Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 244 527 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

69 tulosta hakusanalla Ahti Vielma

Kuuhullu

Kuuhullu

Ahti Vielma

Mediapinta
2008
nidottu
Ahti Vielman kirjalliseen tuotantoon on vaikuttanut voimakkaasti hänen elämänkaarensa lappilaisen metsurin pojasta apulaiskaupunginjohtajaksi ja kansanedustajaksi. Kun ajatusmaailmaa on muokannut pitkä ura ja toiminta poliittisissa ympyröissä sekä lähes jokapäiväinen Jumalasuhteen pohdinta, saa kirjan sisältämistä ajatuksista hyvin mielenkiintoisen kuvan yhden ihmisen kokemasta elämästä, iloista ja suruista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Kirjalla on kuitenkin yksi tärkeä viesti lukijalle: Kiitos jokaisesta hetkestä.
Raunioitten lapsi

Raunioitten lapsi

Ahti Vielma

Mediapinta
2009
nidottu
"Muistakko vielä, ku pelkäsin ja vapisin, luulin menettäväni isän, äitin, koko elämän? Ojensin käteni: anna leipää, mulla on nälkä, ota sylhin, mie pelkään". Muistan. Ahti Vielma oli evakkolapsena Ruotsissa Lapin sodan aikana 1944-45. Tuolta ajalta ovat hänen ensimmäiset muistikuvansa. Kokemukset pienenä poikana raunioitten keskellä ovat pohjana tämän kokoelman tarinalle ja koko hänen elämälleen. Runoillaan hän haluaa kertoa, että vaikeistakin oloista voi selviytyä ja kasvaa onnelliseksi ihmiseksi tukemalla ja ymmärtämällä toinen toistaan. Lapsesta voi kasvaa onnellinen aikuinen, kun hän vain saa riittävästi rakkautta.
Maan kiertolaiset

Maan kiertolaiset

Ahti Vielma

Mediapinta
2010
nidottu
Ahti Vielma muisteli ja järjesteli kokemuksiaan lapsuuden, nuoruuden ja vuosikymmenten kiihkeän työuran ajalta päivittäisiksi pohdiskeluiksi puoli vuotta. Tuloksena on moneen suuntaan avautuva kokonaisuus iloa ja surua, rakkautta ja vihaa, kannustusta ja kampitusta, onnistumisia ja pettymyksiä, rehtiyttä ja kataluutta, Jumalan läheisyyttä ja jumalattomuutta: kaikkia elävän elämän piirteitä. Niistä kertoo luontoa rakastava ihminen, joka syntyi Lapin raunioilla ja päätyi pitkän virkamiesuran jälkeen myös Arkadianmäelle.
Herra Iso-Herra

Herra Iso-Herra

Ahti Vielma

Sata-Väylä Oy
2014
sidottu
Ahti Vielman Kittilä-sarjan päättää kolmas osa Herra Iso-Herra.Ensimmäisen osan Jopokka seurasi Lapin sodan tuhojen jälkeistä jälleenrakennusaikaa pikkupojan silmin ja ajatuksin.Koetut järkytykset, mutta myös riemulliset hetket, jättivät jälkensä.Toisen osan Kaiju, polion vammauttama isosisko, vastasi 1950-luvulla kouluaikaisesta kodista ja sen ilmapiiristä. Hänen positiivinen elämänasenteensa ja tahdonvoimansa tarttuivatkasvavaan poikaan, kolmannen osan päähenkilöön, Kalervoon.Kalervo kirjoitteli muistivihkoihinsa kokemuksistaan - iloista ja suruista, onnistumisista ja epäonnistumisista, elämästä, rakkaudesta, Jumala-suhteestaankin.Uuden romaanin Herra Iso-Herran kannalta keskeinen pohdiskelu alkoi kirjauksesta: ”Minusta piti tulla pappi, liikunnanopettaja tai metsänhoitaja, minusta tuli diplomi-insinööri. Odotan mielenkiinnolla, mikä minusta tulee isona”.Vastauksen pyrkii antamaan Herra Iso-Herra. Pienin kirjaimin heitä on paljon, suurin ei ehkä riittävästi. Tämän päivän maailman meno sen kertoo. Kiitos-runollaan Kalervo haluaa lopuksi vakuuttaa, että on heitä ainakin yksi.Herra Iso-Herra on Ahti Vielman kolmastoista teos. Vielma on toiminut muun muassa teknisenä johtajana Jämsässä ja Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajana. Hän oli Keski-Suomesta valittuna kansanedustajana kauden 2003-2007.
Muuttuvat mielen maisemat

