Mitä yhteistä on huumorilla ja pelolla? Mihin päädyt, kun yrität kiertää ongelman? Minne johtavat oman erinomaisuuden portaat? Miksi pettymyksen sanoittaminen kannattaa?Nuutti Hiltusen aforismit lennättävät lukijansa elämän ihmeellisyyksien ja paradoksien äärelle ja pohtimaan hyvän elämän taitoja."Sanat painavat, ajatus lentää.Jalat ilmassa. Kun kirjoitan, se kantaa."
Uni katsoo minua - aforismejaNäin unta. Se katsoi minua.Koko elämäni on tallessa muistissani, ja lukuisat muut elämät, joita mielikuvitukseni oudolla logiikalla muokkaa. Hereillä ollessa se on kohinaa kaikkien havaintojeni taustalla, mutta joskus pintaan nousee vastaus puuttuvaan kysymykseen, tai kysymys unohtuneeseen vastaukseen, assosiaatio. Seuraavassa hetkessä se on taas poissa, samalla tavalla kuin uni, jonka tietää nähneensä muistamatta sen sisältöä enää. Nämä aforismit ovat syntyneet sisäisessä rakenteessa, joka kiinnostaa minua.Assosiaation lyhyt elämä, unesta juuri tullut. Aforismi on sen orpo lapsi.Lasken unilla vesiä - ajatukseni virtaa. Sen vuoksi olen minä. ”Assosiaation lyhyt elämä, unesta juuri tullut. Aforismi on sen orpo lapsi.” ”Yhä useammat asiat ovat epäselviä. En tiedä olenko vasta alkanut muistaa niitä, vai jo unohtaa.” ”Lasken unilla vesiä - ajatukseni virtaa. Sen vuoksi olen minä.” ”Unessa vastaani tuli susi. Pelkäsin sitä. Kysyin, mistä olet tulossa? Ihmisiä raatelemasta, se vastasi. Minä rakastin sitä.” ”Käsitys itsestä parempana kuin mikään muu maatuu. Häpeästä kasvaa hedelmäpuu.”
Nuutti Hiltunen luotaa aforismiteoksessaan Sananvarjoja tarkkanäköisesti muun muassa ajan kulkua, ihmisten välistä yhteyttä ja yksinäisyyttä, ihmisen muistia, havaintoa ja ymmärrystä. Ilmaisu on kuulasta, uusia näköaloja ja yhteyksiä avautuu. ”Edes nykyhetkea ei voi ennustaa.” ”Luopuminen on luopumista vain jos se on vastentahtoista; jos mieluista, se on saamista.” ”Katsoja ja maailma. Kaksi peilia vastakkain, valissa kaartuva jatkuvuus.” ”Kirja joka jaa auki, vaikka sen luettuaan sulkee.”
Satuhieronnan 10-v. juhlapainos - kampanja kirjakaupoille. Satuhieronta tukee lapsen perusturvallisuuden, itsetunnon ja stressihallinnan kehittymistä. Kirjaan kuuluu useita tyynnyttäviä satuhierontoja ohjeineen. Satuhieronnat kertovat pienen saimaannorpan elämän alkuvaiheista pesäkinoksen suojassa ja emon rakastavassa hoivassa. Aikuinen voi auttaa lasta rentoutumaan, rauhoittumaan ja nukahtamaan tutkitun ja tehokkaan Satuhieronta-menetelmän avulla. Kirjan satuhieronnat ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Satuhierontahetken luominen vaatii vain tahtoa pysähtyä kiireettömästi lapsen äärelle ja olla läsnä lapselle. Kirja sopii hyvin niin koteihin kuin myös ammattikäyttöön lapsiryhmien ja yksittäisten lasten kanssa hyödynnettäväksi. Kirja tukee luontokasvatuksellisuutta: lapsi pääsee tutustumaan kokemuksellisesti luontoon, mikä syventää lapsen kiinnostusta ja arvostusta luontoa kohtaan. Tarina perustuu Satu Pusan alkuperäisteokseen Nuutti Pikkukuutti nukahtamistarina (Sun Text Oy, 2016) ja vie satuhieronnan siivin Saimaan luonnon ihmeiden äärelle, pikkukuutin pesän lämpöiseen suojaan! Tarina ja Kosketus Oy on alansa johtava toimija, joka on vuodesta 2011 tuonut myönteisen kosketuksen ja satujen yhdistämisen viestiä tunnetuksi tuhansille varhaiskasvattajille, lasten parissa työskenteleville terapeuteille sekä lapsiperheille.
