Suomen mestari 1 -oppikirjaa täydentävän sanaston toisessa osassa on sekä kappalekohtainen että aakkosellinen sanasto seuraavilla kielillä:- suomi-arabia- suomi-dari- suomi-pastu- suomi-persia- suomi-somali- suomi-soraniSanastoen sanat ovat Suomen mestari 1 -oppikirjasta, ja niissä käsitellään mm. perhettä, kotia ja työtä. Sanastot tukevat Suomen mestari 1 -oppikirjan käyttämistä ja kannustavat itsenäiseen kielenopiskeluun.
Mistä Suomi tulee? Entä suomi? Minkälaisten ristiriitaisten myyttien ja käsitysten varaan tämä hökötys on rakennettu? Onko suomessa jotakin, joka voisi kertoa meille Suomesta tai suomalaisuudesta? Suomen kieli ja mieli kertoo sen.Mainiossa teoksessaan Janne Saarikivi jäljittää suomen kielen, suomalaisen ajattelun ja suomalaisen kulttuurin yhteyksiä. Missä määrin kulttuurit ovat kielten eroja? Saarikivi kaivautuu suomen lisäksi verrattomiin määrin muitakin kieliä, joiden syntaksit ja semantiikat saattavat hyvinkin kertoa meille jotain itsestämme. Kieli on sen elävää käyttöä, ruumiillista maailmassa hillumista, ja muokkaa ajatteluakin, vaikka suomestakaan ei ehkä lopullista vastausta suomalaisuudelle löydä. Epäselvien myyttien - modernien kansallisvaltioiden rakennuspilarien - omanlaisensa purkamisen lisäksi Saarikiven paikoin poleemista, paikoin ratkiriemastuttavaa tekstiä ajaa myös aito huoli suomen kielestä. Tämä piskuinen kieli ei maailman mittakaavassa ole ihan hirveästi suurempi kuin monet sen sukulaiset, joista liian monet ovat kuolleet.
Suomen historia kertoo kansakuntamme vaiheet ensimmäisten hylkeenpyytäjien saapumisesta aina internetin aikakaudelle. Valtiollisesti Suomi on muuttunut naapuriensa rajamaasta suvereeniksi valtioksi ja Euroopan Unionin jäseneksi. Kirjakieli syntyi vasta 1500-luvulla, silti suomalaisesta koulutuksesta on tullut menestystarina. Taloudellinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta tuonut mukanaan uusia ongelmia. Teos jäsentää yhdentoista vuosituhannen keskeiset tapahtumat kiehtovaksi kokonaisuudeksi.
Museot ovat jokaisen kansakunnan historian säilyttäjiä. Suomen museohistoria on kattava historiaesitys, joka perehtyy niin kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten kuin taidemuseoiden historiaan. Teos nostaa esiin museot yhteiskunnallisina vaikuttajina ja kertoo, kuinka museot ovat syntyneet ja miten ne ovat muuttuneet siirryttäessä kansallisesta idealismista ja kansakunnan rakentamisesta nykyiseen kansainvälisen teknologian aikaan.Suomen museohistorian kirjoittajat ovat museoiden, kokoelmien, konservoinnin ja museologian parhaita asiantuntijoita.
Vuonna 1894 ilmestynyt Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus luo katsauksen suomalaisten ja muiden suomen sukukieliä puhuvien kansojen kansanuskontoon. Se esittelee laajasti säilyneitä tietoja suomensukuisten kansojen muinaisista pyhistä paikoista ja jumalankuvista, noidista ja tietäjistä sekä näiden johtamista uskonnollisista menoista.Teos pohjautuu alkujaan suomen kielen ja kirjallisuuden professori Julius Krohnin vuonna 1887 pitämään luentosarjaan. Juhlapainoksen uudet jälkisanat on kirjoittanut uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen."Myöhään on samoin historian valo kohdannut Pohjan perän lapsia, Suomen sukua, ja erittäin myöhään on se varsinkin tunkeutunut niihin salaisimpiin sopukoihin, joissa sen uskonto on piillyt."