Muuttuvat mielen maisemat

Ahti Vielma

Sata-Väylä Oy
2017
sidottu
Kirjoittaja esittelee: Lapsuuteni kokemukset Lapissa ovat vaikuttaneet ratkaisevasti elämäni ja urani kaikissa käänteissä. Suurin merkitys niillä on ollut kuitenkin asenteissa toisiin ihmisiin. En ole koskaan kokenut itseäni ”herraksi”. Olen nauttinut työstäni porukoissa, joissa arvostetaan ystävällisyyttä ja avoimuutta, toinen toisensa kunnioittamista ja positiivista ilmapiiriä. Pilke silmäkulmassa poistaa suuria ongelmia. Kirjallani haluan kertoa, että johtaja aivan maailman huippupaikallakin onnistuu tai epäonnistuu, on miellyttävä tai epämiellyttävä, turvallinen tai vaarallinen - johtuen aivan samoista ”pääkopan sisäisistä ominaisuuksista” kuin minkä tahansa pienemmän yksikön vetäjä eri puolilla maailmaa. Juuri tällä hetkellä tulisi muistaa, mitä kaikkea kauheaa Hitler ja Stalin saivat maailmassa aikaan. Heidän aiheuttamiaan vaurioita korjataan vielä kymmeniä ellei satoja vuosia. Onneksi itsenäisyytemme juhlavuonna voimme todeta, että maamme on ollut ja on edelleen hyvissä ja turvallisissa käsissä.
Rauha ja Toivo

Rauha ja Toivo

Ahti Vielma

Sata-Väylä Oy
2019
sidottu
Ahti Vielman 18:s teos Rauha ja Toivo: rakkausromaani Lapin sodan ajaltaKittiläläissyntyinen, lopuksi Jyväskylässä kaupunginjohtajana ja kansandustajana työuransa tehnyt Ahti Vielma on tuotteliaimpia pohjoisen kirjailijoita. Romaani”Rauha ja Toivo” on Vielman kahdeksastoista teos.Omaelämäkerrallisen Kittilä-trilogian (Jopokka, Kaiju & Herra Iso-Herra / Sisarukset) -romaanisarjan jälkeen hän palaa historialliseen romaaniin ja pohjoisen maisemiin.Eletään syksyä 1944. Jatkosodan päättäneen aselevon ankarien ehtojen mukaisesti Suomen on ajettava entisten aseveljien saksalaisten joukot maasta. Romaanin juoneen kietoutuu suomalaisen Taimin ja saksalaisen Hansin rakkaus.Vaikka kirjan puitteet ovat sodan vaiheissa, nimi ”Rauha ja Toivo” on vertauskuvallista myös sotaa ja sen jälkeistä elämää kuvattaessa.320-sivuisen kirjan on kustantanut Väyläkirjat
Elämälle kiitos

