereotypioiden sävyttämä aihe. Raamatussa puhutaan monessa paikkaan tiukkaan sävyyn siitä, ettei pidä palvoa rikkauksia tai rahaa. Tästä syystä moni kristitty saattaa kokea syyllisyyttä rahasta, eikä uskalla avoimesti pohtia rahan merkitystä omassa elämässä.
Infrarakentamisen laatua ei mitata vain lopputuloksella. Hankkeet kestävät kauan ja vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan merkittävästi. Siksi suunnittelu on avainasemassa. Hyvä suunnittelu edellyttää tietoa. Helsingin kaupungin Liike- ja katusuunnittelun projektijohtaja, DI Olli-Pekka Aalto on kokenut infra-alan suunnittelija. Hän on koonnut syksyllä 2020 ilmestyvään kirjaansa Infrarakentamisen laatu onnistuneen infrahankkeen edellytykset. Kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi infrahankkeen vaiheet kaikkien osallistujien kannalta. Merkittävä muutos on, että infran käyttäjät nähdään asiakkaina. Infrahankkeissa olemme kaikki osallisia.
Vanhoista lehtileikkeistä ja valokuvista koottu hyvän mielen kirja aikamatkustuksen ystävälle.Pienet ilmoitukset kertovat historian suurista käänteistä jättäen tavallisen arjen sivuun. Lehti-ilmoitukset ovat silti ihana aarreaitta. Ne kertovat, mitä menneen maailman ihmiset toivoivat ja pelkäsivät. Lukija saa välähdyksiä karanneiden puolisoiden etsinnästä, ruokapöydistä kadonneista resepteistä ja oman maineen varjeluyrityksistä. Aikamatkaajaa ilahduttavat ilmoitusten aihevalinnat ja kieli, mutta samalla hän voi tunnistaa yhteyksiä tämän päivän somepäivityksiin. Muutama rivi kertoo parilla sanalla elämän tärkeimmistä asioista.
Olioita ja maailmoita havaintokynnyksellä. Elävän monimuotoisuus ja yhteismitattomuus alkaa paljastua.Olli-Pekka Tennilän kolmas kirja Ontto harmaa koskee kaikkea sitä, minkä melkein huomaamme. Outoa esseistiikkaa kohti kurkottava kokoelma piirtää esiin loputtoman rikkonaisen tiedon ja kokemuksen saariston täynnä katkoksia.Tennilän aiempien kirjojen tavoin teoksen kielen ytimessä on toden monimielinen leikki, jossa ajattelun perustava sumeus kääntyy havainnon tarkkuudeksi ja havainnon perustava sumeus ajatuksen kirkkaudeksi.Ontto Harmaa -kirjan on painanut runoilija itse Heidelbergin kohopainokoneella ja sen rivit on kuumaladottu yhdessä Raisa Marjamäen kanssa. Sitomisesta vastaa Saarijärven Offset.
Runeberg-palkitun runoilijan neljäs teos piirtää olemassaolon reunoja esiin. Seuraa eksistenssihuimausta maailman kielekkeillä, missä leikki todellisen ja merkityksellisen pohjimmaisena periaatteena paljastaa itsensä. Koko katastrofin.
Kirja koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa kuvaa suomalaisen maalaiskylän elämää 1960-luvulla pienen pojan näkökulmasta. Toisen osan tapahtumat sijoittuvat Japaniin jossain tulevaisuudessa. Osien välillä on yhteys sikäli, että päähenkilö/kertoja on molemmissa sama, vaikkakin aikajana on surrealistinen. Tapahtumapaikkoina molemmissa on mystinen Unijoki. Ensimmäinen osa käsittelee pojan kasvua maalaisyhteisössä, hänen tietoisuutensa kehitystä ja pelkoja. Mustalaiset ovat pelottavia, he rikkovat ja varastavat, ja voivat varastaa sinutkin. Ovi on saatava ajoissa lukkoon, jotteivät he pääse sisälle pahojaan tekemään. Joki on kaiken keskiössä, se virtaa sinne mistä ei tiedetä. Syntyvät lapsetkin virtaavat läpi betonin. Toinen osa pohtii tieteen olemusta ja estetiikkaa ja sen suhdetta taiteen estetiikkaan. Sen keskiössä on mystinen teeseremonia. Tapahtumat päättyvät tsunamiin, jonka Jumala aiheuttaa vihassaan. Hän ihastelee aikaansaamaansa wabi-esteettistä maisemaa ja on siihen tyytyväinen. Kaikkialla on hienoja hietakattoja ja kiehkuroita. Varsinainen teema on kuitenkin ihmisen persoonallisuus ja persoonallisuuteen perustuva syrjintä yhteiskunnassa. Persoonallisuuksien välinen harmonia ja tasapaino ovat kuin Vermeerin harmonian kolme väriä, sininen, keltainen ja harmaa. Siihen harmoniaan eivät pääse ne, joilla on ”väärän persoonallisuuden syndrooma”. Heillä ei ole tarvittavia taistelutaitoja.