Teos tarjoaa katsauksen Jean Sibeliuksen pitkän elämän ja säveltäjänuran vuosikymmeniin ja antaa mahdollisuuden kurkistaa säveltäjän salaiseen puutarhaan, hänen luomistyöhönsä. Kirja esittelee taustoja ja olosuhteita, joiden vaikutuksesta ja vallitessa Sibelius loi niin uutta taiteellista näkemystä ilmentäviä merkkiteoksiaan kuin jokapäiväisen elannon turvanneita voileipäkappaleitaankin.Jokainen nuotti pitää elää pohjautuu uusimpaan tutkimustyöhön, jota kirjoittajat ovat alkuperäisaineistojen ja -lähteiden parissa tehneet muun muassa historiantutkijoina, Sibeliuksen teosten kriittisen kokonaisedition toimittajina ja arkistoalan asiantuntijoina. Teos liittyy Sibelius-juhlavuoden suurnäyttelyyn, johon on koottu harvinaisia, julkisuudessa ennennäkemättömiä aineistoja Ainolan, Kansallisarkiston ja Kansallismuseon kokoelmista.
Kelassa on järjestetty 16-29-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta, jonka myöntöehdoissa poikkeuksellisesti ei edellytetä lääkärinlausuntoa. Uudenlainen tapa hakea kuntoutusta herättää kysymyksiä: miten asiakkaan toimintakyky arvioidaan, kun tarvittavat tiedot kerätään pääosin asiakasta haastattelemalla? Minkälaista harkintaa tällainen päätöksenteko edellyttää? Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin näitä kysymyksiä NUOTTI-valmennuksen ratkaisutyön näkökulmasta. Aineistona käytettiin etuuskäsittelijöille osoitettua kyselyä ja haastatteluita. Tuloksissa korostui NUOTTI-valmennusta hakevien nuorten tilanteiden moninaisuus ja sen myötä palvelun tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Etuuskäsittelijöiden lisääntynyt harkintavalta edellytti heiltä kykyä tunnistaa nuoren yksilöllinen tuen tarve ja myös löytää keinot vastata siihen NUOTTI-valmennuksen avulla.
I den tredje tvåspråkiga boken om Barnen i Sápmi får vi träffa Niila. När hans föräldrar arbetar med renarna bor han hos sin áhkku (mormor). Tillsammans förbereder de sig för julen. Niilas kusin bor på Öland. I ett videosamtal jämför de sina önskelistor, men Niilas största önskan är att kusinen LI ska komma på besök under jullovet.