Elämälle kiitos

Ahti Vielma

Sata-Väylä Oy
2020
sidottu
Aiemmin parikymmentä kirjaa julkaissut yhteiskunnallisen keskustelun aktiivinen osallistuja Ahti Vielma peilaa uudessa kirjassaan "Elämälle kiitos" omakohtaisin muistoin suomalaisen yhteiskunnan valtavaa muutosta sotien jälkeisestä ajasta nykyaikaan. Kirjan nimen mukaisesti hän kiittää heitä, jotka ovat hänen oman elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollistaneet pääsyn opin tielle ja sen avaamiin töihin. Sotavuosien ja Ruotsin evakkoajan jälkeen Vielman perheen piti useimpien lappilaisten tavoin aloittaa elämä aivan alusta saksalaisten polttamien kotien raunioilla. Lapset olivat jälleenrakentamisessa mukana kykyjensä ja voimiensa mukaisesti. Ahti Vielma kuuluu kuitenkin siihen ikäpolveen, jolle oli jo mahdollista päästä opintielle oppikouluun. Se johti diplomi-insinöörin tutkintoon.Hän on ollut koko työuransa kuntien palveluksessa: ensin Espoossa, sitten Jämsässä ja lopuksi Jyväskylässä, ja vielä kauden kansanedustajana. Inhimillinen ote sekä ympäristö- ja luontoarvoista kiinni pitäminen ovat olleet hänelle sydämen asioita. Hän tarkastelee kirjan loppuluvuissa kotikaupunkinsa Jyväskylän kaupunkisuunnittelun viimeaikaisia ratkaisuja, jotka ovat kummastuttaneet ja jopa vihastuttaneet. Hän pelkää kaupungin arvokkaan ruutukaava-alueen tuhoutuvan, jos asenteita ja suunnitteluperiaatteita ei tarkisteta.
Taivas ja helvetti maan päällä
Kirjan kansikuvan yläosa on Kittilän Levin laskettelurinteen eteläpuolelta, Immeljärven päältä. Kun Lapin sota syttyi ja saksalaiset olivat räjäyttäneet ja tuhonneet Rovaniemen yhtä perusteellisesti kuin venäläiset Ukrainan Bahmutin, he etenivät pohjoiseen ja polttivat myös Sirkankylän.Kun perheemme palasi evakosta Ruotsista kesällä 1945, nukuimme ensimmäisen yön kuvassa näkyvän naapurimme valkoisen jälleenrakennuskodin kohdalla sodan raunioitten laidalla, palamatta jääneessä navetan talliosassa. Muistan sen yön liiankin hyvin.Kansikuvan alaosassa olevat tankkien hylyt kertovat siitä, miten diktaattori Putinin tavoite vallata itsenäinen maa Ukraina muutamassa päivässä torjuttiin rohkeasti ja päättäväisesti. Kuvat ovat ottaneet avustusmatkallaan paikalla käyneet suomalaismiehet, joista yksi oli ollut mukana Ukrainan kovissa taisteluissa sodan alussa.Kuvien pääviesti on ukrainalaisille: Teidänkin tulevaisuutenne on hyvinkin pian onnellisten maiden joukossa.
Ahti Pekkala

Ahti Pekkala

Pekka Perttula

Minerva
2021
sidottu
Monipuolisiin haastatteluihin, kirjeisiin ja arkistolähteisiin perustuva yleistajuinen kuvaus aatteen miehestä ja pitkäaikaisesta valtion kirstun vartijasta.Kirjoittaja on tuntenut Pekkalan ja saanut teokseen materiaalia Pekkalan perheeltä, joten se perustuu runsaan arkistoaineiston lisäksi myös ainutlaatuiseen yksityismateriaaliin kosimakirjeestä alkaen aina vaimon traagiseen kuolemaan asti.Elämäkerta on myös kuvaus suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, jolloin aluepolitiikka nousi, vihreä aalto alkoi ja sosiaaliturvaa rakennettiin.Ahti Pekkala (1924-2014) oli Kekkosen ulkopolitiikan vankkumaton kannattaja. 16 vuoden eduskuntauran jälkeen hän siirtyi Oulun läänin maaherraksi.Uran huipentuma oli valinta valtiovarainministeriksi. Vuosina 1979-1986 Suomen kansalle tuli tutuksi Pekkalan kärsivä katse, säästäväisyyteen kannustaminen ja lukujen vyöry. Nuukuus oli valttia Pekkalan valmistellessa peräti seitsemän kertaa valtion talousarvioesitystä.Keskustapuolueessa Ahti Pekkalan merkitys oli vankka. Hän oli useana vuonna peräkkäin Suomen suosituin ministeri.VTT Pekka Perttula on työskennellyt monissa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa työ- ja luottamustehtävissä, muun muassa Suomen Keskustan puoluesihteerinä sekä Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtajana. Hän on aiemmin kirjoittanut pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä vaikuttaneen V. J. Sukselaisen elämäkerran.
Risto Ahti - Jestas sentään!

