Ruttuinenrevittyrujoreikäinenruutupaperi.Elämäni arkki.
Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Tuula Linna
Milt puhras vesi maistu?Milt suvituuli haise?Milt hiljasuus kuulosta? Milt näyttä pimeyre valo?Milt tuntu ystävä ajatus?Seisatu!Nauti!Tämä o sun elämäsSe o sunt varte
MuistanIloisella auringonkukalla valkoisella liljalla vaaleanpunaisella ruusulla, neilikalla sydämen sulalla kullalla muistan taivaan syvällä sinisellä sadesään kirkkailla vesipisaroilla juurevan puun kestävyydellä ja voimalla.
”Jatkan kirjoitusta korsun hämärässä, pieni öljytuikku himmeästi valaisee lavitsaa ja järeistä tukeista tehtyä korsunmattoa. Ulkona tykit jysähtelevät harvakseen ja konekiväärien sarjat kuuluvat tänne korsuunkin. Äänessä olevat omien aseet ovat aivan kivenheiton päässä korsustamme” kirjoittaa Toivo vaimolleen Marialle lepohetkenään korsun lämmössä. “Lähetä niitä kukkoja, laita lanttua ja lihaa täytteeksi sekä vielä kaksi vehnäpullaletikettä. Täällä valtiolta saatu ruoka on liian yksipuolista.”Kotirintamalla Marialla riittää touhua ruoka- ja vaatepakettien laitossa, niin Toivolle sotarintamalle kuin kaupungeissa oleville sukulaisille Helsinkiin, Kuopioon ja Joensuuhun. Lihakortitkin ovat käyttämättä, kun kauppoihin tuotu liha ei riitä kaikille sitä päiväkausia jonottaville. Kirjeiden sanoma kuvaa kotirintaman arkea ja Toivon elämää sotarintamalla. Tonterin ja Riihiön lohkoilla vuonna 1942 on kuvaus muun muassa Kiteen ja Etelä-Pohjanmaan miesten yhteisestä taipaleesta Suomen itsenäisyyden puolesta. SA-kuvat ja sotapäiväkirjat täydentävät kirjeiden lisäksi Toivon taivalta sotarintamalta ja maanviljelystöistä Valkjärveltä.
Kätkeydyn kammiooni ja kirjoitansanojen tulva pakottaa pysähtymäänvuosikymmeniksi vaietutpurkautuvat paperille pyytämättäsyöksyvät syvyyksistä voimakkaana virtanapuhdistaen uomansaniin kuin kyynelkarpalot kaipaavan poskellatai sammutettu jano lähteen reunallaKutsuen keventyneen uuteen iloonTeoksen kuvat ovat mustavalkokuvia omista lyijykynä- ja hiilipiirroksistani, grafiikan töistäni sekä öljyvärimaalauksistani, tekstit ovat pääosin koettuja ja osin kuviteltuja.
Eräänä syksyisenä päivänä olin metsässä kävelemässä. Aurinko pilkisti puitten välistä suoraan silmiini. Silloin oli se hetki se hetki, kun tämä kirja sai alkunsa. Mieleeni alkoi virrata erilaisia hetkiä, mitä olin kokenut luonnossa liikkuessa. Kirjasin ne hetket tähän kirjaan vuodenaikojen mukaan.Toivon, että tämä kirja antaa lukijalle mukavia muistoja niistä hetkistä, joita hän itse on kokenut luonnon helmassa. Jos hetki on tuttu, palauta se mieleesi. Jos hetki on tuntematon, mene luontoon ja koe se.Elä hetkessä. Näe, koe, kuule ja tunne se hetki, minkä luonto sinulle tarjoaa.Kokemiasi hetkiä voit kirjoittaa kirjan sivuille tyhjiin kohtiin.Se hetkiSe hetki kun pakkasyö onSe hetkiSe hetki kun kuura työn tehnyt on
Rakkautta on vaikea selittää sanoilla myös teot puhuvat puolestaan.Jokainen tuntee sen sydämessään. Rakkautta ilmaistaan monella tavalla.Rakkaus näkyy sinussa mitä ikinä teetkin se heijastaa yllesi valon tai varjonsiitä kuinka otat huomioon toiset ihmiset, eläimet, luonnon... siis aivan kaiken.Näytä tunteesivain silloin tiedänmitä sisimmässäsiaidosti tunnet.