I denna tvåspråkiga (svenska och nordsamiska) bok får vi lära känna Elle-Márjá och hennes familj i Sápmi. Elle-Márjá har just börjat i första klass och tillsammans med sina klasskamrater gör de olika aktiviteter för att lära känna varandra. I skolan undrar en klasskamrat om Elle-Márjá och hennes kusin Erik har renar och hur det känns att vara same. Elle-Márjá tycker inte det är något speciellt alls att varken ha renar eller att vara same. Hon känner sig vanlig. Kanske är det annorlunda för dem som inte lever mitt i, konstaterar Elle-Marja. Jag är Elle-Márjá är den andra boken i serien om Barnen i Sápmi och här får läsaren en inblick i Elle-Márjás vardag och lite mer kunskap om vad som utmärker den samiska kulturen.Dán girjjis mii oahpasmuvvat Elle-Márjái ja su vehkii Sámis. Elle-Márjá lea aitto álgán vuostta luohkkái ja oktán su o a luohkkárádnáiguin sii barget ie gu etlagan aktivitehtaid vai oahpasmuvvet nubbi nuppiin. Doppe skuvllas muhtun luohkkárádná imá talla jus Elle-Márjás ja su belás leat bohccot ja mo dovdo leahket sápmela . Elle-Márjá mielas ii leat erenoama leahket sápmela dahje go sis leat bohccot. Son dovdá ie as aibbas dábála an. Elle-Márjá fuobmá ahte soaita leahket erenoama sidjiide geat eai leat sámit. Mun lean Elle-Márjá lea nubbi girji Mánát Sámis ráiddus ja dás beassá lohkkii oainnestit oasi Elle-Márjá árgábeaivvis ja oa ut veahá eanet máhtu makkár dat sámi kultuvra lea.
Stina bor i norra Sverige. Hon går i förskolan och där bestämmer sig kompisarna för att träffas ute efter sängdags. Hur ska det gå för Stina i den mörka kvällen? Detta är den första av tre tvåspråkiga om Barnen i Sápmi. I debutboken Stina på rymmen skildrar författaren vardagen för ett barn i en samisk familj.Stiinná orru davvi Ruo as. Son vázzá ovdaskuvllas ja doppe son ja rátnat deaivvadit olgun ma el nohkkanáiggi. Mo galgá Stiinná birget dan sevdnjes eahkedis?Dat lea vuostta girjii ráiddus Mánát Sámis, mas leat golbma girjjii oktiibuot. Debuhttagirjjis Stiinná lea gárgiidan girje állii govvida ovtta sámi máná árgábeaivvi ovtta sámi bearrá is.
”En innerlig roman som sätter sig i magen och som lämnar spår. Detta är Ella-Maria Nuttis debutbok, skriven med bravur.” NSD”Det är förtvivlat vackert, och en väldigt stark debut.” GPEn mamma och en dotter. Ett avstånd mellan dom lika långt som mellan Gällivare och Stockholm. En mamma som har något hon måste säga till sin dotter, något som inte kan vänta. En lika vemodigt finstämd som skimrande berättelse om en förälder och hennes barn och om hur de tunnaste trådarna kan vara de starkaste banden.
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är på min sida. Är inte så säker längre.”Alltid annars brukar det finnas en radio som fyller tomrummet mellan dem. Men när en dotter och hennes pappa fastnar på kalfjället finns inte längre något som kan fylla ut tystnaden. Det måste de göra själva."Till träden" är en melankolisk skildring av att försöka förstå varför det blivit som det blivit och varför det inte blev.
Äiti, tytär ja etäisyys, joka pitäisi kuroa umpeen.Suoraan sydämeen käyvä esikoisromaani näyttää, miten ohuimmista langoista syntyy vahvin side.Äiti ja tytär. Heidän välillään tuhat kilometriä. Äiti, jonka pitää kertoa tyttärelle jotakin, mikä ei voi odottaa. Tytär, joka on juuri päässyt pohjoisesta pääkaupunkiin.Sydämellinen ja kaunis romaani etenee kuin jännityskertomus äidin pyrkiessä kohtaamaan tyttärensä ja tyttären pyrkiessä itsenäisyyteen.Ella-Maria Nutti onnistuu koskettamaan jotakin sanomatonta ja kouriintuntuvan tunnistettavaa kuvatessaan äitiä ja tytärtä, joita yhdistää veri ja pienet yksityiskohdat mutta erottaa kaikki asiat, joita he eivät voi sanoa toisilleen.Ella-Maria Nutti (s. 1995) on Jällivaarasta Ruotsin Lapista kotoisin oleva saamelaiskirjailija, joka opiskelee psykologiksi Uumajan yliopistossa. Runsaasti ylistävää kritiikkiä osakseen saanut Pohjoisessa kahvi on juotu mustana on hänen esikoisromaaninsa.
