Diktaattori kielen mestarina ja salainen poliisi työnantajana. Luovan ihmisen tie 1930-luvun Neuvostoliitossa on tasapainoilua poliittisen myötäilyn ja vankileirin välissä. Kun Stalin päättää rakennuttaa Belomor-kanavan Vienanmereltä Itämerelle, valokuvaaja Aleksandr Rodtšenko ja kirjallisuusteoreetikko Viktor Šklovski löytävät itsensä työmaalta.Uudessa kirjassaan Jyrki Siukonen seuraa kahden radikaalin taiteilijan ratkaisuja avantgarden kuolinvuosina ja pohtii taiteellisen tutkimuksen, antautumisen ja vastarinnan muotoja neuvostovaltion kehittyessä totalitaariseksi vankilaksi: ”Lukija kysyköön, jos tohtii, miten hän olisi venäläisenä taiteilijana tai kirjailijana Stalinin valtakunnassa toiminut.” Tuloksena on rikas kulttuurihistoriallinen panoraama ja ensimmäinen laaja Šklovskin esittely suomen kielellä.
Kertomus venäläisten avantgardeteosten ja niiden väärennösten kulkeutumisesta maailman taidemarkkinoille on pitkä ja mutkikas. Yksi sen kummallisimmista käänteistä nähtiin kesällä 2009, kun Wäinö Aaltosen museossa Turussa paljastui kokonainen väärennetty avantgardenäyttely.Tapaus Avantgarde kertoo aidosta venäläisestä avantgardesta ja sen keräämisestä sekä Suomeen kuljetetuista kehnoista väärennöksistä. Se on myös tarina kyynisestä huijauksesta ja lapsellisesta sinisilmäisyydestä, yksittäisen taidekriitikon työvoitosta ja suomalaisen oikeuslaitoksen kyvyttömyydestä ajaa selväjärkisyyden asiaa.Taidehistorioitsija:En ole kertaakaan aikaisemmin nähnyt näin paljon ja näin huonoja töitä.Salakuljettaja:Minusta tässä ei ole kukaan tahallaan tehnyt mitään rikosta. Kyseessä on lähinnä tahaton virhe.Jälkisanat Otso Kantokorpi.
Johan Welinin vaiherikas elämä tarjoaa uudenlaisen näkökulman suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Welin oli Turun akatemian lahjakas kasvatti, joka kiersi 1730- ja 40-lukujen vaihteessa ympäri Eurooppaa ja tutustui moniin kuuluisiin tiedemiehiin. Filosofian professuurin hoito Turussa saikin jäädä kun tarjolla oli Italian taidetta, Pariisin kahviloita ja Lontoon kuninkaallinen tiedeseura.Johan Welinin (n. 1705-1744) värikkäät vaiheet vievät lukijan keskelle Grand Tourin aikakautta, opintomatkalle maailmaan, jossa filosofia ja tiede lyövät kättä runoilun, soiton ja kortinpeluun kanssa. Professorin seurassa vastaan tulee monta persoonallista matkalaista ja unelmansa etsijää.
Miksi 1910-luvun modernin taiteen hyväksyminen oli suomalaisille niin vaikeaa?Suomalaiset saivat mahdollisuuden tutustua uuteen kansainväliseen taiteeseen, kun helsinkiläinen taidegalleria järjesti vuosina 1914 ja 1916 kolme näyttelyä, joissa esittäytyi sittemmin maailmankuuluja modernisteja Saksasta ja Venäjältä. Näyttelyiden saama vastaanotto oli torjuva, paikoin jopa tyrmäävä, minkä seurauksena Suomen taide jäi vuosikymmeniksi muita jälkeen. Monet Helsingissä esitetyistä teoksista ovat nykyisin huippumuseoissa eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Venäjää.Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukosen mukaansatempaava ja runsain teoskuvin varustettu tutkimus tarjoaa näkymän taiteeseen ja taidekeskusteluihin, joissa ei säästelty värejä tai värikkäitä ilmaisuja. Teos soveltuu taidehistorian oppikirjaksi sekä kaikille taide- ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille.
