Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
1000 tulosta hakusanalla Sofia Rose
Some hearts need winter to learn how to melt. Former Olympic skater Ruby Callahan retreats to a lakeside cabin to escape the spotlight and the noise in her own head. All she wants is silence, solitude, and the cold comfort of a frozen lake. But the ice isn't empty. Beneath it waits Eira, a siren bound to the water she guards, her song full of longing and light. When she saves Ruby from drowning, curiosity turns to connection, and then to something far deeper. As the snow falls and the ice begins to thaw, Ruby and Eira find warmth in shared stillness, in touch, in breath, in trust. Their love hums like a heartbeat under water-a song of surrender, rebirth, and choosing feeling over fear. A standalone cozy monster romance filled with sensual discovery, lyrical intimacy, and the quiet kind of love that melts more than just ice. Perfect for readers of cozy spice, sapphic longing, and winter magic.
Kuulumisia kaukaa kotoa. Hakoisten kartanosta löytyneet kirjeet vievät 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen ja erään perheen elämään Suomen sodan varjossa. Mustialan puustellissa ja Hakoisten kartanossa asuneet Leijonhufvudit jättivät jälkeensä nipun kirjeitä, jotka avaavat erityisen näkymän menneisyyteen. Suomen sodan syttyminen vuonna 1808 ravisutti koko perhettä, ja perheen poika, armeijan upseeri Axel Leijonhufvud kirjoitti usein rintamalta kotiin. Sota-ajalta on säilynyt myös matkapäiväkirja, jossa perheen Hedda-tyttären tuleva puoliso Gustaf Boije af Gennäs kuvaa kokemuksiaan sotavankina Venäjällä. Myöhemmin kirjeet alkoivat taas kulkea eestaas, kun perheen tytär Margaret Leijonhufvud lähetettiin lääkärinhoitoon Tukholmaan. Siellä aatelisneidolle avautui aivan uusi maailma. Kirjeiden, kuvien ja muiden dokumenttien lisäksi teosta täydentävät R. M. Rosenbergin ja Sofia Gustafssonin historialliset johdannot, jotka kertovat aatelisten elinpiiristä Hämeessä ja Tukholmassa sekä Suomen sodasta ja sen jälkeisestä muutoksen ajasta. Riikka-Maria Rosenberg (s. 1977) tunnetaan historiallisesta Hakoisten naiset -romaanisarjastaan sekä tietokirjoista, joissa hän on perehtynyt muun muassa barokin ajan pariisittariin. Sofia Gustafsson (s. 1975) on syventynyt tutkimustyössään Suomen 1700-luvun talous- ja sosiaalihistoriaan sekä Helsingin kaupungin ja Viaporin linnoituksen vaiheisiin.
Stockholm, sent 1800-talFem kvinnor träffas varje fredag för andliga möten. En är Hilma af Klint, pionjär inom det abstrakta måleriet. De talar om allt som är viktigt i livet, och de målar. Tillsammans åkallar de ”höga mästare” från en annan dimension och låter andarnas budskap vägleda dem i skapandet av stora, expressiva konstverk. Men tavlorna göms undan och Hilmas namn faller i glömska.Över hundra år senare arbetar kuratorn Eben med en utställning av Hilmas tavlor. Den leder honom in på en vindlande väg bakåt i tiden som väcker spännande frågor kring konsten, och kvinnorna. Vilka var de fem? Och vad gjorde de egentligen på sina möten?2018 ställs Hilma af Klints tavlor ut på Guggenheimmuseet i New York. Utställningen blir den mest besökta i museets historia. Inspirerade av utställningen bestämde sig författarna Sofia Lundberg, Alyson Richman och M.J. Rose för att ge kvinnorna liv i den kollektivt skrivna romanen Fredagsklubben.
Stockholm, sent 1800-talFem kvinnor träffas varje fredag för andliga möten. En är Hilma af Klint, pionjär inom det abstrakta måleriet. De talar om allt som är viktigt i livet, och de målar. Tillsammans åkallar de ”höga mästare” från en annan dimension och låter andarnas budskap vägleda dem i skapandet av stora, expressiva konstverk. Men tavlorna göms undan och Hilmas namn faller i glömska.Över hundra år senare arbetar kuratorn Eben med en utställning av Hilmas tavlor. Den leder honom in på en vindlande väg bakåt i tiden som väcker spännande frågor kring konsten, och kvinnorna. Vilka var de fem? Och vad gjorde de egentligen på sina möten?2018 ställs Hilma af Klints tavlor ut på Guggenheimmuseet i New York. Utställningen blir den mest besökta i museets historia. Inspirerade av utställningen bestämde sig författarna Sofia Lundberg, Alyson Richman och M.J. Rose för att ge kvinnorna liv i den kollektivt skrivna romanen Fredagsklubben.