Risto Ahti - Jestas sentään!

Risto Ahti

KUSTANNUS HD
2012
sidottu
"Näin päivänvalon yhdeksän kuukautta myöhemmin, kun jatkosota oli alkanut kesällä 1941. Synnyin Rauhalinnan keittiön takaisessa kamarissa. Kätilö oli tullut kirkolta ja niin potra poika syntyi. Pojalle oli outoa, kun koulussa mainittiin sukunimi Ahti. Ketä opettaja oikein tarkoittaa? Ei ainakaan minua, mutta olin väärässä. Oikea sukunimeni oli Ahti!" Risto Ahdin elämä on täynnä yllätyksiä ja käänteitä. Nuorena poikana, ylioppilaana, teologian opiskelijana, pappina, kirkkoherrana, rovastina, perheenisänä, ruskamatkojen vetäjänä, maratonien taivaltajana, kirjailijana ja uskon luojana. Uskomaton elämä ja uskomaton päiväkirja, jonka pohjalle tämä kirja rakentuu.
Selim Ahti, Elina Rekola ja seitsemän sukupolvea
Tämä kirja käsittelee sukutietoja uudella tavalla. Siinä kuvataan Lahden kaupungin Mattilanmäellä ja Vapaudentiellä asuneen 12-lapsisen perheen ja heidän sukulaistensa historiaa, joka alkaa 1600-luvulta. Kysymyksessä on seitsemän sukupolvea ja niitä kuvataan toisin kuin pelkkää nimiluetteloa syntymäaikoineen, kuolinaikoineen ja asuinpaikkoineen. Sukupolveen kuuluvien isien ja äitien määrähän noudattaa matemaattista sarjaa, jossa aluksi on vain isä ja äiti mutta sarja jatkuu seuraavasti: 4, 8, 16, 32, 64, 128, jolloin on tietyllä tavalla harhaista esimerkiksi etsiä suvun kantaisää ja otsikoida koko tarina vaikka Ahdin ja Rekolan suvuksi sillä perusteella, että nämä olivat Selimin ja Elinan sukunimiä.Kyseisten sukupolvien elämisistä on löytynyt paljon tarinoita, kuvia, karttoja ja loppuvaiheista tietysti valokuviakin. Merkittävää on myös tilastollinen aineisto ammateista, saavutetuista elinvuosista, lasten määristä, kuolinsyistä ynnä muista sellaisista.
Signs of Logic

Signs of Logic

Ahti-Veikko Pietarinen

Springer-Verlag New York Inc.
2006
nidottu
Charles Sanders Peirce (1839-1914), the principal subject of this book, was one of the most profound and prolific thinkers and scientists to have come out of the United States. His pragmatic logic and scientific methodology largely represent the application of interactive and intercommunicative triadic processes, best viewed as strategic and dialogic conceptualisations of logical aspects of thought, reasoning and action. These viewpoints also involve pragmatic issues in communicating linguistic signs, and are unified in his diagrammatic logic of existential graphs. The various game-theoretic approaches to the semantics and pragmatics of signs and language, to the theory of communication, and to the evolutionary emergence of signs, provide a contemporary toolkit, the relevance of which Peirce envisioned to a wondrous extent. This work sheds considerable new light on these and other aspects of Peirce’s philosophy and his pragmatic theory of meaning. Many of his most significant writings in this context reflect his later thinking, covering roughly the last 15-20 years of his life, and they are still unpublished. Drawing comprehensively from his unpublished manuscripts, the book offers a fresh and rich picture of this remarkable man’s original involvement with logical aspects of thought in action.
Signs of Logic

