Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 699 587 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

135 tulosta hakusanalla Eino Taina

Se laajenee

Se laajenee

Eino Taina

Avain
2024
sidottu
Moni asia on keskeneräinen: kaupunki, maailma ja varsinkin minuus. Yhteys syntyy silloin, kun yksinolosta tulee jaettu.Raitiovaunu kuljettaa kertojan toiselle puolelle kaupunkia, ja matkalla tuntematon mies julistaa: “Yksin et ole mitään.” Milenaa on kova ikävä, mutta hänestä ei kuulu. Selman sotkuisessa yksiössä on turvallista. Yhtenä iltana kantabaariin ilmestyy Riffa, jonka kanssa keskustelut lähtevät heti uusille kierroksille.Se laajenee on kertomus yhteyden metsästämisestä, loputtomista keskusteluista, haahuilusta, nuoruudesta, ystävyydestä ja mielen järkkymisestä.Eino Taina (s. 2001) on helsinkiläinen käytännöllisen filosofian opiskelija. Se laajenee on hänen esikoisteoksensa.
Piilopaikat

Piilopaikat

Eino Taina

Avain
2026
sidottu
Kolmeen käänteentekevään viikonloppuun keskittyvä romaani kuvaa rakkauden kaipuuta sekä teinivuosien tuskaa ja vimmaa. Iikan paras ystävä on Hamza, jonka hän haluaisi kokonaan itselleen. Mukana roikkuvat kuitenkin Vippe ja Kallo, joiden kanssa nostetaan rautaa salilla, haetaan pullo Siilitieltä ja etsitään omaa paikkaa maailmassa. Moniran talossa saa tehdä mitä vaan, sillä siellä kukaan ei valvo tai aseta rajoja. Elämä kuohuu, kivistää, kapinoi ja satuttaa. Elintila löytyy piilopaikoista, kun identiteetti on altis muiden katseille. Ystäväporukan kasvu saa kysymään, minne lapsuus katoaa. Kuka seisoo omilla jaloillaan kaveripiirin paineen alla, vaikeassa maailmassa, jossa aikuiset haluavat selittää asiat itselleen mieluisiksi? Eino Taina (s. 2001) on helsinkiläinen kirjailija ja filosofian opiskelija. Tainan esikoisromaani Se laajenee sai kiitetyn vastaanoton: sitä kehuttiin mm. osuvasta nuoruuskuvauksesta ja tarkoista havainnoista. Se sai kunniamaininnan Helsingin Sanomien kirjallisuuskilpailussa.
Eino ja Reino ja mojovat mottipäät
Helppolukuinen Kirjakärpänen-sarja houkuttelee lukijoita kirjojen kiehtovaan maailmaan!Eino muuttaa uuteen kotiin ja jännittää kouluun menoa. Ennen sitä uuden kodin ikkunan taakse ilmestyy kuitenkin jo kaveriksi pyrkivä Reino, jonka kanssa Eino karkaa kotoa ja lähtee metsikköön seikkailemaan. Yhtäkkiä polun varrella puun oksalla kykkii ilmielävä noita-akka ja hänen tiikerimäinen kissansa. Jännitystä retkeen lisäävät myös naavapartainen metsänhaltija sekä melkoinen joukko mottipäitä.
Eino ja Mauno Pekkala

