Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 627 220 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

856 tulosta hakusanalla Seppo Hassi

Lohdutus

Lohdutus

Seppo Kuusela

Mediapinta
2018
nidottu
Lohdutus-runokokoelma syntyi erittäin luonnollisesti, sillä aihe oli tarpeeksi haastava kirvoittaakseen sieluun inspiraatiota. Nykyajassa on mielestäni tilaus lohduttavalle runokokoelmalle, sillä masentuneita ja erilaisista mielisairauksista kärsiviä on yhä enemmän. Toki tämä kirja mielestäni toimii myös tavallisella tunne elämällä varustettujen ihmisten elämään eli en koe näitä tekstejä terapia runoudeksi, vaikka niiden vaikutus voi olla terapeuttinen.Annan luvan itselleni irrottaa otteeni kaiteesta. Tämä elämä minut tulee vielä saamaan kiinni luonnollisuuteen,että ihmiseen rakastuisin. Epämääräisen kivuliaat ajatuskuviot tulevat vielä kavahtamaan harmoniaaniOlen nähnyt sen jo monesti tapahtuneen Silti jokin palauttaa minut aina yhä uudelleen äärettömään suohon,mutta tiedän sen olevan minun taakkani. Siipeni siten jatkavat kasvamistaan kunnes yhdyn ihmisen tyyneyteen säkenöivän voiman kautta.
Lämpökäsittelyoppi 2

Lämpökäsittelyoppi 2

Seppo Kivivuori

Teknologiainfo Teknova
2016
sidottu
Teräs on aikakautemme tärkein metallinen rakenneaine, jonka ominaisuuksia voidaan muunnella laajalla alueella. Seostuksen ohella yksi tärkeimmistä materiaaliominaisuuksien muuntamisen keinoista on lämpökäsittely. Erilaisia lämpökäsittelymenetelmiä on runsaasti, mikä edellyttää alan osaamista niin tuotesuunnittelijoilta kuin lämpökäsittelyiden ostajiltakin.Teknologiateollisuuden Lämpökäsittely ja takomot -toimialaryhmän aloitteesta alan tuorein tieto on nyt koottu yksiin kansiin. Lämpökäsittelyoppi 2 - Lämpökäsittelytietoa suunnittelijoille -kirjassa on ajankohtaista tietoa metallisten materiaalien, etenkin terästen ominaisuuksista sekä keinoista muuttaa näitä ominaisuuksia lämpökäsittelyiden avulla.Kirja on tarkoitettu etenkin tuotteiden suunnittelijoiden ja lämpökäsittelyitä tilaavien henkilöiden avuksi materiaali- ja tuotesuunnittelun sekä helpottamaan lämpökäsittely- ja jatkojalostustilausten tekemistä.
Lämpökäsittelyoppi