Signs of Logic

Ahti-Veikko Pietarinen

Springer
2013
nidottu
Charles Sanders Peirce (1839-1914), the principal subject of this book, was one of the most profound and prolific thinkers and scientists to have come out of the United States. His pragmatic logic and scientific methodology largely represent the application of interactive and intercommunicative triadic processes, best viewed as strategic and dialogic conceptualisations of logical aspects of thought, reasoning and action. These viewpoints also involve pragmatic issues in communicating linguistic signs, and are unified in his diagrammatic logic of existential graphs. The various game-theoretic approaches to the semantics and pragmatics of signs and language, to the theory of communication, and to the evolutionary emergence of signs, provide a contemporary toolkit, the relevance of which Peirce envisioned to a wondrous extent. This work sheds considerable new light on these and other aspects of Peirce’s philosophy and his pragmatic theory of meaning. Many of his most significant writings in this context reflect his later thinking, covering roughly the last 15-20 years of his life, and they are still unpublished. Drawing comprehensively from his unpublished manuscripts, the book offers a fresh and rich picture of this remarkable man’s original involvement with logical aspects of thought in action.
Laps' Suomen, Karjalan kauniin

Laps' Suomen, Karjalan kauniin

Ahti Ratia

Compania Comder
2006
nidottu
Laps' Suomen, Karjalan kauniin on kirjailija Ahti Ratian esikoisromaani. Teos on omaelämänkerrallinen, vaikka kirjan tapahtumat on nähty Antti Raidan silmin. Ahti Ratia sanoo teoksestaan:"Kun aloitin kirjoittaa, tein sen minä-muodossa, mutta monet kirjan tapahtumat ovat edelleen niin läheisiä ja kipeitä, etten pystynyt kertomaan tapahtumia sellaisinaan. Vasta kun aloin tarkastella niitä ulkopuolisen silmin, Antti Raidan kautta, onnistuin. Laps' Suomen, Karjalan kauniin, on tarina elämänkohtalosta, jonka monet muutkin ovat kokeneet kaikkine erilaisine vivahteineen".
Ilmatorjunta kylmässä sodassa

Ilmatorjunta kylmässä sodassa

Ahti Lappi

ILMATORJUNTASÄÄTIÖ
2003
sidottu
Kolmiulotteisen kylmän sodan historiaaIlma-aseella ja ilmapuolustuksella oli avainrooli kylmässä sodassa, jossa atomipommittajat, ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit näyttelivät pääosaa. Niiden torjumiseksi kehitettiin ilmapuolustukseen tutkia, tykkejä, torjuntaohjuksia ja hävittäjiä. Kylmän sodan teknilliseen kilpavarusteluun käytettiin suunnattomasti voimavaroja. Sen aikana kehitettiin paljon hyökkäys- ja puolustusaseita, joita ei koskaan käytetty. Kylmän sodan kuumia hetkiä olivat sodat Koreassa, Indokiinassa ja Lähi-idässä, missä suurvallat olivat vastakkaisten osapuolten tukena. Sotilasliitot olivat vastakkain Euroopassa, USA ja Neuvostoliitto olivat ydinsodan kynnyksellä Kuuban kriisissä 1962. Ilmatorjunta näytteli keskeistä osaa kaikissa konflikteissa, tuhansia lentokoneita ja helikoptereita ammuttiin alas erilaisilla ilmatorjunta-aseilla. Ilmatorjuntaohjukset vaikuttivat ilmasodan kehitykseen enemmän kuin mikään muu. Kylmä sota on samalla ilmatorjuntaohjusten historiaa.
Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa

Ilmatorjuntaohjukset Suomen puolustuksessa

Ahti Lappi

ILMATORJUNTASÄÄTIÖ
2009
sidottu
ILMATORJUNTAOHJUKSET SUOMEN PUOLUSTUKSESSAIlmatorjuntaohjuksia ryhdyttiin kehittämään toisen maailmansodan aikana erityisesti pommikoneiden torjumiseksi. Ensimmäiset ohjusyksiköt tulivat kuitenkin käyttöön vasta vuonna 1954 Yhdysvalloissa. Ilmatorjuntaohjuksilla on 50 vuoden aikana ammuttu alas yli 2000 ilmamaalia. Ohjusten merkitys sodissa on ilma-alivoimaisella puolella ollut ratkaiseva. Lentokoneiden, helikoptereiden ja lennokkien torjuminen ohjuksilla ei ole ongelma ja niillä on mahdollista torjua myös risteily-, tykistö-, ja ballistiset ohjukset.Ulkopoliittiset tekijät keskeyttivät Suomen ensimmäisen ohjushankinnan 1960-luvun alussa jolloin ilmapuolustuksemme jäi yli 15 vuoden ajaksi jälkeen yleisestä kehityksestä muissa maissa. Ohjushankintojen käynnistyminen 1970-luvun lopulla paransi vähitellen pääkaupungin ja joukkojen ilmapuolustusta, mutta ohjusilmatorjunnan paras suorituskyky saavutettiin vasta 1990-luvulla kylmän sodan päätyttyä. Torjuntaohjukset näyttelevät nyt pääroolia ilmapuolustuksessa kaikissa maissa.Historiikin kirjoittaja, kokenut ilmatorjuntaupseeri ja entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ahti Lappi (s. 1941) on ollut mukana kaikissa Suomen ilmatorjuntaohjushankinnoissa vuosina 1978-1996 ja tutkinut myös ilmatorjuntaohjusten kansainvälistä kehitystä ja sotakokemuksia. Hän on käsitellyt näitä kysymyksiä aiemmissa ilmasotahistorian kirjoissaan.
Salainen ase ilmapuolustuksessa

Salainen ase ilmapuolustuksessa

Ahti Lappi; Perttu Peitsara

ILMATORJUNTASÄÄTIÖ
2012
sidottu
Tutkahistoriaa toisesta maailmansodastaTutka oli toisen maailmansodan merkittävimpiä keksintöjä. Neuvostoliitolla oli käytössään ilmavalvontatutkia jo talvisodan aikana Karjalan kannaksella. Britit hankkivat ilmavalvontatutkien avulla torjuntavoiton Luftwaffesta taistelussa Britanniasta 1940. Tutkien avulla torjuttiin pommikoneita, kamikaze-lentäjiä ja V1-aseita. Tutkat näyttelivät tärkeää osaa sekä ilmahyökkäyksissä että ilmapuolustuksessa. Samalla sai alkunsa elektroninen sodankäynti.Suomen ilmapuolustus oli jatkosodan alussa vaikeuksissa yöpommitusten torjunnassa. Ongelmaan löytyi ratkaisu, kun Saksasta hankittiin vuonna 1943 ilmapuolustukselle uusi "salainen ase" - radioluotain eli tutka. Ilmavalvontatutkien (Raija) avulla saatiin ennakkovaroitus lähestyvistä viholliskoneista, tulenjohtotutkien (Irja) avulla ilmatorjuntatykistö voi tulittaa pommikoneita tehokkaasti myös pimeällä. Tutkien ansiosta Neuvostoliiton suurpommitukset helmikuussa 1944 Helsinkiä ja Kotkaa vastaan kyettiin torjumaan vähin tappioin. Suomen ilmapuolustus siirtyi tutkakauteen juuri oikeaan aikaan.Tutkahistorian kirjoittajat, everstit (evp) Perttu Peitsara ja Ahti Lappi, ovat Suomen ilmapuolustuksessa pitkään palvelleita, kokeneita alansa asiantuntijoita.