Eino ja Mauno Pekkala

Erkki Tuomioja

Siltala
2025
sidottu
Mauno Pekkala nousi jo alle 30-vuotiaana Suomen keskeiseksi metsäpolitiikan vaikuttajaksi. Hän oli Väinö Tannerin hallituksen maatalousministeri ja valtiovarainministeri sotavuosina 1939-1942, ja sitten rauhanopposition jäsen. Hän kritisoi Saksaan lähentymistä eikä edes sodan alussa uskonut Saksan voittoon. Sodan jälkeen Pekkala siirtyi sosiaalidemokraateista SKDL:ään. Pääministerinä hän toimi sodan jälkeen 1946-48.Mauno Pekkalan veli Eino Pekkala muistetaan huippu-urheilijana ja Työväen Urheiluliiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän voitti Suomen urheilukuninkuuden ja kymmenottelumestaruuden useasti. Pekkalan poliittinen toiminta maailmansotien välisenä aikana vei hänet yhteensä viideksi vuodeksi Tammisaaren pakkotyölaitokseen.Vuonna 1927 Eino Pekkala valittiin kansanedustajaksi samaan aikaan Maunon kanssa. Hänet siepattiin eduskunnasta kesken perustuslakivaliokunnan kokouksen ja kyyditettiin Lapualle. Jatkosodan jälkeen Pekkala toimi ensin opetusministerinä ja sittemmin oikeusministerinä veljensä johtamassa hallituksessa. Vasemmistolaisten puolustusasianajajana ja ministerinä Pekkala pyrki kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita, vaikka sai oikeiston kritiikkiä sotasyyllisyys- ja asekätkentäprosessien hoidosta. Kritiikkiä tuli myös kommunisteilta lain liiallisesta kunnioituksesta.Neuvostosuhteissa Mauno Pekkalaa on leimattu Neuvostoliiton myötäilijäksi. Kirjan kirjoittaja Erkki Tuomioja toivoo, että kaksoiselämäkerta Pekkalan veljeksistä antaa aineksia arvioida tasapainoisemmin jopa kohtuuttomasti kritisoitua Mauno Pekkalaa.
Eino Hietala - Sotavankina Siperiassa

Eino Hietala - Sotavankina Siperiassa

Ritva Tuomaala

Sata-Väylä Oy
2023
sidottu
Talvi- ja Jatkosodassa neuvostoarmeijan vangiksijoiutuneista noin 3500 suomalaisesta sotilaasta lähes puolet menehtyi sotavankeudessa. Osasto Paatsaloon kuulunut sodankyläläinen Eino Hietala (s. 1917) jäi vangiksi kaukopartion tiedusteluretkellä Sallan Alakurtin suunnalla keväällä 1944. Häntä ei vapautettu Jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944, vaan monien vaiheiden jälkeen hänet tuomittiin 25 vuodeksi pakkotyöhön Siperiaan. Työleirien ankarissa oloissa vaikeita sairauksia kärsinyt Hietala pääsi pois vasta Stalinin kuoleman jälkeen keväällä 1954 oltuaan lähes kymmenen vuotta vankina. Kotiin päästyään Hietala vaikeni vuosikymmeniksi. Veteraanien kuntoutuksessa lujittunut luottamus sai hänet vuosien mittaan avautumaan ja antamaan luvan lääkäri Ritva Tuomaalalle kertoa sotavangin elämäntarina.
Eino Leinon parissa (cd)
Larin-Kyösti (1873-1948), oikealta nimeltään Karl Gustav Larson oli aikansa maineikkaimpia suomalaisia runoilijoita, mutta kirjoitti myös proosaa. Tämä äänikirja julkaistaan nyt, kun Larin-Kyöstin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Äänikirja sisältää kaksiosaisen kertomuksen, jonka nimenä on Eino Leinon parissa.Larin-Kyösti pohdiskelee teoksensa ensimmäisessä osassa mm. sitä, mikä aiheutti Eino Leinon tulon juuri Hämeenlinnaan, missä hän asui, kuinka itse tutustui Leinoon, sekä mielenkiintoisia asioita koulunkäynnistä ja siitä, mitä Leino luki tuohon aikaan. Kyseessä oli siis se aika, kun he molemmat olivat samalla luokalla Hämeenlinnan lyseossa, olivat sitten abiturientteja ja odottivat penkinpainajaisia. Teoksensa toisessa osassa Larin-Kyösti taas muistelee aikaa, jolloin Apollon kultainen lyyry oli saavutettu, ja edessä oli tuntematon tulevaisuus, uusi elämä ja vapaus, joka samalla hurmasi ja velvoitti. Kouluaika oli päättynyt ja oli valittavana elämän ura. Larin-Kyösti ja Eino Leino päättivät lähteä yhdessä viettämään ensimmäistä vapaata ylioppilaskesää iki-ihanan Aulangon vuoren alla sijaitsevaan pieneen Aulangon torppaan, jossa Leino teki käännöstöitä, mutta he viettivät samalla jonkinlaista vapaata Robinson Crusoen elämää, soudellen Aulangon järvellä, sekä nauttien torpassa joskus jonkin päivällishetken ranskalaiseen tapaan. Tämän kauniin muistelman Larin-Kyösti kirjoitti elinikäisestä ystävästään sen jälkeen, kun Eino Leino oli jo kulkenut ikuisuuden ihanille maille.
Eino Leinon parissa (mp3-cd)
Larin-Kyösti (1873-1948), oikealta nimeltään Karl Gustav Larson oli aikansa maineikkaimpia suomalaisia runoilijoita, mutta kirjoitti myös proosaa. Tämä äänikirja julkaistaan nyt, kun Larin-Kyöstin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Äänikirja sisältää kaksiosaisen kertomuksen jonka nimenä on Eino Leinon parissa. Larin-Kyösti pohdiskelee teoksensa ensimmäisessä osassa mm. sitä, mikä aiheutti Eino Leinon tulon juuri Hämeenlinnaan, missä hän asui, kuinka itse tutustui Leinoon, sekä mielenkiintoisia asioita koulunkäynnistä ja siitä, mitä Leino luki tuohon aikaan. Kyseessä oli siis se aika, kun he molemmat olivat samalla luokalla Hämeenlinnan lyseossa, olivat sitten abiturientteja ja odottivat penkinpainajaisia. Teoksensa toisessa osassa Larin-Kyösti taas muistelee aikaa, jolloin Apollon kultainen lyyry oli saavutettu, ja edessä oli tuntematon tulevaisuus, uusi elämä ja vapaus, joka samalla hurmasi ja velvoitti. Kouluaika oli päättynyt ja oli valittavana elämän ura. Larin-Kyösti ja Eino Leino päättivät lähteä yhdessä viettämään ensimmäistä vapaata ylioppilaskesää iki-ihanan Aulangon vuoren alla sijaitsevaan pieneen Aulangon torppaan, jossa Leino teki käännöstöitä, mutta he viettivät samalla jonkinlaista vapaata Robinson Crusoen elämää, soudellen Aulangon järvellä, sekä nauttien torpassa joskus jonkin päivällishetken ranskalaiseen tapaan. Tämän kauniin muistelman Larin-Kyösti kirjoitti elinikäisestä ystävästään sen jälkeen, kun Eino Leino oli jo kulkenut ikuisuuden ihanille maille.
Eino Vesalainen