Lämpökäsittelyoppi

Seppo Kivivuori

Teknologiainfo Teknova
2019
sidottu
Lämpökäsittelyoppi 1 - Lämpökäsittelytietoa karkaisijoille on tarkoitettu etenkin lämpökäsittelyjä suorittaville henkilöille ja lämpökäsittelyitä tilaavien henkilöiden avuksi materiaalin- ja tuotesuunnittelun sekä lämpökäsittelytilausten osalta.Vuonna 2004 ensimmäisen kerran julkaistun Lämpökäsittelyoppi-kirjan täysin uudistetussa versiossa esitetäänlämpökäsittelyiden suoritusta yksityiskohtaisesti.Kirjassaannetaanajankohtaista tietoa metallisten materiaalien ominaisuuksista ja keinoista muuttaa näitä ominaisuuksia lämpökäsittelyiden avulla.Kirja on helppotajuisesti kirjoitettu ja sen teksti etenee loogisesti. Kirjassa yhdistyy tieteellinen osaaminen ja käytännönläheisyys. Kirjan suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut vahvasti mukana Teknologiateollisuus ry:n Lämpökäsittelyn ja takomoiden toimialaryhmän hallitus, joka on pitänyt huolta siitä, että kirja on ajanmukainen ja palvelee myös käytännön työssä. Siksi kirja soveltuu itseopiskelun lisäksi oppimateriaaliksi yliopistoihin, korkeakouluihin sekä teollisuuden täydennyskoulutuskursseille.
Hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudet ja vastuu osakeyhtiössä
Hallituksen ja toimitusjohtajan oikeudet ja vastuu osakeyhtiössä -teoksessa kerrotaan käytännönläheisesti, miten yrityksen johdon pitää tehtävässään toimia.Kirjassa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin:• mitä johtoon kuuluva saa tehdä ja mitä ei saa tehdä• milloin hän on esteellinen päättämään asiasta hallituksessa, toimitusjohtajana tai osakkeenomistajana• miten yhtiön johdossa toimivien pitää tehtävissään toimia, jotta tehdyt yhtiön varojen käyttöä ja jakamista koskevat päätökset ovat osakeyhtiölain mukaisia. Päätösten osakeyhtiölainmukaisuus liittyy muun muassa siihen, onko yhtiön tekemä oikeustoimi yhtiötä ja mahdollisesti yhtiön konkurssipesää sitova.• mitä käytännössä tarkoittaa, että oikeustoimi ei sido yhtiötä• miten ja milloin varoja voidaan osakeyhtiölain mukaan jakaa• milloin yhtiön varojenjako täyttää tase- ja maksukykyisyystestin vaatimukset• miten velkojiensuoja ja osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu pitää ottaa huomioon erilaisissa niin varojen käyttöä, jakamista kuin hankintaa koskevissa monimuotoisissa liiketoimintatilanteissa• milloin osakeyhtiölain vastaisesti varoja saanut on saamiensa varojen osalta palautusvelvollinen ja• milloin hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle aiheuttamastaan vahingosta. Varojen käyttöön ja jakamiseen liittyvät vastuukysymykset ovat keskeisiä seuraamuksia, jos varoja on käytetty tai jaettu väärin.
Valloittavat lajit

Valloittavat lajit

Seppo Turunen

Into Kustannus
2015
sidottu
Tulokas- ja vieraslajeja on kaikkialla. Ne aiheuttavat tauteja, kilpailevat muiden lajien kanssa elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat olleet syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisia, vaan niistä voi olla hyötyä.Miten vieraat lajit ovat levinneet maasta ja maanosasta toiseen? Millainen on argentiinanmuurahaisten planetaarinen superyhdyskunta? Suurilehtinen etelänruttojuuri luokitellaan Suomessa haitalliseksi, mutta onko se todella sitä? Miksi saarnensurman kaltaiset kasvitaudit ovat maamme vaarallisimpia lajeja? Mitä voi tehdä, kun miljoonat villiintyneet siat tappavat lampaita ja kauriiden, kilpikonnien ja maassa pesivien lintujen poikasia, kaivavat viljelyksia ja syövät istutuksia? Miksi siili on Australian haitallisimpia lajeja? Valloittavat lajit on ainutlaatuinen tietokirja, jossa on yli 30 upeaa värikuvaa vieraslajeista, varta vasten kirjaa varten tehtyjä. Vieraita lajeja ei aina voi valita, vaan joskus täytyy vain tottua elämään niiden kanssa. Vaikka torjumme haitallisimpia lajeja, voimme opetalla katsomaan tulokkaita myös uudella uteliaisuudella.
Kallis ruokakassi

Kallis ruokakassi

Seppo Konttinen

Into Kustannus
2017
nidottu
Kahden tuhannen euron käteen jäävästä palkasta ruoka nielaisee joka kuukausi 260 euroa. Keskiverto suomalainen käyttää ruokaan 13 prosenttia tuloistaan. Suomi on jo pitkään ollut yksi Euroopan kalleimmista ruokamaista. Miksi suomalaisen ruokalaskun suuruus on vuosikaudet pysynyt EU-vertailussahuipulla? Mikä maksaa?Tavallinen kuluttaja ei maksa ruokalaskuaan pelkästään kaupan kassalla, vaan joka vuosi myös verotuloja ohjataan pari miljardia tukiaisiksi elintarvikeketjuille. Juha Sipilän hallitus on jatkanut elintarviketuotannon tukemista esimerkiksi poistamalla makeisveron.Taloustieteen oppikirjat kertovat, että kilpailu laskee hintoja ja keskittyminen taloudessa vähentää kilpailua ja nostaa hintoja. Suomessa elintarviketalouden piirteitä ovat kilpailun puute ja keskittyminen. Kauppaa hallitsee kaksi kauppaketjua, liha- ja maitoteollisuutta pyörittää muutama iso yritys ja koko maatalous keskittyy yhä suuremmille tiloille. Myös kaavoituspäätökset ovat edistäneet keskittymistä. Kaavoituksesta on tullut kytkykaupan ja puoluerahakorruption avioliitto.Elintarviketuotanto on kasvanut pyhäksi lehmäksi, jonka epäkohtiin ei haluta tai uskalleta puuttua. Kuinka kauan tämä voi jatkua?Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Konttinen on valtiotieteiden maisteri, jonka pääaine oli kansantalous. Hän teki kriittisiä talousohjelmia radioon vuoteen 2004 asti. Hänen työtään on leimannut syvällinen perehtyminen taustatietoihin. Hän on kirjoittanut kirjat Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, jossa hän selittää, mitä tapahtuu ruuan matkalla pellolta ruokakaupan tiskiin, sekä Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta ja Lakien synty.
Ajopuusta mallioppilaaksi

