Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 244 527 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

411 tulosta hakusanalla Simo Heininen

Mikael Agricola - Hans liv och verk

Mikael Agricola - Hans liv och verk

Simo Heininen

Artos Norma Bokförlag
2017
sidottu
Reformatorn och det finska skriftspråkets fader Mikael Agricola (ca 1507 1557) var elev till Erasmus av Rotterdam och Martin Luther. Han var en lärd humanist i ledningen för Åbo stift under kyrkans brytningsår samt författare till de första bibelöversättningarna och böckerna överlag som gavs ut på finska. Simo Heininen ger en livfull och sakkunnig presentation av Mickel Olofssons väg från Pernå socken via latinskolan i Viborg och universitetet i Wittenberg till Mikael Agricolas år som rektor och biskop i Åbo samt av hans sista uppdrag att för Gustav Vasas räkning förhandla om fred med Ivan IV i Moskva. Dessutom ingår en presentation av Agricolas verk: nio böcker på finska, från Abc-boken till Gamla testamentets profeter. Boken grundar sig på ny forskning och kompletterar bilden av Agricolas banbrytande insatser för den finska litteraturen och kulturen. Därtill belyser den reformationstidens andliga och idémässiga strömningar och källorna till den finska och svenska kyrkan av i dag. Det handlar om den första heltäckande monogran över Agricolas liv och verk som ges ut på svenska. Simo Heininen är professor emeritus i kyrkohistoria vid Helsingfors universitet och har gett ut flera böcker om Agricola. Föreliggande utgåva är en reviderad version av motsvarande bok på finska.
Mikael Agricola

Mikael Agricola

Simo Heininen

Svenska litteratursällskapet i Finland
2018
sidottu
Reformatorn och det finska skriftspråkets fader Mikael Agricola (ca 1507-1557) var elev till Erasmus av Rotterdam och Martin Luther. Han satt i ledningen för Åbo stift under kyrkans brytningsår och var författare till de första bibelöversättningarna och de första böckerna som gavs ut på finska.Boken grundar sig på ny forskning och kompletterar bilden av Agricolas banbrytande insatser för den finska litteraturen och kulturen. Därtill belyser den reformationstidens andliga och idemässiga strömningar och källorna till dagens finska och svenska kyrka.
Mikael Agricola psalmien suomentajana

Mikael Agricola psalmien suomentajana

Simo Heininen

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
2020
nidottu
Psalmien kirja on luetuin Vanhan testamentin kirjoista ja kristillisen kirkon tärkein rukouskirja. Mikael Agricola suomensi vuonna 1544 ilmestyneeseen Rukouskirjaansa 40 psalmia ja julkaisi koko Psalttarin vuonna 1551.Mistä pohjateksteistä Agricola mieluiten käänsi? Millaisia virheitä hän teki ja mistä ne johtuivat? Kuinka tarkka käännös on? Minkä tasoinen psalmien ensimmäinen suomennos on ja minkälaisen pohjan se muodosti myöhemmille käännöksille?Simo Heinisen teos on kriittinen editio Agricolan suomentamista psalmeista. Teos selvittää sekä Rukouskirjaan että Psalttariin suomennettujen psalmien lähteet ja vertailee niiden suomennoksia. Teos sisältää Agricolan molemmat suomennokset kokonaisuudessaan. 40 psalmin osalta ne on esitetty rinnakkain.
Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset

Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset

Simo Heininen

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
2023
nidottu
Mikael Agricola kirjoitti suomentamaansa Uuteen testamenttiin 450 reunahuomautusta, joiden lähteinä ovat Lutherin Raamattu ja ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu. Reunahuomautukset eivät olleet Jumalan sanaa, vaan niiden tarkoituksena oli sen selittäminen. Siksi reunahuomautuksia ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, ja Agricola on muokannut useiden reunahuomautusten sisältöä poistaen, tehden lisäyksiä ja yhdistellen lähteitään.Tästä kriittisestä editiosta käy ilmi, miten Agricola suomensi molempien lähtötekstiensä huomautuksia. Teoksessa Uuden testamentin reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina. Teos seuraa myös huomautusten siirtymistä vuoden 1642 Raamatun suomennokseen.Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on johtava Agricola-tutkija. Hän on Agricolan elämäkerran lisäksi kirjoittanut useita teoksia Agricolan suomennostyön lähteistä. Heiniseltä on aiemmin ilmestynyt myös teos Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (SKS 2008).
Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet

Mikael Agricolan Vanhan testamentin esipuheet

Simo Heininen

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
2025
nidottu
Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuun pieneen profeettaan. Suurin osa esipuheista on peräisin Lutherin Raamatusta (1534) ja ruotsalaisesta vuoden 1541 Kustaa Vaasan Raamatusta. Agricola käytti lähteinään myös Augustinuksen, Basileios Suuren ja Hieronymuksen sekä Sebastian Münsterin kommentaareja.Esipuheita ei pidetty Jumalan sanana, kuten Raamattua. Siksi niitä ei ollut tarpeen kääntää sanatarkasti, vaan Agricola on voinut valikoida ja muokata lähtötekstejään.Tämä kriittinen editio valaisee, miten Agricola suomensi lähtötekstiensä esipuheita. Teoksessa hänen esipuheensa ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina.Teoksen toimittaja Simo Heininen on käsitellyt Raamatun suomennostyötä teoksissa Mikael Agricolan psalmisummaariot (1992), Mikael Agricolan Vanhan testamentin summaariot (1993), Mikael Agricolan Psalttarin reunahuomautukset (1994) Mikael Agricola raamatunsuomentajana (1999), Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset (2008) Mikael Agricola psalmien suomentajana (2020) ja Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset (2023).
Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset

Mikael Agricolan Vanhan testamentin reunahuomautukset

Simo Heininen

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
2009
nidottu
Mikael Agricola kirjoitti suomentamiinsa Raamatun osiin yli tuhat reunaselitystä, jotka ovat suurimmaksi osaksi peräisin Lutherin Raamatusta ja ruotsalaisesta Kustaa Vaasan Raamatusta.Simo Heinisen teos selvittää lähteitä 352 reunahuomautukseen Agricolan kahdessa viimeisimmässä teoksessa. Tutkimuksen pääosan muodostaa ver tai leva tekstijulkaisu, jossa Agricolan reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina. Teos päättää Agricolan Vanhan testamentin selityksiä käsittelevän teossarjan, josta aikaisemmin ovat ilmestyneet Mikael Agricolan psalmisummaarioita, Vanhan testamentin summaarioita ja Psalttarin reunahuomautuksia koskevat tutkimukset.
Suomalaisen lähetystyön kriisi

Suomalaisen lähetystyön kriisi

Simo Heininen

Suomen kirkkohistoriallinen seura
2019
nidottu
Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat astuivat juhannusaattona 1868 laivaan Helsingin satamassa. Heillä oli päämäärä. Sen oli nuorelle lähetysseuralle osoittanut Carl Hugo Hahn, joka johti saksalaisen Reinin lähetysseuran työtä Hereromaalla, nykyisen Namibian keskiosissa.Kaksikymmentä vuotta myöhemmin suomalaisten lähetysalalla Ambomaalla oli jäljellä ainoastaan yksi kymmenestä pioneeriläheteistä, Martti Rautanen. Hän kirjoitti 30 kirjettä isälliselle ystävälleen ”rakkaalle setä Hahnille”. Suomen Lähetysseuran tapana oli sensuroida lähettien Lähetyssanomiin kirjoittamat kirjeet, mutta Hahnille Rautanen saattoi vapaasti purkaa sydäntään. Kirjeet ovat Rautasen voiman vuosilta, jolloin suomalainen lähetystyö oli hänen varassaan. Ne antavat kaunistelemattoman kuvan Ambomaan lähetyksen arjesta ja ongelmista.Aikaisemmin julkaisemattomat kirjeet ovat säilyneet Kapkaupungin arkistossa. Suomalaisen lähetystyön historiaan perehtynyt professori Simo Heininen on suomentanut ne sekä kirjoittanut niihin johdannon ja selitykset.
Matka Afrikkaan

Matka Afrikkaan

Simo Heininen

Suomen kirkkohistoriallinen seura
2021
nidottu
Martti Rautanen (1845-1926) oli inkeriläisen maaorjan poika. Hänestä tuli merkittävin niistä kymmenestä lähetyssaarnaajasta, jotka aloittivat työnsä Ambomaalla, nykyisen Namibian pohjoisosassa.Päiväkirjan ensimmäinen osa alkaa lokakuussa 1868 ja päättyy toukokuuhun 1870, jolloin lähetit saapuivat Ambomaalle. Sen jälkeen Rautanen jatkoi päiväkirjaansa saksaksi, morsiamensa ja vaimonsa Friedan kielellä. Viimeinen merkintä on 27. huhtikuuta 1925, jolloin ensimmäiset Ambomaan papit vihittiin.Laajat saksankieliset päiväkirjat ovat tärkeä ja runsaasti käytetty Namibian varhaisen historian ja etnografian lähde.Päiväkirjojen nyt julkaistava alkuosa kertoo matkasta Afrikkaan ja runsaan vuoden oppiajasta saksalaisella lähetysasemalla. Se on kirjoitettu suomeksi. Äidinkieltään venäjää Rautanen käytti kertoessaan kosinnastaan ja seurustelustaan. Päiväkirja antaa kuvan herkän, mutta päämäärästään tietoisen 23-vuotiaan nuorukaisen havainnoista ja mielenmaisemasta ennen saapumista lähetysalueelle.
Naisen paikka