Eino Vesalainen

Eino Vesalainen

HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO
2012
nidottu
Hyvinkään taidemuseolle on suuri kunnia järjestää vuonna 2010 edesmenneen Eino Vesalaisen muistonäyttely. Näyttely juhlistaa samalla myös taidemuseon 30-vuotista toimintaa.Näyttelyn ja tämän näyttelykirjan kokoaminen ei olisi ollut mahdollista ilman Eino Vesalaisen lesken Helena Vesalaisen panosta. Hän on lainannut suuren osan näyttelyn teoksista, filmimateriaaleista ja valokuvista sekä antanut käyttöömme kotiarkistonsa. Lisäksi hän on haastatteluissa, johon kirjan tekstit pohjaavat, avannut Vesalaisen elämää ja toimintaa.
Eino Leinon varhaisrunot
Eino Leinon varhaisrunot sisältää 138 Eino Leinon 9-15 vuotiaana kirjoittamaa runoa kronologisessa järjestyksessä.Teoksessa on noin kolmekymmentä sivua runoihin liittyviä taustatietoja. Teoksen runot tuovat esille Eino Leinon runoilijakehityksen alun ennen runoilijan varsinaisia teoksia.
Eino Leinon ystäviä ja polveenpotkijoita
Jo elinaikanaan Eino Leino tunnettiin joka puolella Suomea. Häneen oli helppo tutustua. Hänen kirjansa, sanomalehtityönsä ja runokiertueensa sekä rikas sosiaalinen elämä olivat pohjana runsaisiin tuttavuuksiin, joiden kanssa mikään inhimillinen käytös ei ollut Leinolle vierasta. Eino Leinon elämästä syntyi paljon tarinoita, jotka jäivät elämään. Näitä anekdoottimaisia tarinoita on kirjailija Esko Piippo kerännyt ja kirjoittanut kirjaksi: Eino Leinon ystäviä ja polveenpotkijoita. Kirja sisältää 113 lyhyttarinaa Eino Leinon eri elämänvaiheista. Kirjaa on kuvitettu aikalaiskuvilla, joista osa on Leinon ajan pilalehdistä.
Eino ja traktorit

