Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
21 tulosta hakusanalla Marjaterttu Pulkkinen
Väritä ja opi tuntemaan aakkoset.Keksi kivoja tarinoita kuvista ja opi sanoja eri kielellä.Värityskirjan hauskat kuvat stimuloivat mielikuvitusta ja kehittävät luovuutta.Kun aakkoset on opittu, voi kirjan kääntöpuolelle piirtääja harjoitella lisää sivujen takapuolelle.
Unto törmää hiihtoretkellään palelevaan metsäkuuseen. Hän ihmettelee miksi kuusen juuret eivät ole maassa kiinni. - Minä karkasin, sanoo kuusi. Joulu lähestyy ja minun pitäisi olla joulukuusi. Mutta en halua.Unto yrittää saada uuden ystävänsä mmärtämään, ettei tämä voi jäädä metsään, juuret sukissa. Kuusella on tarkoitus jouluna ja joulupukkikin tarvitsee häntä. Joulukuusi kapinoi on hauska kertomus metsäkuusen ja jäniksen matkasta kohti jouluaattoa.
Sarjakuvamuotoon kerrottu tarina vie lukijansa pöllömummon puutarhaan, jossa veljekset Paavo, Pekka, Pyry ja Pietari maleksivat. Pietari haluaa jäätelöä ja sitä voi tehdä mummon vanhalla jätskikoneella, mutta koneeseen tarvitaan jäätä. Jääveistäjä Hans asuu kaukana Talvimaassa, jonne he lentävät rakentamallaan kuumailmapallollaan jäitä hakemaan. Matka vie vaarallisen lohikäärmeen ylitse ja paluumatkallaan heidän kinastelu aiheuttaa vaarallisen tilanteen. Lue miten ukulit siitä selviävät ja onnistuuko lopulta jäätelön teko vanhalla koneella.
Marjaterttu Pulkkisen toisessa Vekkulit Ukulit kirjassa omenasato täytyy saada talteen. Kilpailuvietti valtaa Pekan, joka lopulta yllyttää Pietarin omenapiirakan paistokiilpailuun. He leipovat kovin eriiilaiset piirakat, mutta kumman omenapiirakka on paras.
FÄRGLÄGG! kanske rött på R eller grönt på G?Förutom att färglägga kan du:- LÄRA dig alfabetetfå 29 roliga kompisar- HITTA PÅ ord till bildernaDet finns omkring 1-9 ord att hittaför varje bokstav.- PROVA DINA KUNSKAPERi olika språk: svenska, finska, engelska,- HITTA PÅ berättelser till bildernaKanske spännande? Rolig? Ledsam?- KÄNN IGEN karaktärernas känslor i olika situationerÄr någon glad? Ledsen? Arg?Roliga illustrationer stimulerar utvecklingav fantasi och kreativitet. I bilderna kan man hittapå många olika ord, även på finska och engelska.Figurerna gör och känner saker som kan bli härligaberättelser.
Taiteilija Marja Kolu (s. 1956) löytää tilateostensa materiaalin ympäröivästä todellisuudesta. Valmisesineiden, readymade-kapineiden uudelleen ajattelijana hän kulkee dadaistien, surrealistien ja fluxuksen jalanjäljillä. Elämän absurdius ja musta huumori antavat lisämausteensa Kolun kantaaottaviin teoksiin. Hänen uransa sai alkunsa Kuopion purettujen puukortteleiden löydetyistä esineistä, jotka ”pyysivät päästä mukaan”. Taideteoksen suhde tilaan ja vuorovaikutus yleisön kanssa kuuluivat jo varhain Marja Kolun tuotannon keskeisiin nimittäjiin. Esineiden kierrätys, nykypäivän trendi, oli Kolulle itsestäänselvyys aivan uran alusta lähtien. Lapuan taidemuseoon 2021 rakennetussa retrospektiivisessa Kaikki katoaa valkoiseen -näyttelyssä, taiteilija päätyi maalaamaan moneen otteeseen kierrätetyt materiaalinsa valkoisiksi, näkymättömiin. Näin hän antoi esineille - ja omille ajatuksilleen - vapautuksen, unohduksen ja ylösnousemuksen.Konstnären Marja Kolu (f. 1956) hittar materialen till sina rumsliga verk i den omgivande verkligheten. Hon bearbetar readymade-föremål på nytänkande sätt och går således i dadaisternas, surrealisternas och fluxusrörelsens fotspår. Kolus verk är ställningstaganden som kryddas med inslag av livets absurda sidor och svart humor. Hennes karriär började med att hon hittade föremål som ”bad om att få vara med”, då trähuskvarteren i Kuopio revs. Verkens förhållande till rummet och interaktion med publiken var redan i ett tidigt skede centrala faktorer i Kolus produktion.