Ajopuusta mallioppilaaksi

Seppo Leppänen

Seppo Leppänen
2020
nidottu
Talousneuvoston pitkäaikainen pääsihteeri Seppo Leppänen pohtii kirjassaan "Ajopuusta mallioppilaaksi: näkökulmia Suomen polusta vaurauteen" maamme yhteiskunnan ja talouden kehitystä kriiseistä kärsivästä ajopuusta hyvinvointivaltion ylläpidon ja taloudellisen tasapainon mallioppilaaksi. Keskeisenä näkökulmana on eri osapuolten yhteistyö taloudellisen kasvun edistämiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Yhteistyön politiikalla on kyetty saavuttamaan sekä taloudellisen tehokkuuden että oikeudenmukaisen tulonjaon ja hyvinvoinnin tavoitteita. Kirjassa tarkastellaan erityisesti Talousneuvoston roolia tällaisen yhteistyön foorumina. Yksi kirjan aiheista on myös Suomen ajautuminen 1990-luvun alun lamaan ja siitä selviäminen. Näitä vaiheita kirjoittaja todisti lähietäisyydeltä Talousneuvostossa. Hän muun muassa johti talouskehityksestä vuonna 1989 varoittaneen vaihtotaseraportin laatimista ja osallistui kriisin ratkaisu- ja korjaustoimiin raporttien ja selvitysten tekijänä ja työryhmien vetäjänä. Kirjoittaja tarkastelee myös keinoja vahvistaa ja varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Kirja julkaistaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT Tutkimuksia -sarjassa.Valtiotieteiden lisensiaatti Seppo Leppänen (s. 1939) työskenteli urallaan tutkimus- ja suunnittelutehtävissä Suomen Pankissa, Tilastokeskuksessa, Taloudellisessa suunnittelukeskuksessa (TASKU), Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) ja valtioneuvoston kansliassa, josta hän jäi eläkkeelle Talousneuvoston pääsihteerin toimesta vuonna 2003. Sekä työssään että taloustieteellisissä ja talouspoliittisissa kirjoituksissa hän on käsitellyt erityisesti talouden tasapainon ja hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksiä.
Lyödyn laki

Lyödyn laki

Seppo Jokinen

Kultosaari
2018
sidottu
Silmitön väkivalta syrjäisellä metsätiellä, tahalliselta vaikuttava raju tulipalo sekä raviohjastajan outo kuolema askarruttavat komisario Sakari Koskista. Tutkinnan edetessä hänellä herää epäilys, voisiko kaikilla kolmella tapauksilla olla yhteys keskenään.Samaan aikaan Tampereen poliisia työllistää merkkihenkilön katoaminen, joka nostaa esiin vaikeita kysymyksiä. Onko katoaminen vapaaehtoinen vai voiko kyseessä olla törkeä vapaudenriisto?Myös Koskisen omassa arjessa sattuu ja tapahtuu. Suuri elämänmuutos nostattaa laineita, mutta onnekseen hän ei ole tyynnyttämässä niitä enää yksin.Seppo Jokisen komisario Koskisesta kirjoittama kirjasarja on suuri arvostelu- ja myyntimenestys.
Rottasankari