Eino ja traktorit

Mervi Heikkilä

Kuukettu
2025
sidottu
Eino pääsee kylään serkkujen luokse. Sinne on juuri hankittu traktori, Valmet 502. Eino ei tiedä mitään parempaa kuin traktorit! Mutta harmi kyllä, hän ja Leo-serkku eivät vielä saa ajaa traktorilla. Leon isoveljellä, komentelevalla Topilla sen sijaan on jo ajokortti. Mutta myös Topi voi joskus erehtyä ja joutua Valmetin kanssa pulaan. Silloin tarvitaan Einon apua!Kirjan helppolukuinen teksti on palkitun lastenkirjailijan Mervi Heikkilän kynästä lähtöisin ja sopii mainiosti aivan lukupolun alussa oleville lukijoille. Värikäs ja ilmeikäs kuvitus puolestaan on jyväskyläläisen kuvittajan Susanna Lahdelman käsialaa. Kirjan jokainen aukeama on kuvitettu.
Eino Etanan sääasema

Eino Etanan sääasema

Ella Brigatti

Capuchina Kustannus
2022
sidottu
Eino Etanan sääasema sijaitsee auringonkukkapellossa. Asemalla ei ennusteta säätä, vaan Eino on kehittänyt vempaimia, joilla hän tekee sään toivomusten mukaan. Kun sammakkoemo lapsineen toivoo sadetta, tekee Eino sateen. Kun joku toivoo poutaa, Eino tekee sen. Kaikki ihailevat Einon taitoja, mutta kukaan ei epäile, etteikö sää tottelisi Einoa. Ainoastaan Eino itse alkaa olla pulassa toiveiden kanssa, sillä ne alkavat olla liian ristiriitaisia. Einolla on niin kiire toiveiden toteuttamisessa, ettei hän kuule kolibria, joka kertoo nähneensä synkän salamoivan pilven auringonkukkapellon reunalla. Ukkonen pääsee yllättämään Einon. Se jyrähtää kovaa. Eino kiirehtii tutkimaan taivasta. Ukkonen toisi mukanaan tuulta ja sadetta, jolle Eino ei mahtaisi mitään. Sen Eino tajuaa heti pilven nähdessään. Eino varoittaa kaikkia uhkaavasta myrskystä, mutta kukaan ei ota varoitusta tosissaan. Einohan voi korjata sään kuin sään, sehän on koettu jo monta kertaa. Vaan Eino on ainoa, joka tietää totuuden. Ei hän voi aurinkoa ohjailla, tai muuttaa pilvien suuntaa. Se oli silkkaa huijausta. Myrskypilvi kuitenkin lähestyy, ja kaikkien on mentävä suojaan. Einon on mitä pikimmiten saatava muut uskomaan, ettei hän voi taikoa pilveä pois!Eino Etanan sääasema on opettavainen tarina luulemisen ja tietämisen erosta. Se on samalla muistutus siitä, ettei ihan kaikkea pidä uskoa. Ei ainakaan sitä, että joku voisi taikoa pilvet pois auringon edestä! Ella Brigatti on suomalainen elokuvapukusuunnittelija, kirjailija ja kuvittaja, joka seisoi lapsena kivellä ja huitoi pilviä auringon eteen ja pois löytämällään puunoksalla. Hän on sittemmin kirjoittanut ja kuvittanut lähes 30 lastenkirjaa.
Eino Etana ennustaa