Nämä runoteivät oletaidetta.Ne ovat elinehtosiivetselviytymiselle.
Helena Marianna Kiiskinen o.s. Niskanen (s. 31.7.1923 Pielisjärvi; k. 29.3.2008 Lieksa) oli maatilan emäntä ja viiden lapsen - Tuulan, Riitan, Tapion, Tertun ja Päivin - äiti Lieksan Märäjälahden Kiiskilässä. 1960-luvulta vuoteen 1973 hän hoiti kylän kirjastoa. Aviomies Martti oli sotaveteraani, jonka eläköitymiseen vuonna 1975 päättyi karjanhoito tilalla. Muutoksen välitön seuraus Helenalle oli lisääntynyt vapaa-aika, jota hän käytti intohimoiseen luku- ja kirjoitusharrastukseensa. Kehittyäkseen kirjoittajana hän oli liittynyt Brahean Kriivareihin (ry. 1971). Nyt Helena saattoi lähteä yhdistyksen kirjoittajaleireille, joilla tunnetut kirjailijat opettivat harrastajia. Leirit ja niillä syntyneet kestävät ystävyys- ja vuorovaikutussuhteet olivat Helenan korkeakoulu. Luonto - pihan pienimpiä otuksia myöten - perhe, kotieläimet ja matkat antoivat aiheet runoille, joita julkaisivat Lieksan Lehti, Brahea-liite, sanomalehti Karjalainen ja sen kulttuuriliite Aatra. Alkuun hän kirjoitti HelKi-nimimerkillä, myöhemmin omalla nimellään.
Omistin noin kymmenen vuotta sitten moottoripyörän. Tutkin Honda VT 600 käyttöopasta ja takerruin sanaan, kampikammionhuohotin. Se jäi minuun. Sana, joka sai ajattelemaan sydäntä, elämää ja siihen liittyviä huohotuksia. Huomasin, että näitä huohotuksia oli siirtynyt paperille pitämään minut hengissä. Huohotusten avulla olen pysynyt pinnalla, kellunut ja mennyt rohkeasti eteenpäin. Kannonkoskella asuva Tuula Karhila (s. 1959) on ollut mukana kirjoittamassa antologia Kolmen naisen huhtikuu (2005).
Tuula ja Juhani Palon matkapaivakirja Ita-Siperian evankeliointimatkoilta 1997-2013Tuula Palo loysi jo nuorena uskoon tultuaan ilon kertoessaan Jeesuksesta tutuille ja tuntemattomille. Lahetystyo oli sydamella. Elaman matkaa jakamaan rinnalle tuli samanmielinen Juhani Palo. Suomessa koettiin heratyksen aikoja, ja monia etenkin nuoria Tuula ja Juhani saivat auttaa ottamaan vastaan Jeesuksen uskon. Arkinen tyo – Tuula leikkaussalihoitajana, Juhani postimiehena – ei aina antanut mahdollisuuksia kertoa Jeesuksesta,mutta vapaa-ajat ja lomat kuluivat paljolti evankelioinnin merkeissa.Jumala yllatti kuitenkin jo elakeikaan ehtineen pariskunnan viemalla heidat kauas Ita-Siperiaan, josta loytyi varsinainen elaman kutsumus: vieda Jeesuksen evankeliumi buddhalaiselle kansalle burjaateille. Ihmeen kautta koulut avautuivat vierailuille, lapset ja nuoret ja heidan opettajansa saivat kuulla Jeesuksesta, joka pelastaa, ja kaikille annettiin ja kouluihin ja kirjastoihin jatettiin evankeliumeja, Uusia testamentteja, Raamattuja... Sadat burjaattikylien koulut tulivat tutuiksi. Paikalliset pastorit tulivat avuksi, monet syttyen naysta evankelioida burjaatteja. Seurakunnat ja koyhat pastorit saivat apua.Kolmisenkymmenta usean viikon matkaa 15 vuoden aikana – eika mitaan puuttunut. Sana jai itamaan ja kasvoi. Jeesukseen uskovia burjaatteja on nyt jatkamassa tyota.Juhani Palolla oli tapana kirjata tarkkaan ylos kylat ja kaupungit ja koulut, joissa Tuula ja han saivat kayda kirjalahjoineen. Muistiinpanoista syntyi myohemmin tama kirja. Sen sanoman on tarkoitus rohkaista jokaista uskovaa lahtemaan Jeesuksen kanssa sinne, minne Han vie. Nuorena tai varttuneena tai vanhana. Kun Han kutsuu, Han varustaa. Kuka tietaa, onko elamasi tarkein, ihanin tehtava odottamassa.