Lukijan silmin kertoo teksteistä, lukijasta ja kirjoittajista:Mikä oli Franz Kafkan peruskysymys? Miksi Kafkan koko tuotanto käsittelee vain sitä?Miksi Betti Alver on suuri eurooppalainen kirjailija?Tutkija esittelee suomalaisen kirjakielen tienraivaajia ja runouden kuvien taustaa ja jatkuvuutta Leinon, Kaijärven, Tynnin ja Mannerin teksteissä.Kirja tuo näkyville suomalais-virolaisia kirjailija- ja taiteilijayhteyksiä, erittelee Friedebert Tuglaksen tekstejä ja pohtii runouden toiselle kielelle kääntämisen mahdollisuuksia.
Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Tätä tukevat monet kehityskulut, mutta voiko historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa?Yhtä olennaisia saamelaisten historiassa ovat näkökulmat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On aika nostaa esiin saamelaisten keskinäinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen sekä aktiivisuus omien oikeuksiensa puolesta.Máttut ellet mis - entiset elävät meissä. Teoksessa lähtökohtana on saamelaisten oma historiatietoisuus ja menneisyyden läsnäolo nykypäivässä. Esiin pääsee saamelaisten elävä elämä, ”meijän historiat”. Sen pohjalta eritellään muistamisen tapoja, jotka osoittautuvat tärkeiksi kanaviksi henkilöiden, perheiden ja pienten saamelaisyhteisöjen menneisyyteen. Omat kertomukset ovat olennaisia keskusteltaessa esimerkiksi saamelaisia koskevasta totuus- ja sovintotyöstä. Miksi valtaväestö on edelleen haluton myöntämään menneisyyden kipukohtia?
Energian ja vallan kytkös on Venäjälle kohtalonkysymys. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja kaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Se väistelee vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa, hamuaa arktisen alueen rikkauksia ja on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen kiinni vallastaan.Venäjä, energiavalta seuraa öljyn ja kaasun virtaamista venäläisen yhteiskunnan läpi - maan uumenista kotimaisille kuluttajille ja kansainvälisille markkinoille. Teos tutkii, millä tavoin riippuvuutta fossiilisista energialähteistä oikeutetaan tavallisille venäläisille ja minkälaista roolia ne näyttelevät maan ulkosuhteissa. Esimerkiksi öljy- ja kaasutulojen ansiosta valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom on voinut tarjota huokeaan hintaan ydinvoimalahankkeita ulkomaille, muun muassa Suomeen.Vaikka Venäjä on täysin riippuvainen öljystä ja kaasusta, maalla olisi valtavine luonnonvaroineen kaikki edellytykset muuttua myös uusiutuvan energian suurvallaksi. Samalla autoritaarisuuden ja sotilaallisen voimankäytön tilalle voisivat astua demokratia ja kansainvälinen yhteistyö.
Lapinkyliä halkovia maanteitä, yhä pohjoisemmas ulottuvaa suomalaisasutusta ja enemmistöä suosivaa politiikkaa - onko saamelaisten ja suomalaisten historia pelkkää vallan ja haltuunoton historiaa? Konflikteista huolimatta niin uhriajattelu kuin kolonialismin kieltäminenkin perustuvat liiallisiin yleistyksiin tai pitkälle vietyihin johtopäätöksiin. Suhteisiin on aina mahtunut myös yhteistyötä ja ystävyyttä.Kenen maa, kenen ääni valottaa kahden sukulaiskieltä puhuvan väestön rinnakkaineloa esihistoriasta nykypäivään. Teos nostaa etualalle saamelaisten aktiiviset suhteet suomalaisiin ja valtioon niin Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa kuin itsenäistymisen jälkeen. Erityisesti tarkastellaan 1900-luvun lopun etnopoliittisen liikkeen nousua.Teos tuo esiin saamelaisten oman poliittisen toiminnan. Se kartoittaa myös saamelaiskuvan kehitystä kansantarinoista puolitieteellisiin näkemyksiin ja populaarimedian stereotypioihin. Teos auttaa ymmärtämään saamelaisen yhteiskunnan kipukohtia, jotka voi nähdä pitkinä historiallisina jatkumoina.
