Tavallisesti maallisia pakinoiva on tässä opuksessa viimein valmis tunnustamaan runollisesti uskonsa ja kertomaan valoon päin vaeltajan alkutaipaleesta toivoen sen auttavan muita eksyneitä. Niin monia lähimmäisenrakkaudesta kiittäen Olavi Peltonen
Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Olavi Peltonen
Olavi Rudbecki Fil. Specimen Usus Linguae Gothicae (1717)
Olof Rudbeck
KESSINGER PUBLISHING CO
2009
pokkari
Olavi Rudbeckii Filii Ichthyologiae Biblicae, Part 1 (1705)
Olof Rudbeck
KESSINGER PUBLISHING, LLC
2009
pokkari
Olavi Rimpiläinen nousi 1980-luvulla valtakunnalliseen kuuluisuuteen viimeisenä piispana, joka vastusti naispappeutta. Kaikki mediat olivat hänen kimpussaan - ja yllättyivät. He eivät löytäneetkään äkkiväärää sovinistia vaan leppoisan humoristin, joka sydämellisyydellään valloitti teloitusretkelle lähteneen toimittajan toisensa jälkeen. Tämä kirja kertoo, miten savolaisesta partiopojasta ja takametsien mieheksi itseään kutsuneesta körttipapista tuli Oulun piispa ja perinteisen virkakäsityksen ykköspuolustaja, miten hän perusteli näkemyksensä ja miten hän kesti julkisuuden armottoman paineen.Samalla kirja kertoo, että Rimpiläinen oli paljon muutakin kuin julkisuuskuvansa. Hän oli jumalanpalvelusuudistuksen veturi, eturivin ekumeenikko, tinkimätön pohjoisen ihmisten puolestapuhuja ja uupumaton kuuntelija ja keskustelija. Hän hämmästytti myös sillä, että sai luoduksi hyvän yhteyden vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen.Kirja on kuvaus piispasta, jolle Raamattuun sidottu vakaumus oli tärkeämpi kuin oma ura. Miehestä, jota kantelu oikeuskanslerille tai yleisen mielipiteen paine ei saanut luopumaan siitä, minkä koki oikeaksi. Mutta Rimpiläinen oli viimeinen vanhauskoinen vain piispojen joukossa. Tämä kirja auttaa ymmärtämään myös sitä, miksi yhä on paljon niitä, jotka Rimpiläisen tavoin puolustavat perinteistä virkakantaa. Vakaumus ei ole kaupan Dosentti, teologian tohtori Timo Junkkaala on aiemmin julkaissut kirjat mm. Urho Muromasta sekä Osmo Tiililästä.
Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, jota arvostetaan niin tango- kuin rockpiireissäkin. ”Täysikuu”, ”Eva”, ”Poika varjoisalta kujalta” ja ”Hopeinen kuu” ovat tuttuja kaikille, mutta mikä mies Ola oikeasti oli?Olavi Virta hurmiosta turmioon sisältää myös kaiken sen kiinnostavan tiedon miehen elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu ääneen. Huipulla ollessaan Ola eli supertähden elämää. Hän ajeli amerikanraudoilla, lensi kukasta kukkaan ja ryyppäsi reippaasti. Virta oli toisaalta ahkera harjoittelija ja bisnesmies, joka toisaalta hoiti talouttaan ja elämäänsä löperösti. Olan ohella värikkäissä tarinoissa mukana vilisee aikansa julkkiksia, kuten Tapio Rautavaara, Siiri Angerkoski, Pirkko Mannola, Toivo Kärki ja tietenkin Virran kruununperijät Reijo Taipale ja Eino Grön.Ilomantsin skandaali vuonna 1959 taittoi Virran uran laskuun, kiiltokuvapojan gloria mureni. Viina sai laulajan elämässä entistä enemmän valtaa. Virta julkaisi vielä muutaman suositun kappaleen, mutta poltti itsensä loppuun ja vietti viimeiset vuotensa köyhänä ja pilkattuna. Mitä Ilomantsissa oikeastaan tapahtui, ja oliko lehtikohussa kysymys yhden toimittajan ajojahdista vai pilasiko Virta itse uransa?Tässä kirjassa Hannu Nyberg oikaisee useita Virtaa koskevia tarinoita ja uskomuksia. Hän tarttuu aiheeseensa reippaalla otteella, sortumatta turhaan hienosteluun.Kirjassa on täydellinen Virta-diskografia.
