Kirjahaku

Kuvakirja on 3-7 vuotiaille, tarkoitettu vanhempien luettavaksi lapsille. Prinsessa Varpun eli Risun ongelma on hänen kateutensa, sen tähden hän vihertyy, mutta hän oppii sen hallitsemaan kateutensa auttamalla ja kehumalla veljiään. Iloa kirjaan tuo sanojen vääntely. Kuperkeikka on keperkuikka.

Sana uskonpuhdistus on vihjaileva käännössana, se manipuloi. Sana toistaa vuosisatoja, että usko olisi ollut likaista! Ei usko ollut likaista vaan ihmiset erehtyviä. Historiallinen romaani Taivasvoima ja Katariina Jagellonica kertoo Katariinan vaiheista Ruotsissa vankina ja kuningattarena. Kirja ei heijasta taakse-päin tämän päivän asenteita, jolloin uskosta voi valita kevytversion. Katariinan ja Juhanan aikana Jumala oli Kaikkivaltias eikä helvettiä oltu peruutettu. Juhana III esitti Ruotsin kirkolle versiota, jossa yhdistyisi äitikirkon ja reformaation aineksia. Katariina ei ollut opin muutosten puolella, hän pysyi katolilaisena. Ihmiset ovat syntisiä, katolilaisetkin, mutta silloin ei pidä muuttaa oppia, vaan katua syntejään ja mennä ripittäytymään. Ei tarvita pyykättyä oppia, vaan uskon väkevyyttä, myös Jumalanäitiä, pyhiä esikuvia, kauneutta. Taivasvoimaa. Lemmikki Louhimies on yhteiskuntatieteitten lisensiaatti ja taiteen maisteri, jonka tausta on elokuvissa.

Mannerheimin tytär ja koirajumalien aikaAnastasie Mannerheim (1893-1978) oli marsalkan vanhempi tytär. Romaanin teemoja ovat isäsuhde, sisarkateus, uskon suhde sotaan, Kaitselmus, pyhien läsnäolo ja kuiskailu, historia, val-vontakomission aika ja sen seurauksena punahuurun ajat. Koirajumala on kiertoilmaisu väärille ihailun kohteille.Pietarilaisäidistä tulee pariisitar, isän sukua on karkotettuna Ruotsiin, joten sukutaustojensa tähden tytär tuntee välillä olevansa sekarotuinen koditon koira.Kertoja on sotilas, pyhä Georgios, tribuuni. Hänen nimensä on annettu, vastoin hänen tahtoaan, kunniamerkille, joka jaetaan ansiokkaasti sotineelle, myös Marskille. Mikä on uskovan tyttären suhde sotaan, isänsä työhön? Saiko siihen miekkaan tarttua?Tarinassa faktojen välit on tilkitty luovuudella. Marskin kirjeet ovat faktaa, mutta isän ja tyttä-ren keskustelut on kuviteltu. Historian tuntemien ihmisten lisäksi on toisia luovuuden polulta mu-kaan lähteneitä. Joka toinen osoite on oikea, joka toinen otettu taikurin hatustaOn hienoa olla etsiskelijä, mutta olisi epäloogista, jos ei totuutta saisi myös löytää. Kristinusko ei kiellä iloa, ei edes ironiaa. Tarinassa Anastasie nauraa ja leikkii luottaen siihen, että Jumala loi huumorintajun.

Kirjassa on 25 ikonin syntytarinaa. Ikonit tehdään rukousta varten, joten rukous ja maalaaminen kuuluvat yhteen, mutta missään ei sanota: rukoilkaa synkistellen. Ikonimaalari Lemmikki Louhimies kertoo ikoneiden kanssa rukoilustaan maalausprosessin aikana. Tämä ei ole ikonimaalauksen tekniikan kirja, mutta kommentteja on sommittelusta ja tyylittelystä. Teos ei ole myöskään kiiltokuvakansio eikä se leuhki ikonien hienoudella. Kirja näyttää myös virheitä, värien etsimistä, hapuilua.Lemmikki kirjoittaa iloisesti ja todesti. Hän viljelee huumoria luottaen siihen, että Taivas hymyilee. Kukas sen huumo-rintajun loi!