The Friday Night Club: A Novel of Artist Hilma AF Klint and Her Creative Circle
Sofia Lundberg; Alyson Richman; M. J. Rose
BERKLEY BOOKS
2023
nidottu
An International Bestseller While men have long been credited with producing the first abstract paintings, the true creator was actually a woman - Swedish artist Hilma af Klint, who was inspired by her mystic visions. Acclaimed authors Sofia Lundberg, Alyson Richman, and M.J. Rose bring her story to life in this groundbreaking novel. Early 1900s: The world belongs to men, and the art world in Stockholm, Sweden, is no different, until Hilma af Klint brings together a mysterious group of female painters and writers--Anna, Cornelia, Sigrid, and Mathilda--to form their own emotional and artistic support system. The members of the Friday Night Club find themselves thrust into uncharted territory when Hilma and her best friend, Anna, begin dabbling in the occult, believing that through s ances they can channel unseen spirits to help them achieve their potential as artists. "The Five," as Hilma referred to them, was a group of immensely talented, fascinating women whose lives and work were cast into obscurity...until now. The Present: Over a century later, an associate curator at the Guggenheim Museum, Eben Elliot, brings the Hilma af Klint show to New York where he uncovers questions about the Five and how the modern day art world is funded, which puts him in a precarious position both emotionally and professionally, as he witnesses how history can be manipulated. The Friday Night Club is an illuminating historical novel that explores destiny, passion, and the threads that connect five women as they challenge artistic and societal traditions.
Stockholm, sent på 1800-talletFem kvinner treffes hver fredag til åndelige møter. En av dem er Hilma av Klint, en pioner innenfor abstrakt malerkunst. Sammen påkaller de «høye mestere» fra en annen dimensjon og lar åndenes budskap veilede dem i skapelsen av store, ekspressive kunstverk. Men bildene blir stuet bort, og Hilmas navn blir glemt.Over hundre år senere arbeider kuratoren Eben med en utstilling av Hilmas bilder. Dette leder ham inn på en vinglete vei bakover i tid, som vekker spennende spørsmål rundt kunsten og kvinnene. Hvem var disse fem? Og hva gjorde de egentlig på disse fredagsmøtene?I 2018 ble Hilma av Klints malerier stilt ut på Guggenheimmuseet i New York. Utstillingen ble den mest besøkte i museets historie. Inspirert av denne utstillingen bestemte forfatterne Sofia Lundberg, Alyson Richman og M.J. Rose seg for å gi kvinnene liv i den kollektivt skrevne romanen Fredagsmøtene.
Historian tapahtumiin pohjaava romaani kertoo taidemaalari Hilma af Klintin, Anna Casselin, Cornelia Cederbergin, Sigrid Hedmanin ja Mathilda Nilssonin elämästä sekä heidän perustamastaan De Fem -taidekollektiivista. Perjantai-illan klubi on koskettava oodi taiteen merkitykselle. Kohtalo, intohimo ja taide, jotka yhdistävät viisi naista toisiinsaKolmen suositun kirjailijan yhdessä kirjoittama Perjantai-illan klubi on historiaan pohjautuva lukuromaani taidemaalari Hilma af Klintista ja hänen kollegoistaan.Hilma af Klint oli 1900-luvun alun Tukholman taidemaailmassa voimakkaasti vaikuttanut taidemaalari, jonka tuotanto on jättänyt pysyvästi jälkensä toisen maailmansodan päätyttyä tehtyyn taiteeseen. Henkisistä asioista kiinnostunut ja mystikkona tunnettu af Klint oli myös perustamassa De Fem -taidekollektiivia, johon kuuluivat hänen lisäkseen Anna Cassel, Cornelia Cederberg, Sigrid Hedman ja Mathilda Nilsson.Viiden naisen joukko kohtasi miesten hallitsemassa taidemaailmassa suuria haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta päättäväisen ja intohimoisen viisikon liekkiä pitivät yllä ryhmän viikottaiset istunnot, joissa nämä ammensivat toisistaan luovuutta, ystävyyttä, rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.Sofia Lundberg, Alyson Richman ja M. J. Rose kertovat Perjantai-illan klubi -romaanissa, millaista oli elää, unelmoida, rakastaa ja luoda taidetta yli sadan vuoden takaisessa Tukholmassa. Romaani kuvaa kunkin De Fem -ryhmän jäsenen näkökulmasta, millaista ponnistelua ja voimaa on vaatinut luoda uutta naisina, ystävinä, kollegoina ja taidemaalareina. Historiallisiin tapahtumiin ja uraauurtaviin taideteoksiin pohjautuva kirja on samaan aikaan herkkä ja voimakas tarina siitä, millaisen roihun taide voi sytyttää sieluun.