Olavi Oravan ja Sulevi Korpin pallo häviää yön pimeydessä metsään. Sulevilla on aavistus: ettei vain mörköpörkö ole vienyt palloa! Otusta ei ole kai koskaan nähty, mutta sen öiset rapistelut ovat kyllä kaikille tuttuja. Kadonnut pallo pitäisi etsiä, mutta mitä tehdä, kun etsijöitä vaivaa mitä pahin mörköpörköpelko? Valloittavasti kuvitettu tarina antaa mahdollisuuden keskustella lapsen kanssa peloista ja pelkäämisestä. Sillä kaikkihan pelkäävät joskus - jopa metsän mahtavimmat asukkaat. Liettualainen Benas Berantas pelkäsi pienenä poikana korkean heinikon suhinaa. Nyt isona hän on kustantaja ja lastenkirjailija, joka edelleen suhtautuu epäilevästi outoihin ääniin. Kun kuvittaja-graafikko Vilija Kvieskaiten oli pieni, äiti lähetti hänet usein ruokakauppaan. Leipä oli aina korkealla ylähyllyllä, eikä tyttö itse ylettynyt siihen. Vilija kuitenkin pelkäsi pyytää aikuisilta apua.
Korillinen mehevän herkullisia, ihanan rapsakoita pähkinöitä keikkuu oksassa Olavi Oravan kodin kuistilla. Äiti aikoo pyöräyttää pähkinöistä Olaville maukkaan syntymäpäiväkakun.Olavi ja hänen ystävänsä Sulevi Korppi joutuvat vastustamattomaan houkutukseen. Mitä jos maistaisi salaa yhden pähkinän? Ehkä toisenkin? Ja kolmannen... Ja kun äiti kipittää kotiin asioiltaan, pähkinät ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen! Silloin Olavin suusta pääsee... kakkumainen vale!Valloittavasti kuvitettu tarina antaa mahdollisuuden keskustella lapsen kanssa valehtelemisesta, rehellisyydestä, vastuusta ja anteeksiannosta.
Olavi Alakulppi jäljitti jatkosodassa Lapin kyliin hyökänneitä julmia neuvostopartisaaneja ja palkittiin urheudestaan Mannerheim-ristillä, sodanjälkeen vaihtuneet vallanpitäjät vangitsivat hänet epäiltynä asekätkennästä. Sotasankari karkasi vartijoiltaan ja matkasi muukalaispassilla muidensuomalaisten upseerien, Marttisen miesten mukana Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.Kylmän sodan aikana suomalaisille kaavailtiin USA:n armeijassa erikoistehtäviä. Miehet opettivat myös talvisodankäyntiä ja rakensivat muun muassa armeijan ensimmäisen ahkion, hiihdon maailmanmestari Alakulppi koulutti sotilaita talviurheilussa. Korean sodassa vihollinen ei pystynyt murtamaan Alakulpinviestinvälityksessään käyttämää kummallista koodia, suomen kieltä. Suomalainen kapteeni kohosi lopulta Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantiksi.Sota ja sotilaan elämä vaativat kuitenkin veronsa.Partisaanit surmasivat Alakulpin veljen, yksi lapsista menehtyi vauvana vaikeina sotavuosina, toisen hän joutui hautaamaan nimettömänä, kolmas kaatui taistelussa Vietnamissa. Murtunut isä haki poikansa metalliarkussa kotiin ja kertoi pitkän lentomatkan aikana kaiken, mitä oli jäänyt sanomatta.Olavi Alakulppi ei koskaan unohtanut pohjoisessa kohtaamiaan partisaanien surmaamia siviilejä. Hän yritti saada YK:n komissiota tutkimaan lasten ja naisten säälimättömiä murhia sotarikoksina jo vuosia ennen, kuin tapahtuneista voitiin puhua avoimesti.Sotahistorioitsija Kari Kallonen on tutkinut arkistoja, haastatellut Olavi Alakulpin läheisiä ja matkannut sotasankarin jäljillä Lapissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa.
On sitä surkeempiakin tekstejä kirjoitettu,mutta otti kyllä lujille, kuvasi urakan jälkeenlopputulosta tekijä Markku Salmivirta.Kun Salmivirralta kysyttiin, miksi hän ryhtyimoiseen uuvuttavaan puuhaan, hän vastasi:"Jonkunhan tää juttu täytyy kertoa."Yrmyä miestä pyydettiin vienostijotenkin kiteyttämään tarinaa kirjantakakanteen, mutta hän kieltäytyi.Juttua ei siis tässä ensinkäänavata, koska jos se tehdään,Salmivirta ei usko kenenkäänviitsivän enää kahlata sivuja läpi.Sen verran hän suostui kirjansisällöstä puhumaan, ettäkansikuvalle löytyy selitys jossainkohtaa tarinaa: Tämä toimineeriittävänä motivaattorinalukemiseen.