Återvinning, dagens trend, var redan från början av karriären en självklarhet för Kolu. I den retrospektiva utställningen Kaikki katoaa valkoiseen, som ordnades i Lappo konstmuseum, målade konstnären det återvunna materialet vitt för att göra det osynligt. På det viset gav hon föremålen - och sig själv - befrielse, glömska och uppståndelse.Marja Kolu (b. 1956) creates installations using found objects from her daily surroundings. Reinventing the readymade, she follows in the footsteps of the Dadaists, Surrealists and Fluxus artists. Her work delivers a social commentary flavoured with a dash of absurdity and dark humour. Kolu began creating installations using materials from demolished wooden houses in Kuopio that “simply begged” for a second life. Kolu's art is characterized by its special relationship with space and interactive engagement of audiences.Recycling is trendy these days, by the reuse of discarded materials has been self-evident to Kolu her entire career. Every object in her 2021 retrospective at Lapua Art Museum, Everything Vanishes into White, has been recycled many times. This time she painted them white, rendering them invisible. This gesture was her way of granting the objects - and her own ideas - exoneration, oblivion, and resurrection.
Pappilat ovat olleet esikuvia suomalaisissa kyläyhteisössä. Niiden arkkitehtuuri, taloudenpito ja puutarhat ovat vaikuttaneet monella tapaa maaseudun kehitykseen ja elinolojen parantumiseen.Monella paikkakunnalla pappila on ollut hengellisen ja henkisen elämän keskus, jonka vaikutus on vanhojen pappissukujen keskinäisten sukulaissuhteiden välityksellä ulottunut paljon paikallisyhteisöä laajemmalle.Suomalaiset pappilat esittelee edustavan kokoelman mielenkiintoisia pappiloita ja niiden asukkaita eri puolilla Suomea 1700-luvulta 1900-luvulle. Teos käy myös läpi pappiloiden historiaa, merkitystä, arkkitehtuuria ja puutarhoja. Teoksen näyttävän ja runsaan kuvituksen on koonnut Sirkku Dölle.
Iloa riittää, iloa riittää, ei vähene se jakaessa. Rakkaus kasvaa antaessa, molemmat kasvaa vapaudessa - ei ahtaudessa tai vankilassa. Jaan iloa, jaan rakkautta, otan sitä myös vastaan. Tämä on rikkautta, tämä on rakkautta - yltäkylläistä elämää, jonka antaa Isä Pojassaan. Voittava rakkaus on tamperelaisen Marja-Terttu Kuusniemen toinen runoteos.
Serlachius-museoissa on merkittävä kokoelma Helene Schjerfbeckin (1862-1946) taidetta. Aluksi tehtailija Gösta Serlachius hankki teoksia suoraan taiteilijalta, ja sittemmin kokoelma on karttunut 2000-luvulle saakka. Kirja avaa tarinoita rakastetun taiteilijan pelkistettyjen henkilökuvien taustalta. Schjerfbeckin mallit olivat usein lähipiiristä - veljenpoika oli hänen lempimallinsa. Oman lukunsa muodostavat miesaiheet, joissa taiteilija rikkoi maskuliinisen esittämisen normeja. Vahvat omakuvat ovat Schjerfbeckin tuotannon ydintä. Kirja esittelee vapautunutta ja omaan uomaansa asettunutta vaihetta Schjerfbeckin taiteessa.
The Serlachius Museums in Mänttä, Finland, hold a substantial collection of artworks by Helene Schjerfbeck (1862-1946). The Museums' founder, the leading Finnish industrialist Gösta Serlachius initially acquired works directly from the artist herself, with additions being made to the collection into the new millennium. This book sheds light on the stories behind this much-loved artist's reductive portraits. Schjerfbeck's models often came from her immediate circle - her favourite being her brother's son. A separate category is formed by the depictions of men, in which Schjerfbeck transgressed the norms of masculine representation. Her powerful self-portraits form the core of her production. This book shows a stable, liberated phase in Schjerfbeck's art.