Ruotsalaisen kuvanveistäjän Carl Eneas Sjöstrandin monumentti Henrik Gabriel Porthanille paljastettiin Turussa vuonna 1864. Mietteliään yliopistomiehen muistomerkki oli Suomen ensimmäinen julkinen veistos, ja se on yhä yksi parhaita lajissaan.Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen asettaa Sjostrandin veistoksen kansainvaliseen viitekehykseensä. Hän taustoittaa perusteellisesti uusklassismiin ja julkisiin monumentteihin liittynyttä keskustelua, esittelee aikakauden kuvanveiston käytäntöjä, seuraa monumentin valmistamisen teknisiä vaiheita sekä hahmottelee taiteilijan kulttuurista elämänpiiriä Münchenissä ja Roomassa.Runsaasti kuvitettu taide- ja kulttuurihistoriallinen tutkimus johdattelee kiehtovalle matkalle 1800-luvun puolivälin kuvanveistäjien maailmaan yhden patsashankkeen kautta. Sujuvasti kirjoitettu teos viehättää laajemminkin historiasta kiinnostuneita lukijoita.
Romantiikan aikana arktinen alue tunnettiin pelottavana ja ylevää kauhua ruokkivana ympäristönä. Ääriolot koettelivat erityisesti 1800-luvun tutkimusmatkailijoita, ja kirjoitukset nälkään menehtyneistä miehistä olivat tuttuja kaikille pohjoiseen yrittäneille. Vaivat ja vastukset tiedettiin kuitenkin olennaiseksi osaksi arktisen matkan kertomusta ja ne valmistauduttiin kohtaamaan niin luonnossa kuin teksteissäkin.Nälkä ja vilu on kirja arktisista matkoista ja niiden olomuodosta tarinoina. Taiteellisen tutkimuksen keinoin tehty kertomus arktisesta tarinakerrostumasta - polarloresta - kysyy, mikä on arktisten tarinoiden paikka kirjallisuuden genressä ja sen ulkopuolella. Tarkastelun kohteena on joukko tekstejä 1800-luvun lopulta aina 1930-luvun puoliväliin, pääosin Grönlannista ja kaukaiselta Wrangelinsaarelta. Tuloksena on mukaansatempaava kirjallinen matka lumen ja jään armoille.Kirja soveltuu kaikille joita pakkanen on purrut kotona tai koulussa.
Itsenäisen Suomen talous nojasi 1920- ja -30-luvuilla metsään: moderneja selluloosatehtaita pystytettiin samaan aikaan kun puut yhä kaadettiin käsivoimin. Tähän kaksijakoiseen aikaan sijoittuvat kirjailija Pentti Haanpään varhaiset novellit ja hänen tunnetuin romaaninsa Noitaympyrä, joiden sivuilla elää kuva pohjoisen vapaasta metsätyömiehestä, jätkästä.Jyrki Siukonen lähestyy Haanpään kertomataidetta ja ajankuvaa tuorein ottein. Hän lähilukee tämän ensimmäisiä novelleja, tarkastelee metsätyökämpän kuvauksia ja Neuvostoliittoon pyrkineitä lama-ajan loikkareita. Keskeiseksi tutkimuskohteeksi nousee Noitaympyrän päähenkilö Pate Teikka. Siukonen osoittaa, että paljon tutkitun Haanpään luentaan on jäänyt merkittäviä aukkoja. Samalla hän avaa näkymiä 1930-luvun suomalaiseen lama-aikaan ja sen poliittiseen ilmapiiriin. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 100 vuotta Pentti Haanpään esikoisteoksen ilmestymisestä.
Löydän itseni jo kommunismista. Toiset ovat (jos ovat) vasta matkalla. Minä, marxilainen taiteilija on tutkimuksellinen improvisaatio. Aiheena on taiteilijan ja Karl Marxin ajatusten suhde tänään ja viime vuosisadalla. Lähestymistapa vain poikkeaa tavanomaisesta. Jyrki Siukosen kirjasta rakentuu pienimuotoinen sosialistisen realismin kulttuurihistoria ja monipolvinen dialogi tulevaisuuden menneisyyden kanssa. Kaiken mahdollisen dialektiikan keskellä hän sitkeästi heiluttaa formalismin lippua ja etsii epäortodoksista vastausta siihen, miten marxilaisena taiteilijana oleminen voisi todentua tuotannon ja kulutuksen ulkopuolella.