Naisen elämän monimuotoisuudesta kirjoittava Tuula Sandström on myös tunnettu nuortenkirjailija. Teoksessa Eteisessä, raitamatolla Sandström kuvaaelämän koko kirjoa, rakkautta, äitiyttä, isoäitiyttä, iloa ja surua koskettavasti. Hänen aikaisempia runoteoksiaan ovat Räsymatto levitoi (2011), Vimmainen voikukka (2013), Kivilinko kielen alla (2014), Neulatyynyn uni (2015) ja taitelija Päivi Hannulan kanssa toteutettu interaktiivinen runoteos Runo kasvaa kuvaksi (2016).
Ammattientarkastaja, kansanedustaja ja sosiaalimuseon perustaja Vera Hjelt (1857-1947) on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaisen työläisnaisen asemaan. Toimillaan Vera Hjelt tähtäsi koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Vera ajatteli kuten monet naisasianaiset tuohon aikaan: nainen oli eettisesti ja moraalisesti vahvempi ja siksi valistustoimet tuli kohdistaa naisiin. Vera Hjelt tallensi samalla suomalaista sosiaalihistoriaa niin tutkimuksillaan kuin myöhemmin sosiaalimuseon johtajana - ja tämä kaikki on pelkästään yhden ihmisen aikaansaannosta.
Elämä on täynnä yllätyksiä - ja niin ovat myös Tuula Korolaisen runot: maantiejyrä rakastuu, mummo ajelee krokotiilillä, poliisin pihaan putoaa enkeli ja hiiri auttaa tutkijaa loukkuprojektissa. Runoilija kuvaa tuttua arkea, mutta elollistaa elottoman, vinksauttaa tavallisen ylösalaisin tai taikoo tilanteelle odottamattoman lopun. Lukija saa oivalluksen, hyvät naurut tai silmänsä kyyneliin.Tuula Korolaisen ensimmäiset lastenrunot ilmestyivät vuonna 1990 kokoelmassa Enkeli ja poliisi. Sen jälkeen Korolainen on vakiinnuttanut asemansa maamme pidetyimpien, luetuimpien ja arvostetuimpien lastenrunoilijoiden joukossa.Runokokoelma Taivasta hipoo hännänpää sisältää lähes 150 valittua runoa vuosilta 1990 - 2018. Kokoelmissa julkaistujen lisäksi siinä on lehdissä, antologioissa sekä oppi- ja tietokirjoissa ilmestyneitä runoja. Mukana on myös ennen julkaisemattomia tekstejä ja aivan uusia runoja.Taivasta hipoo hännänpää esittelee monitaitoisen runoilijan. Tuula Korolainen kirjoittaa hassuja pikkuvärssyjä, mutta kuvaa myös suuria tunteita ja luo uusia myyttisiä tarinoita. Hän hallitsee vapaamittaisen runon siinä kuin rytmillisen ja riimillisen ja puhuu sujuvasti monenlaisilla kertojanäänillä. Lapsia riemastuttavien tarinoiden ja sanaleikkien taustalla on myös piiloviisautta, filosofiaa ja kirjallisuusviitteitä, jotka tarjoavat lisämaustetta aikuisille.Kirjan on kuvittanut palkittu kuvittaja, graafikko Virpi Talvitie. Talvitien vahvoja ja ilmaisuvoimaisia kuvituksia voi ihastella lukuisissa kirjoissa. Hän on kuvittanut mm. satuja, kuvakirjoja, tietokirjoja, romaaneja sekä useita runoteoksia. Talvitie on nimetty H. C. Andersen -kuvittajapalkinnon Suomen ehdokkaaksi vuosina 2006, 2008 ja 2012. Vuonna 2006 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon yhdessä Timo Parvelan kanssa kirjalla Keinulauta. Vuonna 2016 Talvitie sai Pro Finlandia -mitalin.