Eino Etana ennustaa

Ella Brigatti

Capuchina Kustannus
2023
sidottu
Eino Etana on rakentanut korkean tornin, josta näkee koko auringonkukkapellon. Auringonkukkapellon asukkaista osa toivoo auringonpaistetta vaan sammakkoemo poikasineen tahtoo sadetta. Eino on luvannut kertoa heti, kun pilvi saapuu auringon eteen.Aurinko on paistanut jo monta päivää pilvettömältä taivaalta. Auringonkukat tuijottavat iloisena aurinkoa ja pörriäiset pölyttävät taukoamatta, mutta sammakkoemo ei ole lainkaan tyytyväinen. Sammakon poikaset alkavat kinastella, koska uimakoulu on peruttu. Niinpä sammakoita rauhoittaakseen Eino lipsauttaa valheen: huomenna sataa vettä ja sammakkolapset pääsevät uimaan. Eino on pulassa, sillä pilviä ei näy missään. Voiko sataa ilman pilviä? Eino kysyy itseltään. Mistä taikoa vettä, jos sitä ei ole edes kaivossa?Eino Etanasta on aiemmin julkaistu kirja Eino Etanan sääasema (2022). Molemmat ovat oma tarinansa, eikä lukujärjestyksellä ole väliä. Kirjoja yhdistää kuitenkin opettavainen tarina: ihan kaikkea pidä uskoa. Ei ainakaan sitä, että säätä voisi toivomalla toiseksi muuttaa. Ella Brigatti on suomalainen elokuvapukusuunnittelija, kirjailija ja kuvittaja, joka seisoi lapsena kivellä ja huitoi pilviä auringon eteen ja pois löytämällään puunoksalla. Hän on sittemmin kirjoittanut ja kuvittanut lähes 30 lastenkirjaa. Tämän kirjan painopaperi täyttää kansainväliset ympäristömerkkivaatimukset, ja kirjapaino noudattaa ympäristöystävällistä tuotantotapaa.
Eino Leino: Murhamies ja muita novelleja
Murhamies ja muita novelleja esittelee tarinoita Eino Leinon ainoasta novellikokoelmasta Päiväperhoja (1903). Teokseen on valittu Päiväperhoista novellit, jotka puhuttelevat nykylukijaa. Tarinat ovat kuin lajityyppiaihioita: niissä on rikosta, fantasiaa, historiallisia kertomuksia antiikin Kreikasta ja Raamatun maailmasta. Myös Kalevalan tarinat esiintyvät parissa pikkujutussa. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka on kirjoittanut myös lyhyen esipuheen.
Eino Ruutsalo