Hannes Autere (1888-1967) tunnetaan etenkin humoristisen kansanomaisista puureliefeistään, mutta hän oli myös vivahteikas taidemaalari. Ratkaisevaa hänelle oli Gösta Serlachiuksen vuonna 1927 esittämä kutsu: vuorineuvos tilasi Autereelta Mänttään rakennuttamiinsa kohteisiin lukemattomia teoksia, joiden tuli vahvistaa teollisuuspaikkakunnan ilmettä. Niinpä Autere suunnitteli muun muassa paperinvalmistusta esitteleviä puureliefejä Serlachius-yhtiön pääkonttoriin, tammipuisen ulko-oven Joenniemen kartanoon sekä Raamattu-aiheisia puureliefejä Mäntän uuteen kirkkoon. Kirja kertoo Autereen mielenkiintoisesta suhteesta suureen teollisuuspatruunaan.Göstan pieni taidekirjasto on Serlachius-museoiden julkaisusarja, joka esittelee Gösta Serlachiuksen suosikkitaiteilijoita ja hänen upean kokoelmansa helmiä.
Kriitikon katse on taidehistorioitsija ja -kriitikko Marja-Terttu Kivirinnan esseekokoelma ajasta ja melankoliasta. Kivirinta käsittelee muistin ja menneisyyden siirtymistä osaksi tulevaa taidehistoriallisesta, henkilökohtaisesta ja omaelämäkerrallisesta näkökulmasta, jota kehystävät myös sairaus ja kuolema. Esseiden aiheina ovat taiteilijat - kuten Outi Heiskanen, Marjatta Tapiola tai Tuija Lindström - sekä taideteokset ja näyttelyt. Ne sivuavat usein koti- ja ulkomaisia näyttelyitä, erityisesti Pariisia ja Venetsian biennaaleja, joissa Kivirinta vieraili säännöllisesti Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajana vuosina 1978-2008. Teos piirtää kiehtovan muotokuvan pitkän uran tehneestä kriitikosta ja taidehistorioitsijasta. Kirjan ytimessä on Paul Kleen maalaus Angelus Novus (1920), joka kietoutuu 1900-luvun moderniin taide- ja kulttuurihistoriaan ja on pitkään kiehtonut Kivirintaa.
Laura Larjosen ristiriitainen elämä on fiktiivinen taiteilijaelämäkerta, joka kuvaa sotasukupolven traumoja, auktoriteettien vastustamista, siirtymää yhtenäiskulttuurista monikulttuurisuuteen ja seksin vapautumiseen sekä vaikeita suhteita, eroja ja onnistumisia.Marja-Terttu Luoma (s. jouluaattona 1944) rakastui taiteeseen opiskellessaan journalismia Tampereen Yliopistoassa. Tunne syveni Helsingissä. Hän kasvoi toimittajaksi taiteilijoiden rinnalla ja sai hyvän näköalapaikan yhteiskuntaan.60-luvulla aika oli rento, salliva ja kokeileva. Jokaiselle oli tilaa suuressa porukassa. Se antoi hyvän pohjan kohdata ajan muutokset ja niiden aiheuttamat ristiriidat. Niitä riitti jokaisella vuosikymmenellä. Ongelmia nostettiin esiin luovasti taiteen keinoin.Näitä aiheita Luoma käsitteli jutuissaan toimittajana yli 40 vuotta. Jäätyään eläkkeelle Seura lehdestä, hänen oli pakko jatkaa kirjoittamista. Ensin syntyi totuuspohjainen elämäkerta jazzmuusikko Esa Pethmanista ja sitten fiktiivinen taiteilijaelämäkerta Laura Larjosesta.
Lähes 10 000 suomalaista sairastaa MS-tautia eli multippeliskleroosia eli pesäkekovettumatautia. Toistaiseksi sairautta ei ole kyetty lannistamaan, vaikka edistystä on jo tapahtunut. Edelleen tuo pelätty sairaus on varsin huonosti tunnettu. Tietämättömyys lisää monilla pelkoja ja huolia.Käsillä oleva teos valottaa sairautta, sen vaikutuksia ja hoitoja poikkeuksellisella tavalla. Kirjan ensimmäinen osa on tautia potevan ihmisen kertomus: kuinka hän pienen lapsen äitinä sairastui, mitä siitä seurasi ja mitkä ovat nykyiset tulevaisuudennäkymät. Toisessa osassa psykologisten kriisien ja traumapsykoterapian asiantuntija kertoo sairastumiseen liittyvistä henkisistä vaikutuksista yksilölle ja hänen läheisilleen. Kolmannessa osassa alan spesialisti käsittelee laajasti sairautta ja sen hoitoa tieteellisen aineiston valossa, mukana aivan viimeiset tutkimukset ja hoitomenetelmät. Tämä harvinaislaatuinen teos vastaa siis hyvin laaja-alaisesti tuon pelkoa herättävän sairauden tai sen epäilyn kanssa kamppailevan ihmisen kysymyksiin.Monipuolisesta tietopaketista löytyy jokaiselle tietoa haluavalle vastauksia. Tarkoituksena on auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään voimaantumaan tilanteessaan. Kirjan voi lukea kokonaisuutena tai osissa. Tämä teos tulee varmasti tarpeeseen. Kaiken kaikkiaan sen yleisilme on yllättävän rohkaiseva ja valoisa. Toivoa on nyt näköpiirissä yhä enemmän!