Suomen kielen hallinta ja sen kehitys tarkastelee suomalaisten peruskoululaisten kielenhallintaa eli intuitiivista tietoa esimerkiksi sanojen ja rakenteiden kielenmukaisuudesta. Teoksessa selvitetään, millä tasolla eri ikäisten peruskoululaisten kielenhallinta on, millä tavoin se vaihtelee ikäkausitasolla ja sukupuolittain sekä miten se muuttuu ikäryhmästä toiseen. Mitä erot tyttöjen ja poikien kielellisessä osaamisessa kertovat toisaalta heidän kehityksestään, toisaalta siitä, miten heidän osaamistaan mitataan?Tutkimuksen laaja empiirinen aineisto mahdollistaa ensimmäistä kertaa eri ikäryhmien kattavan vertailun. Aineiston avulla voidaan määritellä ikäryhmittäisen osaamisen odotuksenmukainen taso ja poikkeamat siitä. Tästä on hyötyä niin opetuksessa kuin opetuksen suunnittelussa, sillä riittävä sanasto ja kielitieto ovat hyvän luku- ja kirjoitustaidon edellytys.
Kiehtova johdatus romanien vaiheisiinRomanit ovat olleet 500 vuoden ajan osa suomalaista yhteiskuntaa. Perusteos Suomen romaniväestön vaiheista tuo vahvasti esiin romanien oman näkökulman historiaansa.Suomen romanien historia kertoo romanien kulttuurista ja historiasta sekä kanssakäymisestä pääväestön kanssa. Mikä on romanikieli ja miten se on kehittynyt Suomessa? Miten romanit ovat onnistuneet säilyttämään vahvan identiteettinsä? Kirja antaa kiehtovan johdatuksen romanien vähän tunnettuihin vaiheisiin. Se myös perehdyttää lukijaa rikkaan romanikulttuurin moniin ulottuvuuksiin: musiikkiin, sukulaissuhteisiin, uskomuksiin ja tapoihin. Teoksen on toimittanut Suomen ja Pohjoismaiden historian yliopistonlehtori Panu Pulma, joka on toiminut tutkimusjohtajana Suomen romanien historia -hankkeessa. Teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu historian ja kulttuurin tutkijoita sekä romaniväestön edustajia.
Puhutaanko Helsingissäkin murretta? Vieläkö savolaiset viäntävät ja kiäntävät? Entä puhuvatko pohjalaiset edelleen h:n päältä?Suomessa on vahva murteentutkimuksen perinne, ja 1970-luvulta lähtien on tutkittu myös sitä, miten murteet ovat muuttuneet kaupungistumisen ja muuttoliikkeen seurauksena. Nykyään onkin paljon tietoa siitä, mitkä murrepiirteet ovat edelleen eläviä ja mitkä ovat taantumassa. Tieto on kuitenkin ennen tätä ollut hajallaan eri tutkimuksissa ja opinnäytteissä. Suomen nykymurteet yhdistelee perinteisen murteentutkimuksen ja sosiolingvistisen variaationtutkimuksen tuloksia ja esitellään murteiden nykytilannetta. Mukana on myös murrealueiden esittely, jossa kommentoidaan alueellisia erityispiirteitä. Murteet jaetaan kirjassa totutun itä- ja länsijaon sijasta kolmeen päämurrealueeseen eli itä-, länsi- ja pohjoismurteisiin, mikä sekin vastaa paremmin murteiden nykyistä tilannetta.Teos on suunnattu erityisesti kurssimateriaaliksi yliopistoissa suomen kieltä opiskeleville sekä kaikille muille murteista kiinnostuneille.