Should we make sense of what we are doing? Anyone who has ever pondered everyday studio practice will recognize the special difficulty of explaining the simple manual actions involved in artistic work. This historical study proposes to look at those wordless procedures that usually escape our attention when we engage in art and creativity. Touching on practical issues in philosophy, such as the simultaneity of doing, talking and tooling, Hammer and Silence will appeal to a hands-on audience in art and academia.Jyrki Siukosen vuonna 2011 ilmestynyt teos Vasara ja hiljaisuus sai innostuneen vastaanoton ja on vakiinnuttanut asemansa yhtenä parhaista taiteellisen tutkimuksen teksteistä maassamme. Nyt tämä pieni suuri teos taiteen tekemisen filosofiasta ilmestyy englanniksi tekijän kääntämänä. Samalla myös teoksen sisältöä ja kuvitusta on täydennetty ja uudistettu.
Lokakuun vallankumous 1917 mullisti Venäjän yhteiskunnan ja julisti uuden aikakauden alkaneeksi. Taiteilijat kutsuttiin nopeasti mukaan, sillä Lenin halusi vanhat muistomerkit pois kaduilta ja niiden tilalle uusia. Näin aloitetun monumenttipropagandan tuloksena syntyi paljon kehnoja tilapäisveistoksia, mutta myös kaksi 1900-luvun taidehistorian keskeistä merkkiteosta.Kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen selvittää kirjassaan Kaksi Tornia, miten ja millaisissa oloissa monumenttipropagandan merkittävimmät työt, Vladimir Tatlinin suunnittelema Kolmannen internationaalin muistomerkki (1920) ja Vera Muhinan jättiläisveistos Työläinen ja kolhoosinainen (1937) toteutettiin. Samalla Siukonen pohtii taiteilijoiden ristiriitaista roolia poliittisen järjestelmän palvelijoina ja analysoi taidehistorian valintoja hyvän ja pahan vallankumouksellisuuden välillä.KAKSI TORNIA sisältää useita kiinnostavia aikalaistekstejä ja monia harvinaisia valokuvia. Kirja paikkaa yhden keskeisen aukon suomalaisessa Neuvostoliiton tutkimuksessa ja taidehistorian kirjoituksessa.
Time of Roses (Ruusujen aika) is a rare flower in the histo¬ry of Finnish cinema. On its release in February 1969, the urban science fiction film set in the year 2012 was an odd¬ity in a Nordic semi-urban society lacking any tradition in speculative fiction. Fifty years on, as local literature has slowly caught up with the 21st century, Time of Roses still remains the only representative example of serious science fiction film in Finland. This small book is the first study dedicated to the film and its basic ideas - at least in part.Rather than a survey devoted to the work of the direc¬tor Risto Jarva (1934-1977), a leading Finnish filmmaker of his generation, the book in your hands is a conjecture about the intellectual and artistic background of Time of Roses. Writings from the Academy of Fine Arts (7).
Teos esittelee taiteilija Paula Salmelan kolme tilanneinstallaatiota. Kosketus (2007), Luottamus (2007) ja Present (2017) kutsuvat katsojan pysähtymään ja olemaan läsnä, kukin omalla tavallaan. Salmelan taidetta pohtivat teoksessa kuraattori Laura Kuurne ja kuvataiteilija, tutkija Jyrki Siukonen.