Kristityille demonit ovat totta, Jeesus heitä karkotti. Kaikki eivät ole hurjia kuten elokuvissa, on myös vähävoimaisempia. Heistä Kristus varotti, että voivat kutsua paikalle pahempia.Tässä pohditaan soluttautujia eli pehmodemoneita valerooleissaan. Voit lukea turvallisesti, yhtään ei herkutella hurjuuksilla kuten medioissa. Ei edes mörön kuvaa. Naapurukset Nauru ja Siru istuvat tuvan portailla pohtimassa kirjoja, tietoja ja havaintoja. Arki, huumori ja itseironia ovat mausteena.Kristityt toivovat itselleen henkien erottamisen lahjaa. Nyt voivat laput lentää silmiltä, näkökyky terästyä. Demonin sormenjälkiä ei vieläkään näy, mutta takapirun kynänjälki näkyy kirkkaammin.

- Lemmikki Louhmies, miten on mahdollista, että Aku-poikasi ohjaa sotaleffoja, nyt Lapin sodasta, ja sinä kirjoitat pyhästä Henrikistä? - Molempien mielestä historia on tärkeää! - Kuinka takakannessa hymyilevä teinipoika Carlo Acutis liittyy Henrikkiin? - He ovat molemmat pyhiä. Looginen päättely: jos pyhiä on yhä, miksei heitä olisi ollut kauan sitten? - Onko Henrikin tarina sitten totta? - Moni epäilee, kirjassa myös dna-tutkija Judit. - Yhdistät siis nykyaikaa ja historiaa? - Kyllä, romaanini on "spekulatiivista faktaa": näin se kuningas Erikin ja piispa Henrikin kasteretki olisi vaikka voitu tehdä. - Miksi romaanissa on 35 kuvaa? - Koska nykypyhistä meillä on valokuvat ja 1000 vuotta vanhoissa käsikirjoituksissa oli piirrettyjä vinjettejä.

Ruotsin dekkariakatemian valinta: Ruotsin paras rikosromaani 2017.Skandinaviska Kriminalsällskapet: Lasiavain-palkinto 2018 - Paras pohjoismainen rikosromaani.Brutaali murha ja muutama kylmä talviviikko pienessä Ormbergin kylässä Sörmlandissa yhdistää kolme ihmistä. Poliisi Malinin, joka on suunnitellut uransa ja elämänsä etukäteen valmiiksi. Profiloija Hannen, jonka vaivana ja huolena on alati paheneva muistisairaus. Nuoren Jaken, joka on valmis varjelemaan omaa salaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä.Murhan selvittäminen on hengenvaarallista heistä itse kullekin, ja se myös muuttaa heidän elämänsä perusteellisesti. Totuus on hinnaltaan kallis, mutta joskus vain pahin pelko johtaa todelliseen rohkeuteen.Lemmikki kertoo niistä valheista, joita kerromme toisille, ja niistä, joihin päätämme itse uskoa. Se on itsenäinen jatko-osa kriitikoiden ja lukijoiden ylistämälle Kun jää pettää alta -kirjalle. ”Yksi parhaista - koskaan - lukemistani kirjoista!” Anna Jansson

Aloitteleville lukijoille tarkoitetussa Kirja käteen -sarjassa ilmestyy kaksi Leon lemmikeistä kertovaa hauskaa uutuutta. Tavutetussa tarinassa Leosta ja Haukusta on mukavaa leikkiä yhdessä. Joskus he leikkivät pallolla, joskus vetämällä Haukun luuta. Mutta joskus Haukku keksii leikkejä, joista muut eivät innostu yhtä paljon... Toisessa, suuraakkosin kirjoitetussa tarinassa isä vie Leon eläinkauppaan valitsemaan uutta lemmikkiä.