Naisen paikka

SImo Heininen

Väyläkirjat
2025
sidottu
Professori emeritus Simo Heinisen uutuuskirja kertoo kuudesta suomalaisesta ja viidestä afrikkalaisesta naisesta Suomen Lähetysseuran työn ensimmäisinä vuosikymmeninä Ambomaalla. Kirja ulottuu 1900-lukujen alkuun. Kirjan kuvaus alkaa kesäkuussa 1869, jolloin Ambomaan suomalaisen lähetyksen pioneeri Martti Rautanen kihlasi 15-vuotiaan Frieda Kleinschmidtin saksalaisella lähetysasemalla. Friedan sisar Kitty taas avioitui toisen suomalaisen lähetin Bernhard Björklundin kanssa. Heidän lisäkseen kuvataan useita suomalaisia lähetystyöntekijöitä 1800-luvun lopulta Ambomaalta: - Vilhelmiina Kurvinen o.s. Rosvall, Suomen pakanalähetyksen äiti - Ida Sofia Weikkolin o.s. Ingman, ”vanhempi lähetysvaimo” - Amalia Diehl ent. Ingman, ent.Skoglund o.s. Starck, kolmesti leskeksi jäänyt - Lisa Bexar ja Mathilda Sandberg, Yrjö Roihan puolisot - Hilja Lindberg, ensimmäinen seuran lähettämä ”yksityinen vaimohenkilö”. Lisäksi kerrotaan kolmen Ambomaalta Suomeen tulleen naisen elämäntarinat: - Eva Maria Nanguroshi, ensimmäisenä kastettu owambotyttö, - Elisabeth lj'Iintono, toinen ovambotyttö - Rosa Clay, opettajana ja työväenliikkeen aktiivina Tampereella ja Yhdysvalloissa.
Uusi Suomen kirkkohistoria

Uusi Suomen kirkkohistoria

Markku Heikkilä; Simo Heininen

SKS Kirjat
2017
sidottu
Uusi Suomen kirkkohistoria esittelee suomalaisen kristinuskon tuhatvuotisen historian keskiajasta nykyhetkeen. Havainnollisesti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu teos perustuu uusimpaan tutkimukseen Suomen kirkon vaiheista.Teos on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kristinuskon vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Se sopii yliopisto- ja opistotason oppikirjaksi, opettajille ja kirkon työntekijöille.Markku Heikkilä on Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian emeritusprofessori ja maan johtava kirkollisen hallintohistorian tuntija. Simo Heininen on Helsingin yliopiston kirkkohistorian emeritusprofessori ja ansioitunut reformaation, erityisesti Mikael Agricolan tutkija.
Täyttä höyryä taivaan sineen

Täyttä höyryä taivaan sineen

Olli Sarpo; Simo Heinonen

Reuna Publishing House Oy
2022
nidottu
Aimo Heinämaan ja Toivo Lübeckin tarina on ilmailun tähänastisen historiankirjoituksen puuttuva lehti. Suomalaisen höyrylentokoneen kehitys- ja rakennustyöstä tiesi vain kourallinen ihmisiä, eikä onnistunutta ensilentoa uutisoitu missään. Syyt salailuun selviävät kirjan sivuilta. Hajanaisten tiedonmurusten kokonaiseksi kirjaksi saattamisessa tekijöitä avittivat merkittävästi heidän ennakkoluuloton tapansa tulkita lähdekirjallisuutta, pettämätön vainunsa löytää jo miltei unohduksiin painuneita asiakirjoja, järjestöjä ja yhdistyksiä, sekä ennen kaikkea heidän satumainen onnensa saada elää sattumasta toiseen.Höyrylentokoneen historian koonneet ystävykset, lasimestarinkisälli Simo Heinonen ja kirjailija Olli Sarpo, ovat jo vuosikymmeniä olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että niin kauneus kuin totuuskin ovat katsojan silmissä - ja historiankirjoitus tekijöidensä näköistä.
Simo

Simo

Laura Lehtola

Otava
2026
sidottu
Ensi-illoista makaronilaatikolle. Laura Lehtolan lempeä huumori naurattaa kyynelten läpi. Raskaana oleva toimittaja ajaa kolarin, jossa puoliso, suomenruotsalainen teatteriohjaaja Erik, loukkaantuu vakavasti. Pariskunnan irrottaa autosta ensihoitaja Simo. Kun Erik vaipuu koomaan, Simolla on sulistreenien ja työvuorojen välissä hyvin aikaa kantaa surullista naista. Ja lapsi sairaalasta kotiin. Mutta voiko poikkeusolosuhteissa alkanut suhde selviytyä normaaliolosuhteista? Viisas ja lämpimänkarhea romaani kysyy, mitä rakkaus on ja mikä sitoo ihmiset toisiinsa. ”No eikö se ole melkein naurettavaa. Että kun poikaystävän pää menee autonlasista läpi, lasin takana toljottaa heti joku ambulanssimies.”