Kirja on mielenkiintoinen kokonaisuus yhdistävästä lääketieteestä. Kirjassa kerrotaan kuinka hoitotyössä voi helposti yhdistää kahta toisiaan tukevaa hoitomuotoa. Hammaslääketiede ja homeopatia kulkevat "käsi kädessä". Lisäksi kerrotaan, miten paljon hampaiston terveydellä on vaikutusta yleisterveyteen. Tästä aiheesta puhutaan julkisesti ihan liian vähän. Kirja on helppolukuinen käsikirja kaikkien käyttöön, se sisältää paljon omahoito-ohjeita. Kirja sisältää myös useita liitteitä ja linkkejä, joista voi lukea lisää homeopatian tutkimuksia. Homeopatia on pehmeä hoitomuoto, jota sadat miljoonat ihmiset maailmassa käyttävät. Kirja on jatkoa ensimmäiselle kirjalleni "Homeopatia, parantamista luonnon avulla".
Kirja auttaa löytämään oikean homeopaattisen valmisteen vaivoihisi ja toimii kotiapteekin tukena.Kirja sisältää 44 pientä lääkeainekuvaa. Lisäksi kirjasta löytyy vaivojen perusteella oikeat valmisteet. Kirjasta on myös apua homeopaateille helppona hakuteoksena.
Kyrka af träd : Kyrkobyggande under 1600- och 1700-talen i Finland, Norge och Sverige
Ingrid Sjöström (red.); Marja Terttu Knapas; Ola Storsletten
Kungl. Vitterhetsakademien
2000
sidottu
Den interkulturella förskolan : mål och arbetssätt
Pirjo Lahdenperä; Mia Heikkilä; Kerstin Johannson; Anne Lillvist; Boglárka Straszer; Marja-Terttu Tryggvason; Gun-Marie Wetso; Eva Ärlemalm-Hagsér
Liber
2018
nidottu
Förskolepersonal möter dagligen barn och föräldrar med skiftande kulturell bakgrund vilket ställer höga krav på lärarnas interkulturella pedagogiska kompetens. Syftet med denna bok är att bidra till utvecklingen av arbetet med flerspråkiga barn, eller nyanlända barn, i förskolan och bemötandet av vårdnadshavare med olika bakgrund och tankar kring barnuppfostran och förskolans roll.De olika kapitlen innehåller både forskningsresultat och beprövade erfarenheter från förskolan. Författarnas arbete med förskollärarutbildning samt fortbildning av förskolans personal har bidragit till förståelse för de problem och utmaningar som förskolans personal och lärarutbildare brottas med och i denna bok delar de med sig av dessa erfarenheter. Det handlar till exempel om att utveckla barnens språk, identitet, samverkan med hemmet och ledarskap i förskolan.Följande teman tas upp i boken:Begreppet interkulturalitet i förskolesammanhang och vad interkulturell pedagogisk kompetens innebärAtt realisera förskolans interkulturella uppdragFörskolan som arena för barnens flerspråkighet och identitetBarnuppfostran och föräldrasamverkan - hinder och möjligheterAtt bedöma och utveckla barnens språkTransspråkande och interkulturalitet i en förskola med sverigefinsk profilInterkulturellt ledarskap i förskolanBoken vänder sig både till blivande förskollärare och till yrkesverksamma förskollärare samt förskolechefer.Om författarnaPIRJO LAHDENPERÄ (red.) är professor emerita i pedagogik med inriktning mot styrning och ledning vid Mälardalens högskola. Hon är också, tillsammans med Eva Sundgren, redaktör för böckerna Skolans möte med nyanlända och Nyanlända, interkulturalitet och flerspråkighet i klassrummet.