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Kirja, jonka lemmikkisi haluaisi sinun lukevan.Onko marsu laumaeläin? Miksi undulaatti pörhistää höyheniään? Voiko akvaariokaloja kouluttaa? Kun ymmärrämme, mitä lemmikkimme yrittää sanoa ja mitkä lajin luonnolliset tarpeet ovat, voimme paremmin tarjota sille hyvän elämän. Hyvinvoivien lemmikkien käyttäytymisestä tulee yllättävänkin monipuolista ja kiinnostavaa.Tuorein tutkimustieto murtaa myyttejä eläinten käyttäytymisestä. Matelijoiden ja kalojen tuntemis- ja oppimiskyky ovat luultua kehittyneempiä, ja hamsteri tarvitsee enemmän tilaa ja seuraa kuin usein ajatellaan.Kirja on tärkeää luettavaa jyrsijöiden, kanien, lemmikkilintujen, matelijoiden, kalojen tai muiden pienten lemmikkien omistajille sekä lemmikkiä harkitsevalle.Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori. Hänen teoksensa Millaista on olla eläin? (SKS 2015) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon ja Finlandia-ehdokkuuden. Teos palkittiin myös vuoden eläinsuojelutekona.

Pikkuli löytää lammen rannalta hauskan, pörröisen toukan ja ottaa sen lemmikiksi. Kotona toukka ei kuitenkaan herätä suurta ihastusta. Se syö verhoja ja sanomalehtiä, kakkii ympäriinsä ja puree isää peppuun. Kaiken kukkuraksi Pikkuli ei muista hoitaa toukkaa, vaan lähtee leikkimään kavereittensa kanssa. Sillä välin toukka ehtii tuhota olohuoneen kalustuksen. Seuraavana aamuna Pikkuli nousee varhain huolehtimaan lemmikistään, mutta löytääkin sen jäykäksi jähmettyneenä. Voi kauhistus! Mitä on tapahtunut?

Eräänä kesäisen lämpimänä päivänä Molli löytää puutarhastaan pienen fantinpoikasen. Se nukkuu suloisesti keskellä lemmikkipenkkiä. Niinpä Molli antaa fantille nimeksi Lemmikki. Molli hoitaa Lemmikkiä suurella rakkaudella ja hellyydellä - ruokkii, ulkoiluttaa ja harjaa. Fantti kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Siitä tulee VALTAVA!Lemmikki pistää Mollin elämän mullin mallin, mutta sen kanssa on hurjan hauskaa. Kunnes... tömps, tömps, villi fanttilauma tömistelee Mollin talon ohi ja fantinpoikanen kirmaa laumansa mukaan. Saako Molli vielä kuulla Lemmikkinsä iloisen tööttäyksen? Voiko olla yhtä aikaa onnellinen toisen ilosta ja surullinen luopumisesta?Molli ja suurenmoinen Lemmikki on kirja kaikille eläinten ystäville. Se on kertomus kiintymyksestä, huolenpidosta ja rakkauden lujasta siteestä, joka kestää, vaikka oltaisiin erossa. - Minä tiedän aina, missä sinä olet, Molli sanoi Lemmikille ja painoi käden sydämelleen. - Sinä olet aina täällä.Katri Kirkkopelto on kuvakirjailija, kuvittaja ja kuvataideopettaja. Hän on kuvittanut lukuisia rakastettuja kuvakirjoja ja oppikirjoja sekä kirjoittanut useita valloittavia Molli- ja Piki-tarinoita. Vuonna 2009 Kirkkopelto sai arvostetun Kylli Koski -palkinnon, ja hänen teoksensa Piki (2016), Molli ja maan ääri (2020) sekä Mustan Kuun majatalo (2022, kirjoittanut Reetta Niemelä) olivat Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaina.

Kuvitettu satu Jörö-Jukan tekijältäMaailman kuuluisimman kuvakirjan Jörö-Jukan (Der Struwwelpeter, 1845) kirjoittaja, lastenpsykiatri Heinrich Hoffmann julkaisi bestsellerinsä jälkeen lukuisia kuvitettuja satuja, jotka ovat syyttä jääneet isoveljensä varjoon. Näistä viimeinen on Prinss' Grünewald ja Helmikki ja rakas aasi Lemmikki (Prinz Grünewald und Perlenfein mit ihrem lieben Eselein, 1875).Satu kertoo ylimielisestä kuninkaanperheestä ja erityisesti sen lapsista, koppavasta prinssistä ja jalomielisestä prinsessasta. Kuninkaanlinnassa vallalle päässyt pahuus on viedä koko valtakunnan perikatoon, kunnes pelastajaksi ilmaantuu taikavoimia hallussaan pitelevä aasi... Marras Workshopin loistavat arvostelut saanut musikaalinen Jörö-Jukka (2002) saa nyt jatkoa Prinss' Grünewaldin muodossa. Ensimmäistä kertaa suomalaisilla lapsilla on mahdollisuus tutustua tähän runomuotoon puettuun teokseen, jota voi hyvästä syystä nimittää Oikeaksi Satukirjaksi. Suomenkielisestä riimittelystä vastaa tälläkin kerralla Veikko Pihlajamäki.