Rottasankari

Seppo Jokinen

Kultosaari
2019
sidottu
Helmikuinen perjantai puree tamperelaisia pakkastakin kireämmin. Poliisia kohti on ammuttu. Vaikka siitä selvitään ilman hengenmenetyksiä, syyttävä sormi osoittaa komisario Koskiseen. Hänen katsotaan saattaneen alaisensa vaaraan epäammattimaisilla ja ohjeiden vastaisilla toimillaan. Vain joitakin tunteja myöhemmin tullut pommiuhkaus ei helpota rikoskomisarion päivää. Siitä huolimatta Koskista kiinnostaa enemmän se, kuka elvytti keskellä yötä yksityisasunnossaan murhayrityksen kohteeksi joutuneen naisen. Kuka on se vaatimaton sankari, joka pelasti ihmishengen mutta katosi heti sen jälkeen teille tietymättömille? Rottasankari jatkaa Seppo Jokisen huippusuosittua Komisario Koskinen -sarjaa.
Suomen kimalaiset

Suomen kimalaiset

Seppo Parkkinen; Juho Paukkunen; Ilkka Teräs

Docendo
2018
sidottu
Kimalaiset ovat kiehtova eläinryhmä. Pienine siipineen ja tuuheine värikkäine turkkeineen ne ovat hieman kömpelön oloisia mutta samalla sympaattisia mesipistiäisiä. Vasta viime vuosikymmeninä on onnistuttu ratkaisemaan kimalaisen lennon arvoitus: miten niin pienillä siivillä pysyy ilmassa?Kimalaiset ovat elämäntavoiltaan mielenkiintoisia yhteiskuntahyönteisiä, joiden kuningattarilla, työläisillä ja koirailla on oma tehtävänsä - ja ulkonäkönsä. Kimalaisten sukuun Bombus luetaan nykyään myös loiskimalaiset, jotka eivät rakenna omaa pesää vaan valtaavat pesän muilta kimalaisilta ja pakottavat isäntälajin työläiset ruokkimaan omia jälkeläisiään.Kimalaiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä, myös ihmisen talouden kannalta: mustikka- ja puolukkasatomme jäisi hyvin vaatimattomaksi ilman niiden pölytyspalvelua. Tiesitkö että keväällä kukkivat pajut ovat kimalaisille ja siten myös metsämarjojen sadolle ratkaisevan tärkeitä kasveja?Kimalaisia voi myös pitää hyvin suomalaisena hyönteisryhmänä, sillä niiden levinneisyys painottuu pohjoiseen. Euroopan lajeista yli puolet elää Suomessa!Kirja on Suomen ensimmäinen kimalaisopas, jollaista on odotettu pitkään. Se esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia hienoin luontokuvin, lajien biologiasta kertovin esittelytekstein ja levinneisyyskartoin. Määrityskaava johdattaa havaitun lajin jäljille, ja kirja antaa myös ohjeet kimalaisten keinopesien rakentamiseen ja muihin tapoihin auttaa pieniä ystäviämme. Meillä onkin suuri vastuu kimalaisten hyvinvoinnista, sillä monet lajit ovat joutuneet ahtaalle ja jopa uhanalaistuneet ihmistoiminnan seurauksena.Seppo Parkkinen on biologi, tietokirjailija, luontokuvaaja ja -toimittaja, joka on tehnyt hyönteisten maailmaa tunnetuksi lukuisissa lehtiartikkeleissa ja luontooppaiden sivuilla.Juho Paukkunen on erityisesti myrkkypistiäisten tunnistamiseen ja elintapoihin perehtynyt biologi. Hän työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.Ilkka Teräs on eläintieteen dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Etelä-Suomen kimalaisten kukkakäyntejä. Hän on pitänyt pölytysbiologian luentoja ja opettanut mesi- ja myrkkypistiäiskursseilla.
Viro ja Suomi 1917-1920