Kirja sisältää äänikirjan, jossa tarina kerrottu paitsi yleiskielellä, myös Salon murteella. Kirjassa yleiskielisen tekstin ohella myös muokattu Salon murre -versio. Äänikirjassa tarinat erottaa uusi lastenlaulu salolaislasten esittämänä. Tämä on Taikajana-sarjan toinen osa. Ensimmäisenä samalla konseptilla on ilmestynyt Ahkera tyttö ja laiska tyttö (yleiskieli+karjalan murre).
Olavi Granö: Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa.
Pekka Kanervisto; Jukka Käyhkö; Timo Niitemaa; Timo Tarmio; Keijo Virtanen
Turun yliopistosäätiö
2024
sidottu
Akateemikko Olavi Granö (1925-2013) muistetaan hänen roolistaan nykymuotoisen suomalaisen tiedepoliittisen järjestelmän rakentajana. Granön ajatukset tieteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta vaikuttivat keskeisesti järjestelmää toteuttavan Suomen Akatemian uudistamiseen ja kehitykseen.Granö oli myös eturivin maantieteen tutkija, tieteenfilosofi ja arvostettu yliopistomies sekä suurten tiede- ja tutkimushankkeiden ideoija ja organisaattori. Hänen roolinsa Saaristomeren ja merenkulun tutkimuksen kehittäjänä oli niin ikään ratkaisevan tärkeä. Granötä voi pitää suomalaisen ympäristötutkimuksen ja ympäristön suojelun pioneerina ja hän ehti jättää pysyvän jäljen myös Suomen ja Viron tiedeyhteistyöhön. Myöhempinä vuosinaan hän puolusti yliopistoinstituution asemaa Turun yliopiston kanslerina ja omistautui isänsä J. G. Granön, maailmankuulun maantieteilijän, tieteellisen perinnön vaalimiseen. Olavi Granön elämä tarjoaa tuoreen ja monitahoisen näkökulman tieteen ja tutkimuksen arvoihin, akateemisiin yhteisöihin ja koko 1900-luvun yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Olavi - sotalapsi on romaani 8-vuotiaasta suomalaisesta Olavista, joka lähetään sotalapseksi Ruotsiin 1942 vastoin hänen omaa tahtoaan. Mukaan Olavin turvaksi lähtee uudesta kodista innoissaan oleva Hilma-sisko. Matkalla he kohtaavat vaaroja, kuten viholliskoneiden hyökkäyksiä ja laivan juuttumisen jäiden keskelle. Olavin vastoinkäymiset jatkuvat, kun sisarukset erotetaan toisistaan ja Olavin sopeutuminen Ruotsiin ei tahdo onnistua.Romaanin keskeisiä teemoja ovat eri kielien ja kulttuurien välissä selviytyminen sekä sota-ajan aiheuttamien traumojen käsittely. Katri Lehtinen pyrkii romaanillaan muistuttamaan, että elämässä on aina toivoa ja vaikeuksien voittaminen on mahdollista eikä periksi kannata antaa.
Passio Olavi
Museumsforlaget
2019
sidottu
Passio Olavi er en av Norges eldste bøker, og består av underholdende mirakelfortellinger med St. Olav som hovedperson. Boka foreligger nå i ny og rikt utsmykket oversettelse med olavsbilder malt av Håkon Gullvåg. I 1170-årene satte erkebiskop Øystein seg fore å samle alle miraklene om St. Olav for å skape blest om «Norges evige konge» og det ferske erkebispesetet Nidaros. Det finnes mange manuskripter til erkebiskopens bok, men denne utgaven av "Passio et miracula beati Olavi" er basert på det best bevarte manuskriptet i Oxford. Kan man dermed hevde at det fortsatt er snakk om ei norsk bok? Øystein skrev på latin, men boka er likevel en viktig del av den første norske litteraturen da dette ikke bare var kirkespråk, men det internasjonale elitespråket. Erkebiskopen var en driftig type som ikke bare samlet alle kjente olavsmirakler, men startet den store utbyggingen av Nidarosdomen slik vi ser den i dag. Han har sannsynligvis forfattet bokas biografiske innledning som understreker hvordan Olav var Kristus-lik, og underbygger dette med bibelsitater som setter Olav inn i en bibelsk kontekst. Gjennom tekstene får vi også et gløtt inn i livene til vanlige mennesker i middelalderen. Vi møter fiskere som reddes i havsnød og storm etter å ha bedt til helgenen, og småfolk som ble herjet med av de mektige. Det er ikke merkelig at disse spennende historiene ble grunnlaget for en rik flora av sagn, legender og eventyr. I sagnene kjempet St. Olav mot troll og onde makter, og ingen annen norsk helgen har satt slike spor etter seg i norsk natur og folkeliv. Etter 850 år er historiene om St. Olav stadig god lesning.