Eino Ruutsalo

Marko Home

Kustannusosakeyhtiö Parvs
2021
sidottu
Kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalo (1921-2001) aukoi maamme taidekentällä 1960-luvulla uusia uria yhdistelemällä ennakkoluulottomasti eri ilmaisumuotoja ja toteuttamalla teoksiaan yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa. Hänen laaja tuotantonsa sisältää muun muassa grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, visuaalista runoutta, kollaaseja, valokineettisiä teoksia, dokumenttielokuvia, pitkiä näytelmäelokuvia ja kokeellisia lyhytelokuvia. Ruutsalon teoksia pääsi jo 1960-luvulla esille merkittävissä kansainvälisissä yhteyksissä, muun muassa Fluxus-taiteen kanssa. Ruutsalon kokeellisia lyhytelokuvia oli 1960- ja 1970-luvuilla levityksessä Yhdysvalloissa, ja niitä esitetään yhä edelleen kansainvälisissä taidemuseoissa ja elokuvatapahtumissa.Tämä ensimmäinen elämäkerta Ruutsalosta julkaistaan syyskuussa 2021, jolloin hänen syntymästään tulee kuluneeksi 100 vuotta. Teos pohjautuu Marko Homeen samaan aikaan valmistuvaan taidehistorian väitöskirjaan.
Eino Päiviö Ollilaisen sotapäiväkirjat 1939-1945
Eino Päiviö Ollilaisen sotapäiväkirjat 1939-1945 Sotilaita, junia ja autoja lähti jatkuvasti itäänpäin. Satoja ellei tuhansia hevosia oli tullut yötä päivää pitkinä jonoina joka puolelta maakuntaa Hippokselle, jossa oli hevosienotto ja Puistokoulun pihalla autojen keräyspiste. Useat perheet ovat lähettäneet lapset ja naisväen maalle. Kirkkopuistoon on kaivettu sirpalehautoja. Asuntojen ja liikkeiden ikkunoihin oli liimattu paperisuikaleita ristiin rastiin särkymisen estämiseksi ja talojen kellareita vahvistettiin pommisuojiksi. Tämä kirja on isäni Päiviö Ollilaisen muistelmista ja sotapäiväkirjoista koottu teos. Tammikuussa 1940 Ollilaisen talvisodan yksikkönä oli VP-23:n radioryhmä aina saman vuoden heinäkuuhun saakka. JR-48 taas oli hänen ensimmäinen jatkosodan yksikkönsä, missä hän toimi radistina 20.06.1941 - 09.07.1942 välisenä aikana. Kesäkuusta 1944 alkaen Ollilainen palveli Viipurinlahdella JR-58 kranaatinheitinjoukkueessa aivan sodan loppuun saakka, kunnes pääsi 19.11.1944 siviiliin. Sodan jälkeen Valtiollinen Poliisi sai tietää hänen Jyväskylässä olevasta salaisesta radioasemastaan, jonka vuoksi hänet pidätettiin ja siirrettiin Helsinkiin Katajanokalle. Päiviö kirjoitti myös tästä kokemuksestaan päiväkirjaansa päivittäistapahtumia. Päiviö Ollilaisen sotapäiväkirjat on autenttinen teos, mikä sisältää Päiviön kokemusten, ajatusten ja huomioiden lisäksi myös runsaasti hänen ottamiaan valokuvia sotien ajalta niin Jyväskylästä kuin rintamaltakin. Kirjan on toimittanut Päiviö Ollilaisen poika Heikki Ollilainen.
Eino Määttä

Eino Määttä

Jukka Rosberg

Jukka Rosberg
2008
nidottu
Koulupojasta korpisoturiksi on Eino Määtän omaelämäkerrallinen tarina, joka kertoo nuoren pojan huolettomasta elämästä pienessä Raahen rannikkokaupungissa ennen talvisodan puhkeamista. Kirja kertoo myös vaiheittain siitä matkasta, jonka hän kulki kasarmilta vihollisen selän taakse, Uhtuan sissiksi ja lopulta Kannakselle torjumaan vihollisen läpimurtoa. Noina vuosina koulupojista kasvoi sotureita, joiden harteilla kirjaimellisesti lepäsi kansakunnan kohtalo. SSodan jälkeen oli edessä paluu arkeen, työ ja vapaa-aika, avioituminen ja perheen perustaminen.
Eino Leino ja isänmaa

Eino Leino ja isänmaa

Esko Piippo

Piippo Esko
2017
nidottu
Eino Leino oli Suomen syntymisen eri vaiheissa pelottomin suomalaisuutta puolustanut suomalainen kirjailija Suomen syntymisen kriittisinä vuosina. Uusimmassa kirjassaan Eino Leino ja isänmaa Esko Piippo tutkii miten Paltamon Paltaniemen Hövelössä syntynyt kirjailija toimi isänmaan hyväksi myrskyisinä elämänsä vuosina. Kirja kuvaa Leinon moninaisia elämän vaiheita syntyvään Suomeen hänen runojensa ja kirjoittajan tekstien kautta. Eino Leino ja isänmaa ilmestyy Suomen täyttäessä 100 vuotta. Eino Leinon henkinen perinne on keskeinen osa 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Kiuruvedellä sodan jälkeen syntynyt Esko Piippo on Suomen kirjailijanimikkoseurojen ja Kainuun Eino Leino -seuran puheenjohtaja, joka on tutkinut toistakymmentä vuotta Eino Leinon elämää ja useissa kirjoissaan kirjoittanut siitä. Kajaani, Esko Piipon kotipaikkana, on tarjonnut siihen Leinon kotiseudun tuntemuksen ja innoituksen.