Hannu-Pekka Björkman; Annina Holmberg; Nina Honkanen; Juha Hurme; Jenni Kirves; Tommi Melender; Antti Nylén; Hannu Raittila; Juha Seppälä; Helena Sinervo
Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät.Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo.Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta.”Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.”- Juha Seppälä”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme
Näyttelijä, kolumnisti, kirjailija Hannu-Pekka Björkman pohtii teoksessaan Metsä ei kuule neuvojani kaipauksen ja merkityksellisyyden tunteen teemoja upean herkällä tavalla. Hän tavoittaa lukijan kirjoittamalla muun muassa taiteesta, kirjallisuudesta, historiasta sekä omakohtaisista muistoistaan. Ennen kaikkea Björkmanin tarkkaavaiset havainnot ihmisyydestä koskettavat ja luovat samaistumispintaa. Useimpia meistä yhdistää kaipuu aitoon olemiseen, merkityksen löytämiseen. Se näkyy tarpeessamme vaeltaa vieraisiin maisemiin, kokea yhteyttä luontoon sekä yrityksessämme ymmärtää maailmaa ja itseämme taiteen avulla. Ehkä juuri tuo kaipuu pitää meidät hengissä, ihmisinä. Hannu-Pekka Björkman kirjoittaa herkkävireisesti kaipauksestamme ja pyrkimyksestämme kurottautua kohti merkitystä. Läsnä teoksessa ovat niin kirjallisuus ja kuvataide, historia ja henkilökohtaiset muistot kuin tarkkanäköiset havainnot ihmisyydestä. Björkmanin puhutteleva teos on matka tunnustetun taiteilijan mielenmaisemaan. Se tarjoaa myös peilauspinnan pohdinnoille ajan kulusta ja maailmaan jättämistämme jäljistä. Kirjoitukset perustuvat Eeva-lehdessä julkaistuihin kolumneihin. Hannu-Pekka Björkman on palkittu ja suosittu näyttelijä, kolumnisti ja kirjailija. Hän toimi näyttelijäntyön professorina Teatterikorkeakoulussa 2013–2018. Björkman on kirjoittanut muun muassa teokset Valkoista valoa (2007), Kadonneet askeleet – Matkoja aikaan ja taiteeseen (2011) ja Välähdyksiä peilissä (2014).
Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä on vivahderikas, valokuvin varustettu erätarinakokoelma Lapin selkosilta ja Satakunnan sydänmailta. Sen tekijällä on vahva tausta niin erämiehenä kuin ammattivalokuvaajana. Rakkaudesta luontoon, kaipuusta erämaahan ja valokuvaajan tavasta katsoa on syntynyt Ari-Pekka Palmun kyky havaita ympäristön kaikki vivahteet - nekin, jotka puuttuvat. Kun tuo kyky yhdistyy rikkaaseen kieleen, pääsee lukija osaksi sanoilla ja valokuvilla maalattua maisemaa ja tapahtumia, jotka vuoroin riemastuttavat, vuoroin houkuttavat haaveiluun. Luonnon tarkka havainnointi ja tilanteiden rauhalliset kuvaukset hiljentävät pään sisäisen hälinän tehokkaasti.Erämaassa voi sattua mitä vain, mutta erämiesten välinen toveruus, huumoriin puettu arvostus ja kunnioitus eivät katoa koskaan. Leirinuotiolla ei aina tarvita sanoja, on vain erämaa ja vapaus.
Tosi-tv:n ja kummitusjahdin täyteinen seikkailukirja pursuaa yllättäviä käänteitä ja riemastuttavaa sanailua. Alakouluikäisille suunnatun kirjasarjan avaus esittelee Jugin ja hänen nokkelan siskonsa Irrin.Jugi on muuttamassa vanhempiensa ja pikkusiskonsa Irrin kanssa Majakkasaarella sijaitsevaan ränsistyneeseen hotelliin, jota remontoidaan television Murjusta palatsiksi -ohjelmassa. Jo kuvausryhmän tapaaminen saa yllätyksiä aikaan, mutta tutustumiskäynti muuttuu yhä kummallisemmaksi, kun tarinat Majakkasaaren aaveesta alkavat tuntua todelta.Remontin ja kuvausten keskellä Jugi ja Irri tutustuvat saaren erikoisiin asukkaisiin. Näkikö Kalervo Kalervo oikeasti kummituksen? Miksi lähes satavuotias Konsta valvoo kaiket yöt? Pian lapset huomaavat olevansa itsekin mukana aavejahdissa.Jukka-Pekka Palviainen on useita palkintoja ja palkintoehdokkuuksia saanut kirjailija, jonka laaja tuotanto sisältää kirjoja niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Erätarinakokoelmassa liikutaan metsästäjän, kalastajan ja valokuvaajan retkillä niin Metsä-Lapissa kuin Satakunnan saloillakin. Ari-Pekka Palmun teksti ja kuvat vievät lukijan vankasti tapahtumapaikalle - ”kuin tuntisi suopursun tuoksun”, totesi eräs toimittaja edellisen kirjan luettuaan. Novelleista löytyy niin hauskoja kohtaamisia virkavallan kanssa kuin paikallisia legendoja riemastuttavien tapahtumien päähenkilöinä. Suhde pieneen punaiseen pyytökaveriin on syvällinen. Saamme lukea, miten pienestä koirasta voi tulla ihmisen ajatuksen jatke, humoristinen metsästyskaveri ja kulmakunnan lellikki, mutta kohtaamme myös huolta ja murhetta, kun kaikki ei mene niin kuin toivoisi. A-P:n ja hänen ystäviensä elämä erällä on ikiaikaista rinnakkaiseloa luonnon kanssa. Metsien ja järvien antimia hyödynnetään pääasiassa omiksi tarpeiksi, ja luonnosta otetaan opiksi myös pelkästään oppimisen halusta ja omaksi iloksi. Erästys on tekoja, joissa luontoa kunnioitetaan ja saalista arvostetaan. Se on rikkautta, jota ei voi rahassa mitata.