Viro ja Suomi 1917-1920

Seppo Zetterberg

Docendo
2018
sidottu
Satavuotiaiden Suomen ja Viron yhteiset alkuvaiheet ja muuttuvat suhteet.Suomi itsenäistyi Neuvosto-Venäjästä joulukuussa 1917, Viro helmikuussa 1918. Heti perään niiden kohtaloihin vaikutti Saksa: Virossa miehittäjänä, Suomessa hallituksen auttajana sisällissodassa. Saksan otteesta huolimatta maiden välille kaavailtiin salaisesti jopa kaksoisvaltiota.Keisarillisen Saksan romahdus marraskuussa 1918 synnytti uuden tilanteen. Suomi käänsi ulkopolitiikan kurssin Saksasta länsivaltoihin, mutta Viro joutui vapaussotaan Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomesta tuli Viron hallituksen tueksi aseita ja 3 700 vapaaehtoista sotilasta. Yhdessä vuodatettu veri innosti, ja kaksoisvaltiota kaavailtiin toden teolla - varsinkin Viron puolella. Ja suunniteltiinpa Pietarin valtaamistakin yhteisin voimin.Jo keväällä 1919 ystävyyteen tuli säröjä. Suomen saksalaismielinen diplomaattiedustaja A. Osw. Kairamo ei ollut virolaisten mieleen. Suomen halu päästä Viroa ”organiseeraamaan” ei liioin miellyttänyt ”pikkuveljeä”, ja suomalaisten yritys saada maasta tukeva taloudellinen jalansija koettiin Virossa uhkana. Keväällä 1919 Viroon muodostettu, vasemmalle kallistuva hallitus ja suuren Suomen ystävän, pääministeri Konstantin Pätsin syrjäyttäminen tulkittiin Suomessa suorastaan vihamielisyydeksi.Loppukeväällä 1919 suhteita viilensi myös epäselvyys uusien suomalaisten vapaaehtoisten lähettämisestä, eikä Suomea miellyttänyt Viron kiirehtiminen solmimaan rauha Neuvosto-Venäjän kanssa helmikuussa 1920. Virossa aiheutti tyytymättömyyttä hartaasti toivottu mutta pitkään lykätty de jure -tunnustus. Sen Suomi antoi vasta kesäkuussa 1920.Professori Seppo Zetterberg käsitteli Suomen ja Viron itsenäistymisvaiheita jo väitöskirjassaan (1977). Silloin hänellä ei ollut pääsyä Neuvostoliitossa Viron ulkoministeriön arkistoihin, ja muitakin virolaisia lähteitä oli niukasti. Nyt, kun Viro viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlia, tämä puute on korjaantunut.Seppo Zetterberg (s. 1945) toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina 1997-2010 ja aikakauskirja Kanavan päätoimittajana 1997-2008. Suomen Viron-instituutin johtajana hän oli 1994-1996. Zetterberg on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Opetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen.
Kaksoisvaltion haaveilija

Kaksoisvaltion haaveilija

Seppo Zetterberg

Docendo
2020
sidottu
Viron vahva mies haaveili Suomen ja Viron liitosta aina sotiin saakka.Konstantin Päts (1874-1956) oli Viron ”ensimmäisen tasavallan” johtavista valtiomiehistä eniten kiinnostunut Suomesta. Hän oli useaan otteeseen pääministeri ja riigivanem sekä lopuksi maansa ensimmäinen tasavallan presidentti 1938-1940.Päts saapui Suomen suuriruhtinaskuntaan poliittisena pakolaisena syksyllä 1906. Runsaan kahden vuoden oleskelun aikana Suomesta muodostui hänelle ihannemaa, esikuva Virolle.Viron vapaussodan aikana vuosina 1918-1920 Päts kehitteli pitkäaikaista mieliaihettaan, unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Ajatusta vahvisti Suomen Virolle vapaussodassa antama sotilasapu. Kaksoisvaltio sai Virossa laajaa kannatusta, mutta Suomessa oltiin pidättyväisiä.Suomen ja Viron välinen korkeimman tason yhteistyö säilyi senkin jälkeen, kun Pätsin johdolla muodostettiin autoritaarinen Viro vuonna 1934. Päämiesten vuotuiset tapaamiset alkoivat 1931, jolloin riigivanem Päts vieraili Suomessa. Päämiehet kehittelivät muun muassa salaisia suunnitelmia maiden sotilaallisesta yhteistyöstä ja Suomenlahden sulkemisesta.Kyösti Kallion sairastelu ja Suomen talvisota lopettivat presidenttien vierailut. Kesällä 1940 Viro menetti itsenäisyytensä ja Päts kuljetettiin Neuvostoliittoon. Muutamaa päivää ennen kyydittämistä Päts palasi vielä mieliteemaansa ja laati ohjelman Suomen ja Viron liittovaltiosta.Seppo Zetterberg (s. 1948) on toiminut Jyväskylän yliopiston historian professorina ja Kanavan päätoimittajana. Hän on Tarton yliopiston kunniatohtori ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsen sekä toiminut Viron-instituutin johtajana.
Pisara veressä