Perusteellinen historiateos, joka kertoo Suomen tiestä Ruotsin vallasta Autonomiseksi valtitioksi Venäjän keisarikunnassa. Teoksen tekijät VTM tietokirjailija Reima T.A. Luoto, suurlähettiläs Heikki Talvitie ja VTT, professori Pekka Visuri ovat syvällisesti perehtyneet Suomen sodan taustaan, sen eurooppalaiseen kontekstiin, sotatapahtumiin sekä seurauksiin, joiden tuloksena “Suomi korotettiin valtioksi valtioiden joukkoon”. Reima T.A. Luoto kuvaa Suomen sotaan johtanutta kehitystä sekä sinä yhteydessä myös varhaisten itsenäisyysmiesten Adolf Iwar Arwidssonin, Yrjö Maunu Sprengtportenin ja Kustaa Mauri Armfeltin värikästä toimintaa aikakauden poliittisten myrskyjen tiimellyksessä. Myös J.L. Runebergin “taistelu” saa arvoisensa esittelyn. Pekka Visuri käsittelee ansiokkaasti sotatapahtumia, niiden taustaa, taisteluita, voittoja, tappioita sekä rauhan saavuttamista. Kertomus tuo esiin kiintoisia yksityiskohtia, joita ei yleensä tunneta - jos Runeberg ei ollut niitä maininnut. Tällainen on mm. Ruonan taistelu Kuortaneella, jossa suomalaiset torjuivat venäläisen hyökkäyksen, mutta voittoisan taistelun jälkeen ruotsalainen ylipäällikkö määräsikin joukot peräytymään. Heikki Talvitie, joka on toiminut Suomen suurlähettiläänä sekä Moskovassa että Tukholmassa, kuvaa poliittista kehitystä niin Suomessa kuin Ruotsissakin aina meidän päiviimme asti ja osoittaa, kuinka Ruotsin nykyisetkin turvallisuuspoliittiset linjaukset perustuvat Suomen Sodan perintöön. Teos on runsaasti kuvitettu ja varustettu selkein kartoin, joista osa alkuperäisiä, osa tähän teokseen laadittuja. Kirjaa saatavana myös ruotsinkielisenä “Sverige och Finland vid skiljevägen 1808-1812” ja venäjänkielisenä “Svetshkij-Russkij Voina 1808-1809”.
Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon kiehtovia ja erikoisia tarinoita peikoista. Kaarlo Merikoski on koonnut kansantarut saduiksi, joissa seikkailee omalaatuinen peikko ja hänen neuvokas naapurinsa Matti. Teos sisältää yli 40 kertomusta. Mukana ovat mm. nämä sadut: Matti peikon renkinä, Kilpasyönti, Peikko kurittaa Mattia, Kilpapaini, Kivestä vettä, Rikka peikon silmässä, Avannon tyhjentäminen, Peikon parta sekä Peikko pureksii kiviä.
Eläinkertomukset ovat tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Kaarlo Merikoski on koonnut kansantarut saduiksi, joissa seikkailevat ketut, sudet, karhut, kissat ja hiiret - kaloja ja lintuja unohtamatta. Teoksessa ovat mukana mm. nämä sadut: Kettu lastenhoitajana, Korpin laulu, Eläimet viljelevät maata, Eläimet tietä tekemässä, Eläinten sota, Leijona ja karhu, Hiiri räätälinä, Närhin lainavaatteet, Variksen vala sekä Kalojen kuningas.
Hölmöläistarinat ovat rakastettu osa suomalaista kansanperinnettä. Kaarlo Merikoski on koonnut kansantarut saduiksi, joissa Hölmölän väki kohtaa monenlaisia kommelluksia. Teoksessa ovat mukana mm. nämä sadut: Hölmöläiset vetävät hirsiä, Hölmöläisten tupa, Karhu viedään kylään, Hiivaa uuniin, Hölmöläiset viljelevät suolaa, Hölmöläiset löytävät jalkansa, Hiirikoira sekä Rautatien suoristaminen.
