Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Reijo Heikkinen
Suomen tunnetuimman luontokuvaajan Hannu Hautalan kuvallinen näkemys Kalevalassa mainituista eläimistä maisemakuvilla täydennettynä. Kalevalaisuuteen perehtynyt dos. Reijo Heikkinen on hakenut tietoa kansanperinteestä monista lähteistä: sananlaskuja, kansanviisauksia, eläinten nimiä.
Finland's most renowned nature photographer Hannu Hautala gives with these photos his interpretation of the fauna and flora of the Finnish epic Kalevala. Docent Reijo Heikkinen, who is very familiar with the Kalevala epic, presents an extract of the Finnish folklore concerning nature and wildlife: ancient witticisms, sayings, phrases and wellerisms. Suomen tunnetuimman luontokuvaajan Hannu Hautalan kuvallinen näkemys Kalevalassa mainituista eläimistä maisemakuvilla täydennettynä. Kalevalaisuuteen perehtynyt dos. Reijo Heikkinen on hakenut tietoa kansanperinteestä monista lähteistä: sananlaskuja, kansanviisauksia, eläinten nimiä.
Jokihelmen lumoissa – Helmestystä salomailla – teoskertoo jokihelmien pyynnin vaiheista SuomessaJokihelmen pyyntiHelmestystä voidaan verrata kullanhuuhdontaan, sillä pyyntimies saattoi Onnettaren suosiessa saada nostamastaan raakusta todella arvokkaan helmen. Raakustuksen juuret Suomessa ulottuvat keskiajalle, mistä lähtien vienalaiset laukkukauppiaatopastivat salomaiden talonpoikia pyynnin salaisuuksiin. Helmestystä leimasi alusta pitäen salamyhkäisyys. Ruotsi hallitsijat halusivat, että raakuista saadut jokihelmet oliluovutettava kruunulle. Se maksoi niistä kuitenkin liian vähän, joten helmestäjät myivät kielloista välittämättä saaliinsa salaa parhaiten maksaville. Liikapyynnin ja vesien likaantumisen vuoksi helmestyksen painopiste siirtyi Satakunnasta ja Pohjanmaaltavähitellen itäisille rajaseuduille ennen muuta Hyrynsalmen Emäjoelle, Taivalkosken Korvuanjoelle ja Koilliskairan Luttojoelle. Parhaat helmestäjät olivat yleensä erämaissa liikkuvia yksinäisiä miehiä, jotka tunsivat jokihelmisimpukat ja niiden helmet. Raakustuksen vilkkaimmat vuodet olivat 1930-luvulla, jolloin myös etelän sukeltajat ilmaantuivat saaliinjaolle. Siitä alkoi liikapyynti, joka uhkasi tuhota koko lajin maastamme. Siksi jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955. Tämä kirja on ensimmäinen helmenpyynnin historiaa maassamme laaja alaisesti käsittelevä teos.Siinä on monipuolinen mustavalko- ja värikuvitus. Teoksen on kirjoittanut tietokirjailija, professori Reijo Heikkinen, joka on julkaissut useita luontoaiheisia kirjoja.Hyrynsalmen kunta julkaisee teoksen kunnioittaakseen kotiseutuneuvos Kalle Juntusen elämäntyötä.
Kirja kertoo kuvin ja sanoin Sotkamon menneisyydestä ja nykypäivästä. Kirja on tarkoitettu niin matkailijoille kuin sotkamolaisillekin avuksi kotiseutuun tutustumisessa. Tiivistelmät ja kuvatekstien käännökset ovat englanniksi ja venäjäksi.
Teos kertoo Hailuodosta, Perämeren helmestä. Hailuoto on maankohoamisen lapsi, ja ainoana kuntana se on luokiteltu kansallismaisemaksi vuonna 1994. Sen maisemille ovat tyypillisiä aaltoilevat dyynirannat, laajat rantaniityt, rikkaat lintuvedet ja merestä kuroutuneet kluuvijärvet sekä saaren sisäosissa avarat pellot. Myös alati muotoaan muuttava Perämeri hallitsee sen maisemia. Meri voi tarjota hellesäillä horisonttiin saakka kilottavia ulappanäkymiä ja iltaisin vielä värikylläisiä ja sykähdyttäviä auringonlaskuja, mutta toisinaan äkeänä olleessaan se voi tarjota myös ärjyviä kuohupäitä, jotka iskevät täydellä voimalla saaren rantamille. Talvisin aavat ulapat muuttuvat taas hohtavaksi jäälakeudeksi, jonka kevätmyrskyt voivat kasata jyhkeiksi röysiksi.Hailuotoon kuten muihinkin saariin liittyy usein romanttisia mielikuvia ja kaukokaipuuta. Näkemykseen ovat vaikuttaneet muinaiset myytit saarista. Tarujen mukaan meri loi saaret kyllästyttyään omaan yksitoikkoisuuteensa, mutta pian ulapoita alkoi ärsyttää saarten keikistely vetten päällä. Sen vuoksi meri alati kurittaa väkevillä kuohupäillään saaria.Hailuodon Marjaniemessä sijaitsee maamme pohjoisin valomajakka. Se on vuodesta 1871 lähtien lisännyt oleellisesti merenkulun turvallisuutta läheisillä merialueilla. Hohtavan valkoisesta majakasta on tullut kotisaarensa tunnetuin symboli, johon liittyy monia mielenkiintoisia mutta usein myös traagisia tapahtumia.Teoksessa kuvataan monipuolisesti ja laajaan lähdeaineistoon tukeutuen Hailuodon luontoa, majakkasaaren värikästä historiaa, luotsilaitosta ja saaren rantamilla tapahtuneita haaksirikkoja samoin kuin melskeisiä pirtuvuosiakin.Kirjassa käsitellään myös Hailuodon elinkeinoja, kuten kalastusta ja hylkeenpyyntiä sekä maataloutta. Hailuoto on toiminut myös lukuisten kuvataiteilijoiden ja kirjailijoiden sekä tutkijoiden luovuuden lähteenä. Nykyisin se toimii myös monien merkittävien kulttuuritapahtumien kesäkeitaana.