Tuula Vainikainen kirjoittaa rakkaudesta Berliiniin ja perheeseen. Saksan-matkoilla käydään Berliinin lisäksi mm. Füssenissä, Bautzenissa, Quedlinburgissa, Stralsundissa ja Frankfurt an der Oderissa. Lomaillaan tai eletään etätyöläisen arkea ja tavataan ihmisiä, jotka ovat jättäneet jäljen. Saksan kipeä historia kohtaa nykypäivän. Koronakesänä 2020 oli kova ikävä Saksaan, jonne matkustaminen ei ollut mahdollista. Ikävästä ja muistoista syntyi tarinallinen kirja. Tuula Vainikainen on turkulainen historian maisteri, tietokirjailija, tiedottaja ja neljän aikuisen pojan äiti ja viiden lapsenlapsen mummu. Perhe on autoillut Saksassa vuodesta 1988.
Onnenpekat Espanjassa on eloisa kuvaus elämästä Andalusian auringossa ja erilaisen kulttuurin kohtaamisesta. Costa del Solilla asuu noin kolmekymmentätuhatta suomalaista. He ovat valinneet rannikon kodikseen asuen siellä eripituisia aikoja. Rannikolla on ehkä maailman suurin ulkosuomalaisten yhdyskunta. Espanjalaiseen elämään solahtaa helposti. Kenties siksi, että siellä ihminen on tärkein. Elämäntyyli on äänekästä, värikästä ja dramaattista, mikä tekee elämästä mielenkiintoista. Costa del Solilla kaikkia ihmisiä tasapuolisesti hellii kirkkaan sinisenä hohtava taivas, lintujen konsertti ja suhisevissa palmuissa tuoksuva tuuli. Andalusian kesä tulvii aurinkoa ja meren virkistävää kuohuntaa. Talvella yön viileys puristaa appelsiini- ja sitruunapuiden lehdille hopeisia kyyneleitä, jotka aamun lämmin aurinko haihduttaa pois. Tuula Ranta on kirjailija ja kuvataiteilija, joka asuu Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa.
Hanna Tokoi (1869–1938) eli erikoisen elämän erityisenä aikana. Hän oli siirtolainen Yhdysvalloissa, perheenemäntä Kannuksessa ja Helsingissä, maanpakolainen Neuvosto-Venäjällä ja myöhemmin Yhdysvalloissa. Emme tietäisi hänestä luultavasti mitään, ellei hän olisi mennyt naimisiin Oskari Tokoin kanssa. Tokoi oli merkittävä poliittinen vaikuttaja maamme itsenäistymisen kuohuvina vuosina. Hanna Tokoi mainittiin lähinnä puolisonsa yhteydessä, aina ikään kuin sivulauseessa. Hanna Tokoi oli arjen merkkihenkilö, puolisonsa toiminnan mahdollistaja ja heidän seitsemän yhteisen lapsensa äiti, joka eli miehensä rinnalla vaativan ja traagisen elämän.Hanna Tokoin jäljillä kulkenut FM Tuula Vainikainen on kirjoittanut useita tietokirjoja.
Ida syntyy 1866 Pudasjärvellä, missä muu perhe kuolee nälkään ja tauteihin. Ida viedään vauvananorjalaisen kauppamiehen mukana Pohjois- Norjaan Vesisaareen, mistä hän ajautuu Kåfjordinkaivoskylään. Idan tarina kertoo elämän sattumanvaraisuudesta; juuriltaan tempaistujen ihmistenidentiteettiongelmasta, ulkopuolisuudesta ja mihinkään kuulumattomuuden tunteesta. Kirja kertoomyös äidin rakkaudesta ja sen kauas kantavasta voimasta.Tuula Väisänen on syntynyt 1964 Kajaanissa ja asuu Sinetässä. Hän on teatteriohjaaja jakäsikirjoittaja. Toiminut Lapissa esittävien taiteiden läänintaiteilijana 2007-2011. Väisänen onkiinnostunut historiallisista aiheista. Ida on hänen ensimmäinen romaaninsa.