Jotain mihin nojata.Sattuma pakottaa puhumattoman isän ja juuri eronneen tyttären kohtaamaan toisensa. Mutta tunturin hiljaisuudessakaan ymmärtäminen ei ole helppoa.Aikuisen tyttären tunturivaellus isänsä kanssa katkeaa, kun lumimyräkkä yllättää heidät. Isä ja tytär hakeutuvat autiotuvan suojaan.Tytär alkaa kysellä lapsuudestaan. Hän haluaisi tietää, miksi kaikki meni niin kuin meni: miksi isä ei koskaan opettanut hänelle saamea, miksi hän sairasteli paljon... Isä ei vastaa mutta tuntuu kuuntelevan.Autiotuvan hiljaisuudessa isä tarjoaa kyllä turvaa, kuten aina, mutta saako tytär kaipaamaansa lohtua ja hyväksyntää?Ella-Maria Nuttin toinen romaani on haikean kaunis kuvaus yrityksestä ymmärtää. Nutti houkuttelee ihailtavan taitavasti ihmiset ja asiat esiin hiljaisuudesta.Ella-Maria Nutti (s. 1995) on Jällivaarasta Ruotsin Lapista kotoisin oleva saamelaiskirjailija, joka opiskelee psykologiksi Uumajan yliopistossa. Hänen esikoisromaaninsa Pohjoisessa kahvi on juotu mustana sai runsaasti ylistävää kritiikkiä myös Suomessa.
”Jag ser mig omkring. Brukar känna mig trygg här. Har alltid trott att fjällen är på min sida. Är inte så säker längre.” Alltid annars brukar det finnas en radio som fyller tomrummet mellan dem. Men när en dotter och hennes pappa fastnar på kalfjället finns inte längre något som kan fylla ut tystnaden. Det måste de göra själva. "Till träden" är en melankolisk skildring av att försöka förstå varför det blivit som det blivit och varför det inte blev.
Samerna har tvångsförflyttats, förlorat sina marker, placerats i internat och utsatts för rasbiologi. Språket har tryckts undan och samer har beskrivits som primitiva och exotiska. Hur påverkar historien det samiska folket och hur mår det samiska samhället idag? Inifrån Sápmi samlar över tjugo berättelser om att bli berövad sin identitet, växa upp utan att kunna sitt språk och om att inte betraktas som tillräckligt mycket same. Det handlar om att bära på flera kulturella identiteter och om förtryck och motstånd, förr och nu.Samerna har haft sitt hem här långt före nationalstaterna och är ett av världens urfolk. Sápmi sträcker sig över Norge, Sverige, Finland och Ryssland och är ett gränsöverskridande landområde, med en kollektiv historia och gemensamma minnen. Inifrån Sápmi är en mosaik av erfarenheter och drömmar om en annan framtid. Med Anna-Lill Drugge, Patricia Fjellgren, niilas helander, Lis-Marie Hjortfors, Roman Iakovlev, Pedar Jalvi, Sofia Jannok, Elin Anna Labba, Ann-Helén Laestadius, Ella-Maria Nutti, Outi Pieski, Katarina Pirak Sikku, Lea Simma, Sigbjørn Skåden, Niillas Aslaksen Somby, Inga Marja Steinfjell, Karin Stenberg, Paulus Utsi, Nils-Aslak Valkeapää, Áilu Valle, Oktjabrina Voronova, Annica Wennström, Helga West och Åsa Össbo. Redaktörerna Patricia Fjellgren (f. 1976) har arbetat med revitalisering av de samiska språken och belönades med Språkrådets Minoritetsspråkspris 2017 och Malin Nord (f. 1973) är författare och dramatiker och ingår i Rådet för samisk litteratur inom Författarförbundet.