Finnish Comics Annual 2011
Terhi Ekebom; Matti Hagelberg; Jyrki Heikkinen; Ina Kallis; Kati Kovacs; Reijo Kärkkäinen; Jarno Latva-Nikkola; Hanneriina Moisseinen; Pauliina ym. Mäkelä
HUUDA HUUDA
2011
nidottu
Finnish Comics Annual 2011 on massiivinen yli 300-sivuinen sarjakuva-antologia ja vuosittaisen suomalaista sarjakuvaa englanniksi esittelevän kirjasarjan aloitus. Teoksen toimittaja Ville Hänninen on valinnut sarjan ensimmäiseen osaan 20 suomalaista sarjakuvantekijää Jukka Tilsasta Matti Hagelbergiin ja Riitta Uusitalosta Jyrki Nissiseen. Hänninen nostaa kirjan artikkelissaan esille suomalaisen sarjakuvan omalaatuiset maailmat, jollaisia syntyy siellä, missä arjen todellisuus ja epätodellisuus kohtaavat. Finnish Comics Annual 2011 on katsaus kotimaiseen sarjakuvaan sen kaikessa rikkaudessa. Kirja julkaistaan yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa. Mukana olevat taiteilijat: Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Ina Kallis, Kati Kovács, Reijo Kärkkäinen, Jarno Latva-Nikkola, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Jyrki Nissinen, Ville Pirinen, Aapo Rapi, Jii Roikonen, Jenni Rope, Jukka Tilsa, Marko Turunen, Riitta Uusitalo, Jari Vaara ja Amanda Vähämäki.
Reijo Blommendahl
AIKAMEDIA
2023
nidottu
Reijo Blommendahl on tehnyt mittavan työuran Fida Internationalin palveluksessa Japanissa. Sosiaalinen epätasa-arvo korostuu maassa, jossa monet uskonnot hallitsevat ihmisiä. Kulttuurierot ovat haaste kristilliselle työlle. Blommendahl on kuitenkin onnistunut voittamaan paikallisten luottamuksen ja palvelemaan heitä seurakuntien tekemän työn kautta. Teos raottaa myös tapahtumia salaperäisellä Sahalinin saarella, jonka kohtalona on ollut jäädä kansainvälisten kiistojen jalkoihin.Tapani Sopanen on kirjoittanut kymmeniä teoksia, joita on käännetty myös pohjoismaisille kielille. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Aikamedian Vuoden kirjailijan arvo.
Reijo Hammar
Pressimiehet
2024
sidottu
Vuoden 1988 heinäkuussa koko Suomi seurasi laivamurhasta elinkautiseen tuomitun Reijo Hammarin veristä pakomatkaa Kakolan vankilasta. Paon yhteydessä Hammar ampui vartijaa haulikolla ja surmasi pakomatkan aikana toisen vankitoverinsa Lapissa.Reijo Hammar avaa nyt ensimmäistä kertaa koko raadollisen elämänsä lukijoille. Hän kertoo eläneensä laitoksissa syntymästään lähtien.
Kirja Pöntsön taidemalaarin elämästä ja hänen taiteestaan. Reijo Raekallio on maalannut vauhdikkaan Hiihtäjä-teoksensa 18- vuotiaana vuonna 1968. Maalaus on kuin pysyvä ajankuva hänen määrätietoisesta työstään. Kittilän Pöntsö on lähellä taiteiijanlapsuuskylää, jonne hänen synnyinperheensä tuli Petsamosta sodan jälkeen. Yksitoistalapsisessa perheessä oli piirustusperia, jolloin perheen toiseksi nuorimman lapsen taidot pääsivät esiin jasaivat varhain kannustusta. Raekallio on taidemaalauksen monilahjakkuus. Hän haluaa erityisesti maalata ihmistä, poroa ja pohjoista luontoa. Hänen ihmisissä näkyy elämä tunteineen, ilmeineen ja intohimoineen. Hänen maalauksissaan nainen paljastaa katsojansa ja poro ilmeensä.