Pisara veressä

Seppo Jokinen

Kultosaari
2020
sidottu
Pikkupoika näkee marketin itsepalvelupesulassa veren tahraaman maton. Aluksi havaintoa pidetään vilkkaan mielikuvituksen tuotteena, mutta pian se saa aikaan tapahtumien vyöryn, jota komisario Sakari Koskinenkaan ei voi sivuuttaa. Tampereen kesässä tapauksen loimet näyttävät johtavan kauas vuosikymmenten taakse aina ratkaisematta jääneeseen henkirikokseen ja nuoren konstaapeli Koskisen uran ensimmäiseen isoon juttuun saakka. Komisario Koskinen -suosikkisarjan 25. juhlaosa.
Siipirikkoiset

Siipirikkoiset

Seppo Jokinen

Kultosaari
2021
sidottu
Nuoren parin epätoivo uhkaa johtaa peruttamattomiin tekoihin. Seppo Jokisen 26. jännitysromaani Siipirikkoiset panee komisario Sakari Koskisen juoksemaan aikaa vastaan.Pääsiäisaamun rauha särkyy laukaukseen. Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan lintujärven rannassa makaavan, selkään ammutun miehen taskusta löytyy rypistynyt paperilappu. Siihen on kirjoitettu komisario Koskisen nimi ja osoite.Herää kysymys, oliko mies tulossa tapaamaan Koskista, varsinkin kun surmapaikka sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä tämän talosta. Mitä niin arkaluontoista tietoa miehellä oli, että sen vuoksi piti tappaa?Samaan aikaan kaksi siipeensä saanutta nuorta ihmistä kipuilee omilla tahoillaan. Sattuma ajaa heidät yhteen, ja kohta rakkauden ja vihan käynnistämä energia voimistuu sellaisiin mittoihin, ettei sille näy onnellista loppua.Komisario Koskinen kamppailee tiiminsä kanssa aikaa vastaan ehtiäkseen estämään uuden turhan kuoleman.Seppo Jokinen (s. 1949 ) työskenteli 30 vuoden ajan Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskuksessa, kunnes jäi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 2006.
Pisara veressä

Pisara veressä

Seppo Jokinen

Kultosaari
2021
pokkari
Pikkupoika näkee marketin itsepalvelupesulassa veren tahraaman maton. Aluksi havaintoa pidetään vilkkaan mielikuvituksen tuotteena, mutta pian se saa aikaan tapahtumien vyöryn, jota komisario Sakari Koskinenkaan ei voi sivuuttaa.Tampereen kesässä tapauksen loimet näyttävät johtavan kauas vuosikymmenten taakse aina ratkaisematta jääneeseen henkirikokseen ja nuoren konstaapeli Koskisen uran ensimmäiseen isoon juttuun saakka.Komisario Koskinen -suosikkisarjan 25. juhlaosa.
Tungettelija

Tungettelija

Seppo Kämäräinen

AtrainNord
2014
sidottu
Äidin kirjoittama viesti sysää liikkeelle tapahtumaketjun, jossa Vilhelm Saarela alkaa penkoa syntyperäänsä liittyviä asioita. Jo äidin kirje on järkytys - isäksi puhuteltu mies ei ollutkaan Vilhelmin isä. Oikean isän nimi paljastuu äidin viestistä. Siispä isukkia tapaamaan. Vilhelm tekeytyy tutkijaksi ja pääsee haastattelemaan vauraan sukukartanon isäntää Mats Adlercruxia, isäänsä. Tähän asti kaikki sujuu hyvin, mutta pian tapahtumat saavat sellaisia käänteitä, että Vilhelmin henki joutuu vakavaan vaaraan. Tungettelija on hauska ja tyyliltään notkea. Jännitystä kiristetään sopivasti. Aikaisemmin Kämäräinen on kirjoittanut talvisotaan liittyviä kirjoja ja viime vuonna häneltä ilmestyi Nordbooksin kustantamana kahden koirasihmisen seikkailuista Suomen suvessa kertova Tarkastaja Brygner Brysselistä.
Sukellus

Sukellus

Seppo Ilmari Jääskeläinen

AtrainNord
2014
sidottu
Raporttiromaani kertoo ruman sukutarinan arasta aiheesta, tahattomasta sukurutsasta. Kun perheet hajoavat ja sisarukset täysin vieraantuvat toisistaan, voi sattua mitä ei pitäisi, sekaantumista synkkine seurauksineen. Kun sukurutsa on mahdollista on se hyvinkin todennäköistä. Näin oli etenkin ennen kun sähköistä viestintää ei nykylaajana ollut. Kirjan toisena aiheena on perhehistoriaan ja aikaan kytkeytyvät rikokset syy-seuraus tragedioineen. Pahoinpitely synnyttää vuosia kestävän kostokierteen. Oikeus ja ympäristö tuomitsevat syylliset. Ei heikkohermoisille.
Synnöve