Turun ihmeitten yö, tulevaisuusromaani, on Lemmikki Valkeameren (os. Louhimies) neljästoista teos. Mitä kirjassa tapahtuu? Turku muuttuu oikeuspuolueen johdolla kodikkaaksi.Turun ihmeitten yö vyöryy kaikkea sitä, mitä ei saa sanoa. Se huikkailee siilimäisiä totuuksia fiktiivisten tyyppien selän takaa mutta se ei vain twiittaile. Sillä on myös ratkaisuja. Kansakunta ilman moraalia on villi-ihmisiä, joten moraalin palautus on kiireinen. Kirjan henkilöhahmot ovat rösöisen tosia, he rakentavat muutakin elämää kuin politiikkaa.Turun ihmeitten yö on utopia Turusta, sen poliittinen ratkaisuehdotus on toive. Romaani hypähtää ajassa eteenpäin, yhdistää uskoa ja politiikkaa. Turkulaisen kustannusyhtiö Kirjavirran omistajanaiset lähtevät politiikkaan rahalla, päätyvät rakkauteen. Kirjassa on keskusteluja ja tv-ohjelmia, ne ovat yhtä ärsyttäviä kuin Eduskunnassa. Kirjan kirosana on mediarakki. Kertojia on kaksi: teatterilavastaja ja enkeli, joka ohjaa yöleffoja. Romaanin twiitit kertovat sen henkilöistä:-Totuus on siili ja Turun ihmeitten yö heilahtaa kuin viili.-Me haluamme tarjota ratkaisun, oikeus ja kohtuus.-Mikä on se silmävesi, joka ottaa punaisen pois?-Minä vain kysyn: miksi on epäkristillistä kuulua eurostoliittoon?-Ajan ilmapiiri on Berliininmunkin äitelää, se on vastoin persooni kulmikkuutta.-Voiko tarinankin henkilö joutua syytteeseen vihaisesta totuudesta?-Neuvon: ole yhtä aikaa viekas ja viaton.

Saatuaan käsiinsä maahisten kätköistä viedyn Sampo-taikamyllyn ohjekirjan kutsuu Pohjolan noita Louhi seppä Ilmarisen takomaan tuon mahtavan taikakoneen. Louhi ei kuitenkaan tiedä Lemmingin, tietäjä Väinön ja Ilmarisen salaisesta suunnitelmasta, ja myös maahiset saapuvat etsimään kadonnutta manuaalia.Taikavoimat ovat tarpeen, kun juonet alkavat paljastua...Lemminki on Kristian Huitulan uutuus, koko perheelle suunnattu seikkailusarjakuva, jossa Suomen muinaiset tarut ja myytit heräävät eloon aivan uudella tavalla.

Kun maahisten kätköistä löytyvä Sampo-taikakoneen ohjekirja ajautuu Pohjolan eukon käsiin, tarjoutuu Lemminkille vihdoin tilaisuus oikeaan seikkailuun. Mutta ehtivätkö Lemminki, tietäjä Väinö ja seppä Ilmarinen ajoissa toteuttamaan uskaliaan suunnitelmansa, ennenkuin Pohjolan eukosta tulee taikakoneen avulla koko Suomenmaan mahtavin noita?..Lemminki on palkitusta Sarjakuva-Kalevalastaankin tunnetun Kristian Huitulan uutuus, koko perheelle soveltuva seikkailusarjakuva, jossa Suomen muinaiset tarut ja myytit heräävät eloon aivan uudella tavalla.

Vedenneito Moona haluaisi oman lemmikin. Valtameri vilisee erilaisia eläviä, ehkä jokin niistä voisi muuttaa heille? Delfiini tai meritähti? Lemmikin löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Toteutuuko Moonan haave?