Kuvataiteilija Anni Kinnusen teokset ovat valokuvia, jotka vuotavat kahteen suuntaan. Niitä katsoessa on mahdoton olla ajattelematta performanssia, teon taidetta, elettä, esitystä. Toisaalta ne lähestyvät maalausta, esteettistä pintaa, joka kertoo meille tarinoita, esittää epätosia väitteitä."The Great Escape" on kriittinen puheenvuoro ajasta, jossa muunneltu todellisuus on totta ja jossa mihinkään ei voi luottaa. Kinnunen onnistuu välttämään luonnollisuutta imitoivan kuvaston niin totaalisesti, että hänen kuviaan ei pidettäisi koskaan totena. Luonnottomuus on niissä läsnä piinaavalla tavalla. Se ui tarkasti kauniin ja kammottavan rajalla ja tuntuu rehelliseltä tavalta kuvata aikaamme.Kirja on kertomus siitä, miten ihminen on vähitellen etääntynyt luonnosta, maisema on muuttunut näyttämöksi ja ihmisyys roolileikiksi. Vaikka kuvissa tapahtuva on tapahtunut, niitä ei voi ohittaa esittämättä kysymystä, mitä tapahtui todella.Anni Kinnunen is an artist whose photographs flow in two directions. Looking at them, one is inescapably reminded of a performative act, an artistic gesture, a staged action. At the same time, they also verge upon painting in being an aesthetic surface that imparts a narrative inherently steeped in pretence."The Great Escape" delivers a critical commentary on this era of manipulated realities in which nothing can be trusted. Kinnunen so completely evades all forms of mimetic naturalness that her images could never be mistaken as representations of reality. Their deliberate unnaturalness foists itself upon us with haunting insistence, navigating a borderland between the beautiful and the horrendous in a way that holds an honest mirror to our times.
Turkulainen SALONG 3+ -taiteilijaryhmä oli merkittävä ja aktiivinen toimija Suomen taidekentällä vuosina 1989-1995. Ryhmään kuuluivat Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson ja Ann Sundholm, jotka yhdessä toteuttivat omaperäisiä kolmiulotteisia teoskokonaisuuksia ja performansseja. Teoksissaan taiteilijat tutkivat naisellisuutta ja kehollisuutta sekä klassisten että modernien myyttien avulla. SALONG 3+ edustaa feminismin valossa tuotetun suomalaisen nykytaiteen eturintamaa, ja heidän taiteensa on postmodernia symbolisaatiota. Se on surrealistista, humoristista, karnevalisoivaa ja visuaalisesti monitasoista. Konstnärsgruppen SALONG 3+ från Åbo var en betydelsefull aktör i det finländska konstlivet under åren 1989-1995. Gruppen bestod av Anna-Maija Aarras, Sussi Henrikson och Ann Sundholm, som gemensamt producerade egenartade installationer och performances. I sina verk utforskade konstnärerna olika dimensioner av kvinnlighet och kroppslighet sedd genom både klassiska och moderna myter. Inom den finländska samtidskonstens historia representerar SALONG 3+ både den feministiska konstens framskridande och en mångsidig postmodernistisk visualiserad symbolisation med drag av karnevaliserad humor och surrealism.
Serlachius-museoiden Taidesauna tuo uuden arkkitehtonisen näkökulman suomalaiseen saunaan. Mäntän Gösta-taidemuseon pihapiiriin rakennettu sauna tarjoaa ainutlaatuisen matkan kaikille aisteille. Rantamaisemaan sulautuvan saunassa arkkitehtuurissa yhdistyvät rytmikkäät kivipinnat ja lämmin puu, taide ja huippusuunnittelijoiden muotoilu. Rakennuksen sisätilat puolestaan jatkavat Serlachius-museo Göstan tunnelmaa, jossa maisema, taide ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa. Uudessa saunatilassa tämä kokemus saa uuden, vieläkin hienovireisemmän ja kotoisamman ulottuvuuden. Taide näyttäytyy siellä paitsi esillä olevissa teoksissa, myös huonekaluissa ja käyttöesineissä, joista osa on suunniteltu varta vasten taidesaunaa varten.Tämä kirja esittelee Taidesaunan filosofiaa ja arkkitehtuuria ja avaa sen suunnittelun lähtökohtia runsain tekstein ja kuvin. Teoksessa käsitellään myös perinteistä saunakulttuuria ja -tematiikkaa ja avataan niiden kytkentöjä suomalaiseen kuvataiteeseen.Taidesauna sai Vuoden 2022 Betonirakenne -palkinnon yksilöllisestä, innovatiivisesta ja taitavasta arkkitehtisuunnittelusta, osaavasta rakennuttamisesta ja erityisen laadukkaasta toteutuksesta. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris, ja toteutussuunnittelusta on vastannut Pekka Pakkanen.The Serlachius Museums' Art Sauna is a fresh architectural reinterpretation of the traditional Finnish sauna. Rounding out the existing ensemble of buildings on the grounds of the Serlachius Museum Gösta in Mänttä, Art Sauna invites visitors on a unique journey for all the senses. Blending attractively with the shorescape, the architecture is a rhythmic fusion of stone surfaces, warm wood and creative flourishes by leading artists and designers. The interior echoes the atmosphere of the Serlachius Museum Gösta, in which the surrounding landscape is integrated with the art and architecture. The new sauna evokes a similar experience, but on a subtler, cosier scale. The featured artworks also include furniture and design items, some custom-designed especially for Art Sauna.This book presents the philosophy and architecture of Art Sauna and tells the story of its design process through a rich variety of texts and images. It also discusses themes related to traditional Finnish sauna culture and sheds light on their connections with Finnish visual art.Art Sauna was selected as Finland's Concrete Structure of the Year 2022 for its original, innovative and accomplished architectural design, its professional project development and its high standards of excellence in execution. The sauna was designed by architects Héctor Mendoza, Mara Partida and Boris Bežan, with Pekka Pakkanen overseeing implementation.