Romaani suomalaisten kalatehdastyöläisten elämästä ja työstä Båtsfjordissa, Pohjois-Norjassa 1986-1997.Kajaanilainen Leena lähtee ensimmäisen kerran kalatehtaalle töihin kirjoitettuaan ylioppilaaksi. Eletään kalateollisuuden kukoistuksen aikaa. Pohjois-Norjan huikeissa vuonomaisemissa eletään kuin viimeistä päivää, raskas työ vaatii myös rankat huvit. Leena tutustuu värikkääseen suomalaisjoukkoon: Uula-Anttiin, jonka tekohampaat ovat jatkuvasti kadoksissa, muukalaislegioonalaiseen Jack Kolibriin sekä villin pohjoisen legendaksi kutsuttuun Mörö-Mariin. Romaanissa seikkailevat myös Enkelipoika, Imppu ja Mauno, joiden kohtaloiden kautta romaani kuvaa koskettavasti kalatehdaselämän toista puolta; yksitoikkoista työtä, kaamosajan synkkyyttä ja elämän kovuutta.Mutta mikä lopulta vetää Turussa opiskelevaa Leenaa aina uudestaan pohjoisen yöttömään yöhön kalatehtaalle töihin?Tuula Väisänen (s. 1964) on syntynyt Kajaanissa ja asuu Sinetässä. Teatteriohjaaja, käsikirjoittaja. Hän on toiminut mm kaupunkitapahtumien ohjaajana Turussa 1997-2006, sekä Lapissa sana- ja esittävien taiteiden läänintaiteilijana 2007-2011. Väisäsen ohjaama monologiesitys Helene oli Tampereen teatterikesän pääohjelmistossa 2015. Hän on dramatisoinut ja kirjoittanut lukuisia näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Esikoisromaani Ida julkaistiin 2017.
Seppä Hansin Helgi-tytär elää merkillisen elämänsä keskiajan Tallinnassa 1470-1504.Lyötyään 7- vuotiaana päänsä jäiseen Pitkän jalan mäkeen Helgi siunataan kyvyllä nähdä enteitä. Onko lahja siunaus vai kirous? Käykö hänen lapsuudestaan näkemä uni valtavasta tulipalosta toteen? Tallinnalaisten - tuolloin kaupunkin tunnettiin nimellä Rääveli - houkaksi kutsuma tyttö seuraa kadulla lyypekkiläistä kirkkotaiteilijaa ja haaveilee elämästä luostarissa. Helgin elämä saa kuitenkin ennalta määräämättömän suunnan, kun renki Aigar iskee silmänsä Helgiin. Tuntematon nuorukainen saa Helgin sydämen roihahtamaan liekkeihin, samaan aikaan Helgiä ollaan kuitenkin naittamassa julmana tunnetulle kankurille, Vaino Kajarinpojalle. Traagisten tapahtumien kulku johdattaa Helgin Pyhän Katariinan dominikaaniluostariin, missä hänestä tulee koko kaupungin tuntema Pyhä erakko. Mutta löytääkö Helgi omalle sielulleen rauhaa? Löytääkö hän lopullisen totuuden siitä, mitä on mystisen verhon takana?Tuula Väisänen (s. 1964) on kotoisin Kajaanista, asuu nykyisin Torniossa. Hänet tunnetaan teatteriohjaajana, käsikirjoittajana ja kirjailijana. Houkka, Helgi Hansintyttären elämä on Tuula Väisäsen kolmas romaani. Keskiaika on tullut tutuksi Väisäsen ohjattua Turun keskiaikaisten markkinoiden markkinanäytelmän viisi kertaa. Hän haluaa kirjassaan pohtia naisen asemaa ja uskontoa keskiajalla hieman erilaisesta näkökulmasta.