Synnöve

Seppo Kämäräinen

AtrainNord
2015
sidottu
Kuisma ei koskaan päässyt suksilleen. Hän vilkaisi vielä kerran taakseen ja kauhu jäykisti hänen jalkansa. Kelkan satulassa istui hahmo, joka muistutti sutta!Miehen suu avautui kauhunhuutoon, kun kelkka pysähtyi ja suuri karvainen hahmo pusersi hänet alleen. Hetken kuului rutisevaa ääntä ja maiskutusta. Ukkonen jyrähti vielä kerran ja vaikeni sitten tyystin. Pilvetkin hälvenivät.Toinen hahmoista kohottautui tuokion kuluttua jaloilleen. Se suoristautui ja nosti päänsä kohti kuuta. Selkäpiitä karmiva ulvonta kiiri pakkasyöhön. Rannimmaisen Sotatunturin suunnasta kuului vastaus. Kohta sieltä tultaisiin pitoihin Karvalakin alta paljastui ihmisen naama ja vapisevat käpälät saivat käsien muodon. Oivo pyyhkäisi kämmenselällään suupieliään ja katsoi kauhuissaan veristä viirua kämmenselässä.-Voi helvetin kuustoistha Taas SE tapahtuiKuin unessa Oivo käynnisti kelkan ja ajaa surautti keskemmälle aukeaa. Kelkan pysäytettyään hän sytytti vapisevin käsin tupakan ja veteli henkisavuja kiihkein vedoin.-Miksi mie lähin jouluaattona Korvatunturhin seithale?Seppo Kämäräinen on julkaissut aiemmin mm. romaanit Tarkastaja Brygner Brysselistä (2013) ja Tungettelija (2014)
Idän ikoni

Idän ikoni

Seppo Kämäräinen

AtrainNord
2016
sidottu
Aika on 90-luvun alkupuolta, kun Paavo Mäläskän kesäinen kalareissu Luttojoelle saa yllättävän käänteen. Joen rantaan ilmestyvät nainen ja mies tarjoavat kallisarvoiselta näyttävää ikonia maksuksi kyydistä Ivaloon. Mäläskä tarttuu tarjoukseen, mutta siitä seuraakin jotain aivan muuta kuin hän oli kuvitellut...
Valkoinen paita

Valkoinen paita

Seppo T. Kinnunen

AtrainNord
2019
sidottu
Lyö halolla päähän, kehottaa ylikonstaapeli Jussi Kaartinen vanhaa asiakastaan. Melkein halolla päähän lyödään myös Hanna Virtaa hänen ensimmäisenä päivänään poliisina. Ja halolla päähän on poliisipäällikkö Muttilainen kerran jos toisenkin lyödä Kaarlo Korkaloa, jolla on joskus enemmän vauhtia kuin ajatuksia.Pienen poliisilaitoksen värikäs henkilökunta elää Seppo. T. Kinnusen esikoisromaanissa vauhdikkaan vuodenkierron asiakkaidensa kanssa. Vaikka kirjan tapahtumat ovat kuvitteellisia, niissä on paljon tekijän omakohtaista kokemusta poliisityöstä. Kirjoittaja on Lapin poliisilaitoksesta eläköitynyt apulaispoliisipäällikkö."Huolestuneena useasti seurasin millaisessa arkitodellisuudessa poliisi tekee työtään ja millaiseksi työ on lyhyessä ajassa muuttunut yhteiskunnassa tapahtuneitten arvojen, asenteitten ja vastakkaisuuksien koventumisten mukana. Mielihyvällä olen seurannut kuinka muuttuvassa ympäristössä poliisimiehet - lakitermi joka pitää sisällään myös samaa työtä tekevä naiset - ovat kehittyneet ammatillisessa osaamisessa yhteiskunnan muutoksen mukana. Pidän itsenäni onnekkaana saadessani palvella yhteiskuntaa yhdessä työhönsä pyyteettömästi sitoutuneitten työkavereitteni sekä esimiesteni että johdettavanani olleitten poliisimiesten kanssa. Suomen poliisi on hyvä poliisi!"