Poikani Olavi -romaani on tositapahtumiin perustuva kertomus suomalaisperheen kohtaloista Neuvostoliitossa ja Suomessa 1930 - 40 -lukujen poliittisissa myrskyissä. Perheen isä, Lasse oli muuttanut perheineen Norjasta Neuvostoliittoon vuonna 1920 ja hän avioitui 1920-luvun lopulla punapakolaisena perheineen Suomesta Ruotsin kautta Neuvostoliittoon muuttaneen Kertun kanssa. Perheen poika, Olavi syntyi Leningradissa vuonna 1931. Vanhempien pidättämisen jälkeen Olavi jäi Kertun vanhempien kanssa II maailmansodan myötä piiritettyyn kaupunkiin. Romaani perustuu osittain Lassen (Lars Junttila, 1904 - 1999) perheelleen kirjoittamiin muistelmiin elämästään Neuvostoliitossa ja Suomessa vuosina 1931 - 1945. Tietoja on täydennetty valtiollisen poliisin arkistoissa olevilla tiedoilla hänestä. Rinnan hänen tarinansa kanssa kerrotaan hänen vaimonsa Kertun ja poikansa Olavin sekä Kertun vanhempien elämästä Leningradissa vastaavana ajanjaksona. Siltä osin tiedot perustuvat puolisoiden kirjeisiin sekä kyseistä aikakautta koskeviin kirjoituksiin ja tutkimuksiin.
Poikani Olavi romaani on tositapahtumiin perustuva kertomus suomalaisperheen kohtaloista Neuvostoliitossa ja Suomessa 1930 - 40 -lukujen poliittisissa myrskyiss . Perheen is Lasse oli muuttanut perheineen Norjasta Neuvostoliittoon vuonna 1920 ja h n avioitui 1920 -luvun lopulla punapakolaisena perheineen Suomesta Neuvostoliittoon muuttaneen Kertun kanssa. Heid n poikansa Olavi syntyi Leningradissa vuonna 1931. Vanhempien pid tt misen j lkeen Olavi j i Kertun vanhempien kanssa II maailmansodan my t piiritettyyn kaupunkiin.
Vaino Olavi Partanen
VDM Publishing House
2010
nidottu
Observera att förlaget som ger ut denna produkt baserar innehållet i sina produkter på fria källor som Wikipedia. Boken är med stor sannolikhet endast ett utdrag ur dessa informationskällor, alltså inte en vanlig bok i den bemärkelsen.
Taistelulähetti, korpraali Eino Olavi Alarto antoi nuoruutensa isänmaalle, samoin kuin kaikki Suomen armeijassa palvelleet asevelvolliset. Kenttäposti kuljetti kirjeet ja paketit rintamalle ja kotiin. Einolle kertyi noin 200 kirjettä ja lukuisia postikortteja sodan ajalta.Kirjeet olivat pitkiä, täynnä kaipuuta, rakkautta ja lämpöä. Kenttäposti oli hyvin tärkeä. Eino saavutti 21 vuoden iän sodan loputtua. Usein miettien millaista olisi Suomen kansalasten elämä, jos olisimme hävinneet sodan. Tokkopa nykyisen Suomen kansalaiset sitä ajattelevat. Eino arveli myös, että Suomi on jo unohtanut rintamasotilaiden suuren uhrauksen.Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,muistakaa, heille kallis ol' maa.Kertokaa lasten lapsille lauluin,himmetä ei muistot koskaan saa!
M. Olavi Gerhardi Tychsen ... Tentamen De Variis Codicum Hebraicorum Vet. Test. Mss
Oluf Gerhard Tychsen; Officina Mã1/4lleriana
Hutson Street Press
2025
sidottu
M. Olavi Gerhardi Tychsen ... Tentamen De Variis Codicum Hebraicorum Vet. Test. Mss
Oluf Gerhard Tychsen; Officina Mã1/4lleriana
Hutson Street Press
2025
pokkari