Kohtalo, intohimo ja taide, jotka yhdistävät viisi naista toisiinsaKolmen suositun kirjailijan yhdessä kirjoittama Perjantai-illan klubi on historiaan pohjautuva lukuromaani taidemaalari Hilma af Klintista ja hänen kollegoistaan.Hilma af Klint oli 1900-luvun alun Tukholman taidemaailmassa voimakkaasti vaikuttanut taidemaalari, jonka tuotanto on jättänyt pysyvästi jälkensä toisen maailmansodan päätyttyä tehtyyn taiteeseen. Henkisistä asioista kiinnostunut ja mystikkona tunnettu af Klint oli myös perustamassa De Fem -taidekollektiivia, johon kuuluivat hänen lisäkseen Anna Cassel, Cornelia Cederberg, Sigrid Hedman ja Mathilda Nilsson.Viiden naisen joukko kohtasi miesten hallitsemassa taidemaailmassa suuria haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta päättäväisen ja intohimoisen viisikon liekkiä pitivät yllä ryhmän viikottaiset istunnot, joissa nämä ammensivat toisistaan luovuutta, ystävyyttä, rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.Sofia Lundberg, Alyson Richman ja M. J. Rose kertovat Perjantai-illan klubi -romaanissa, millaista oli elää, unelmoida, rakastaa ja luoda taidetta yli sadan vuoden takaisessa Tukholmassa. Romaani kuvaa kunkin De Fem -ryhmän jäsenen näkökulmasta, millaista ponnistelua ja voimaa on vaatinut luoda uutta naisina, ystävinä, kollegoina ja taidemaalareina. Historiallisiin tapahtumiin ja uraauurtaviin taideteoksiin pohjautuva kirja on samaan aikaan herkkä ja voimakas tarina siitä, millaisen roihun taide voi sytyttää sieluun.Sofia Lundberg on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja, jonka esikoisteos Punainen osoitekirja nousi suureen suosioon lukijoiden keskuudessa. Lundbergin tarinankerronta on tuonut hänet skandinaavisen fiktion eturiviin.Alyson Richman on seitsemän kirjaa julkaissut yhdysvaltalainen bestseller-kirjailija, jonka teoksia on julkaistu kolmessakymmenessä maassa ja yli kahdellakymmenellä kielellä.M. J. Rose on New Yorkista kotoisin oleva, yli kaksikymmentä kirjaa julkaissut kirjailija, jonka romaaneja on julkaistu yli kolmessakymmenessä maassa.
Det politiska äktenskapet : 400 års historia om familj och reproduktion
Bente Rosenbeck; Hanne Sanders; Jens Rydström; Marie Lindstedt Cronberg; Gunlög Fur; Anna Hansen; Nina Koefoed; Zara Bersbo; Carolina Jonsson Malm; Helene Carlbäck; Jytte Larsen; Sofia Kling; Merete Lie; Kristin Spilker; Anne Sofie Roald
Makadam förlag
2010
sidottu
Äktenskapet, "instiftat till samhällets bestånd" som det heter i vigselformuläret, är en institution under kontinuerlig förändring. Vägen är lång från 1600-talets bondehushåll, arbetsenheter med tydlig arbetsfördelning, till dagens regnbågsfamiljer och jämställdhetsdiskurser. Men det är inte ens hundra år sedan gifta kvinnor myndighetsförklarades i de nordiska länderna. Fördömandet av utomäktenskaplig sexualitet och accepterandet av inomäktenskaplig kvinnomisshandel har också levt kvar in i vår tid. I denna antologi gör historiker, genusvetare, socialantropologer och religionsvetare från Sverige, Danmark och Norge nedslag i 400 års familje- och reproduktionshistoria.
Stockholm, sent på 1800-talletFem kvinner treffes hver fredag til åndelige møter. En av dem er Hilma av Klint, en pioner innenfor abstrakt malerkunst. Sammen påkaller de «høye mestere» fra en annen dimensjon og lar åndenes budskap veilede dem i skapelsen av store, ekspressive kunstverk. Men bildene blir stuet bort, og Hilmas navn blir glemt.Over hundre år senere arbeider kuratoren Eben med en utstilling av Hilmas bilder. Dette leder ham inn på en vinglete vei bakover i tid, som vekker spennende spørsmål rundt kunsten og kvinnene. Hvem var disse fem? Og hva gjorde de egentlig på disse fredagsmøtene?I 2018 ble Hilma av Klints malerier stilt ut på Guggenheimmuseet i New York. Utstillingen ble den mest besøkte i museets historie. Inspirert av denne utstillingen bestemte forfatterne Sofia Lundberg, Alyson Richman og M.J. Rose seg for å gi kvinnene liv i den kollektivt skrevne romanen Fredagsmøtene.