Ping pong, soi ovikello. - Kukahan tähän aikaan oven takana voi olla? Ei ole mitään ohjelmaakaan tai menoja sovittuna. Avatako ovea, vai ei? Siinäpä pulma.TV-lupatarkastaja Reijo Kurikan valvovan silmän alta ei kukaan välttyä voi. TV-lupatarkastukset ovat käynnissä ja jokainen sellainen on tarina itsessään. Kun ovi aukeaa, on mahdollista tapahtua mitä tahansa. Ja tapahtuuhan sitä sitten.TV-lupatarkastaja Reijo Kurikka on kirjailija Pette Kylä-Utsurin kolmas teos. Hänen esikoiskirjansa Kävelyllä Ajatuksissa ilmestyi 2011 ja Eläin Pimeässä kaksi vuotta myöhemmin.Kylä-Utsurin uusin kirja kuvaa persoonallisesti ja tarkkasilmäisen osuvasti ja hauskasti erilaisia ihmisiä elämäntilanteissaan omine tapoineen - tuomitsematta kenenkään tyyliä elää puoleen tai toiseen.
All governments strive to develop and implement policies that contribute to innovation. Both in academic research and policy circles, the concept of National Innovation Systems has represented a significant approach to industrial policy, research and development, and innovation. This book will review the development and implementation of this approach, and its strengths and weakness by considering the experience of Finland, widely regarded as a model of the information society, high-quality equal education, and systemic innovation policy amongst the Nordic welfare states, which themselves have increasingly topped the lists in national competitiveness. The first part of the book analyzes the foundations, emergence, and development of the National Innovation System approach and its adoption in Finnish science and technology policy throughout the 1990s and 2000s. In the second part of the book an alternative viewpoint to innovation and welfare policy is outlined, based on the idea of capability cultivating institutions as a key foundation, both for national welfare and competitiveness. The development of the Finnish comprehensive school and its special education system is studied in order to clarify the nature of institutional change and learning, and the conditions of governing and developing the enabling services. The concept of an enabling welfare state is developed to answer the challenges of the Nordic model of welfare in a globalizing knowledge-driven economy.
In general, information practices are viewed as tools that people use to further their everyday projects. Essentially, people's information practices draw on their stocks of knowledge that form the habitual starting point of information seeking, use, and sharing. To judge the value of information available in external sources like newspapers and the Internet, people construct information source horizons. They set information sources in order of preference and suggest information seeking paths, such as "first check the net, then visit the library." Everyday Information Practices draws on interviews with environmental activists and unemployed people during 2005 and 2006, exploring the practices of information seeking by focusing on the ways in which the participants monitored everyday events and sought information to solve specific problems. The book shows that everyday information seeking practices tend to be oriented by the principle of "good enough." Overall, the role of routines and habits is more significant than has earlier been assumed. Thus, everyday information seeking practices tend to change quite slowly.
Media and Digital Literacies in Secondary School
Reijo Kupiainen
Peter Lang Publishing Inc
2012
nidottu
Media and Digital Literacies in Secondary School examines young people’s media practices and media literacies in school spaces where these practices mix in the school environment and learning in different ways. Young people bring their own media and literacy practices to the school as an important part of an identity, taste, and social life. These practices are changing school’s media ecology, making school’s physical boundaries more permeable, creating new, unofficial spaces in them, and transgressing the boundaries of private and public. This book highlights youth’s media production practices, from photography and video making to fan fiction writing and online role-playing, which have different relations to the school, and shows how these practices make a dialog between informal and formal learning and that teachers have an important part in collaborative relationships with pupils when teachers encourage and motivate pupils and help them to understand media phenomena. The volume will be of particular interest to scholars and graduate students in the fields of education, new literacies, media and communication studies, media and art education, and youth studies.
Media and Digital Literacies in Secondary School
Reijo Kupiainen
Peter Lang Publishing Inc
2013
sidottu
Media and Digital Literacies in Secondary School examines young people’s media practices and media literacies in school spaces where these practices mix in the school environment and learning in different ways. Young people bring their own media and literacy practices to the school as an important part of an identity, taste, and social life. These practices are changing school’s media ecology, making school’s physical boundaries more permeable, creating new, unofficial spaces in them, and transgressing the boundaries of private and public. This book highlights youth’s media production practices, from photography and video making to fan fiction writing and online role-playing, which have different relations to the school, and shows how these practices make a dialog between informal and formal learning and that teachers have an important part in collaborative relationships with pupils when teachers encourage and motivate pupils and help them to understand media phenomena. The volume will be of particular interest to scholars and graduate students in the fields of education, new literacies, media and communication studies, media and art education, and youth studies.
Wiegenlieder aus aller Welt / Lullabies of the World
Reijo Kekonen
Carus-Verlag Stuttgart
2021
pokkari
Her får du en klassisk ordbog, som hurtigt sætter dig i stand til at oversætte ord mellem fisk og Dansk. Ordbogen er løbende blevet forbedret og udvidet med flere ord. Denne danske udgave er øget med mere end 10000 ord og omfatter i alt 60000 opslagsord.Bogen er senest indgået som grundlag for det finske sprog i en online oversættelses løsning. Et "must have" for dig som arbejder indgående med det finske sprog og som syntes om en klassisk ordbog.