Johanna Holmström, Eeva Ilveskoski, Sebastian Johans, Hanna Johansson, Sanna Karlström, Tomi Kontio, Laura Kuurne, Ritva Pulkkinen, Samuli Putro, Jussi Saarinen, Jyrki Siukonen, Olli-Pekka Tennilä
Mitä me voimme saada talteen virtaavasta elämästä? Sanalla ”catch” tarkoitetaan muun muassa liikkuvan kohteen kiinniottoa, tarttumista, huomaamista ja ymmärtämistä. Se voi merkitä myös löytöä tai huomiota. Kirjan teoksissa maailma on liikkeessä. Ohikiitävien hetkien kohdalle on haluttu pysähtyä ja pyritty vangitsemaan niistä fragmentteja. Elämä on yksityiskohdissaan huikean rikas ja arvokas. Minkä äärelle tahdomme pysähtyä, mitä havaitsemme ja mitä muistamme?Taiteilijat: Grönlund-Nisunen - Rita Jokiranta - Eeva Karhu - Tiina Pyykkinen - Heli Rekula - Vappu Rossi - Hanna Saarikoski - Janna Syvänoja - Hanna Vihriälä
Jyrki Pellinen (s. 1940) on suomalaisen modernistirunouden eräitä kivijalkoja, omalaatuinen genius-persoona, joka kirjoittamisen lisäksimaalaa ja soittaa pianoa. Taide on ollut mukana Pellisen elämässä lapsuudesta lähtien. Hän on venäläisen kirjallisuuden rakastaja, joka elää ja tuntee ihmiset sanoiksi asti. Tässä muotokuvassa Pellisen persoona näyttäytyy hänelle läheisten ihmisten, taiteen ja kirjallisuuden sekä nuorempien kirjailijoiden kautta.
Näin syntyi ja kuoli Suomen suurin nuoriso-ohjelma.Vuonna 1995 Jyrki tuli meille. Hurjaa menoa ja ennennäkemätöntä tv-ilmaisua sisältäneen ohjelman vuosiin mahtuu niin villejä tarinoita kuin ammatillisia innovaatioita.Kun Jyrki alkoi, siitä tuli sukupolvikokemus ja oman aikansa valtava mediailmiö. Ohjelma nosti suomalaista musiikkia kansainväliselle tasolle ja teki kokemattomista juontajistaan tähtiä.Jyrkin kulisseissa tekijöitä kohdeltiin välillä todella rajusti, mutta vuosiin mahtuu myös riemukkaita kokemuksia ja koskettavia hetkiä.Kirjassa oman versionsa Jyrkistä kertovat tekijät Katja Ståhlista Pizza Pekkariseen ja Micaela Metsoon. Ääneen pääsevät myös Jyrkissä vakituisesti esiintyneet muusikot, kuten Toni Wirtanen, Kerkko Koskinen ja Kalle Ahola.Juuso Määttänen on Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja. Joonas Hytönen oli Jyrkin tunnetuimpia juontajia. Nykyään hän toimii yhden Suomen suurimman tv-tuotantoyhtiön, Fremantlen toimitusjohtajana.
Jyrki Kasvin omaelämäkerta kuvaa hänen monivaiheisesta uraansa yhteiskunnan erilaisilla pelipaikoilla. Loppuvuodesta 2021 syöpään menehtyneen Kasvin tarinaa kuvaavan kirjan teemaksi nousee ihmisten hyvyys. Jyrki Kasvin omaelämäkerta kertoo hänen kolmesta elämästään pelijournalistina, tutkijana ja poliitikkona. Se kertoo arjesta syövän kanssa, luopumisesta, elämänilosta, hyvästä hoidosta ja burleskista. Se kertoo ihmisten hyvyydestä, jonka ansiosta hän ehti kirjoittaa tämän kirjan. Jyrki Kasvi oli pikkuvanha lukutoukka, jonka ainekirjoitukset vilisivät ufoja ja liikuntatunnit poissaolomerkintöjä. Lukion jälkeen työskentely Suomen ensimmäisessä kotitietokonelehdessä kehitti kirjoitustaitoja, ja opinnot korkeakoulussa lähtivät sujumaan, kun Jyrki löysi työpsykologian. Korkeakoulun jälkeen kävi kutsu EU:n asiantuntijatehtäviin. Akateeminen ura keskeytyi, kun ovet avautuivat eduskuntaan. Digitalisaatio ei ollut poliitikkoja aiemmin kiinnostanut, mutta Uudellamaalla äänestäjät näkivät, että tietoyhteiskunnassa tarvitaan uutta lainsäädäntöä ja uusia poliitikoita. Sitten Jyrkin virtsassa oli verta. Rakkosyöpä oli osa Jyrkin elämää 19 vuoden ajan. Sisäelimiä poistettiin syövän edetessä. Saattohoitolähetteen saaminenkaan ei lannistanut, sillä apua etsittiin uusista kokeellisista hoidoista, joilla saatu lisäaika käytettiin tämän kirjan kirjoittamiseen. Jyrkillä oli varaa syöpäsairaalan kokeellisiin hoitoihin, koska ihmiset auttoivat häntä eri tavoin. TkT Jyrki J.J. Kasvi (1964-2021) oli suomalainen kansanedustaja, tutkija ja pelijournalisti. Hän julkaisi useita tietotekniikkaa ja tietoyhteiskuntaa käsitteleviä kirjoja sekä novellikokoelman Posliinikissa - ja muita fantastisia tarinoita (2021).
Parikymppisenä nuorukaisena 1970-luvulla Jyrki Niskanen oli suomalaisten tanssipaikkojen vakiomuusikkoja. Niskanen kiersi keikoilla Suomea eri kokoonpanoissa, joissa hän säesti vuosien mittaan kymmeniä artisteja. Mielenkiinto vei kuitenkin kohti vakavampaa musiikkia ja musiikkiopintoihin Sibelius-Akatemiaan. Upean tenoriäänensä ja vahvan muusikkoutensa ansiosta Jyrki Niskanen löysi tiensä oopperamaailmaan, myös ulkomailla. Häntä arvostettiin erityisesti Richard Wagnerin oopperoiden tenoriroolien tulkitsijana. Kysyntää oli moneksi vuodeksi eteenpäin, kaikki portit olivat auki. Loistavasti edennyt ura päättyi äkillisesti sairastumiseen. Alkoi pitkä hiljaisuus. Palo laulamiseen ja musiikin tekemiseen ei kuitenkaan ollut sammunut. Musiikki kantoi eteenpäin, alkoi uudenlainen tekeminen, uusi tapa elää. Jyrki Niskanen jatkaa kotipaikkakunnallaan Kirkkonummella työtä monipuolisena musiikin ammattilaisena. Konserttiesiintymisten ohella hän toimii laulunopettajana ja kahden kuoron johtajana.Muusikkoelämäkerran kirjoittaja Eija Antinoja on haastatellut kirjaa varten Jyrki Niskasen lisäksi useita muita henkilöitä ja hyödyntänyt runsasta lehti- ja kuva-aineistoa.
