Vuodet 1809-1848 olivat esivaihe siiryttäessä kirkollisesta kansanopetusjärjestelmästä kunnalliseen kansanopetuslaitokseen. Kansanopetuksen uudistusehdotukset paljastivat läntisen ja itäisen Suomen linjaerot. Lännessä haluttiin tehostaa perinteistä perhekeskeistä opetusta uusilla tukitoimilla, idässä taas pyrittiin perustamaan kiertäviä pitäjänkouluja.Kansanopetuksen järjestäminen laajeni 1840-luvulla laajoja piirejä kiinnostaviksi koulu- ja kansallisuuspoliittiseksi kysymykseksi.
Bringing together scholars of human geography, environmental sociology, law, economics and international policy from Finland, Russia, Sweden and Germany, this book examines how local communities and enterprises adjust to transition and institutional changes in Northwest Russia. A unique and important facet of the book is that it analyzes the law and legal institutions, focusing on how those involved in law use or abuse it, in relation to unofficial institutions and the interplay of different interest groups in governing forest and fishery resources. The local view is approached empirically with data gathered through interviews, which is then compared against institutional change at national level and in the global arena. Multidisciplinary in nature, the book demonstrates innovative ways of adjusting to change, combining old and new, local and global and providing a holistic view of the Russian economy and a society in transition.
Bringing together scholars of human geography, environmental sociology, law, economics and international policy from Finland, Russia, Sweden and Germany, this book examines how local communities and enterprises adjust to transition and institutional changes in Northwest Russia. A unique and important facet of the book is that it analyzes the law and legal institutions, focusing on how those involved in law use or abuse it, in relation to unofficial institutions and the interplay of different interest groups in governing forest and fishery resources. The local view is approached empirically with data gathered through interviews, which is then compared against institutional change at national level and in the global arena. Multidisciplinary in nature, the book demonstrates innovative ways of adjusting to change, combining old and new, local and global and providing a holistic view of the Russian economy and a society in transition.
Bland de biblioteksförbund som uppstod i början av 1900-talet är Dalarnas det enda som fortfarande existerar 100 år efter bildandet år 1920. Dalarnas biblioteksförbund drev biblioteksfrågorna i länet under en tid då det saknades länsbibliotek. Under den tidigare delen av 1900-talet ansvarade förbundet bland annat för utbildning av bibliotekspersonal och folkbildning. Folkbildningsarbetet bedrevs ofta i samarbete med arbetarrörelsens och nykterhetsrörelsens studiecirklar. Under 1940-och 1950-talet tog förbundet initiativet till en intensiv upplysningskampanj för att informera om bibliotekens mål och möjligheter. Förbundet var ett stöd till bokbussverksamheten som startades år 1953 i länsbibliotekets regi. Bokkonsulenter verkade för läsfrämjande och för att sprida information om bibliotek. Förbundet engagerade sig också i skolbibliotekens sak. Biblioteksförfattningen som kom år 1930 hade en avgörande betydelse för hur folkbiblioteken kom att utvecklas. Den nya författningen skapade nya förutsättningar för biblioteken med klart uttalade mål, ökade statliga bidrag och mera samarbete bibliotek emellan. Ett nära samarbete med länsbiblioteket genomsyrar hela biblioteksförbundets historia. Gemensamt ordnades kurser, seminarier och folkbildningsdagar. Inom biblioteksförbundet ledde dåvarande länsbibliotekarien Olle Wingborg arbetet med att författa en bibliografi över litteratur från Dalarna. Bibliografin omfattar fem delar och finns idag i samkatalogen Libris. Biblioteksförbundet, som en fristående organisation, har haft ett stort handlingsutrymme, där flera mycket engagerade eldsjälar genom åren medverkat till utvecklingen av biblioteksväsendet i Dalarna. Förbundets roll och verksamhetsidé har omformats i takt med de förändringar som skett i samhället och inom biblioteksvärlden. Dalarnas biblioteksförbund ger ut denna skrift till sitt hundraårsjubileum 2020.
Karpaasin avoin elämäkerta.Jari Isometsän elämäkerta kertoo, kuinka vilkas ja iloluontoinen Isomettän poika huhki itsensä hiihdon huipulle, mokasi pahasti koko Suomen edessä ja kokosi elämänsä palaset uudelleen.Ensimmäistä kertaa saamme lukea Jari ”Karpaasi” Isometsän koko tarinan niin ladulla kuin sen ulkopuolellakin. Pääsemme tutustumaan vilkkaan poikaviikarin elämään Alatornion Korpijärven kylässä, jossa Jari kasvaa ilman nykyajan mukavuuksia mutta ei koskaan tekemisen puutteesta kärsien. Näemme, millaista hiihto oli aikana, kun palkinnoksi kisoista saatiin äidille tiskikone. Tutustumme Isometsän harjoitteluohjelmaan, joka hirvittää häntä itseäänkin nykyään. Pääsemme ladulle päihittämään Torgny Mogrenia ja nousemaan maailman huipulle. Mutta kävelemme myös Jarin kanssa kertomaan mitalien jakoa odottaville omaisille dopingkärystä, ja miettimään, miten tästä eteenpäin. Sillä eteenpäin on mentävä, jo oman perheenkin takia.Isometsän elämäkerrassa pääsevät Jarin lisäksi ääneen läheiset: äiti, veli, Johanna-vaimo sekä lapset.Jari Isometsä (s. 1968) on voittanut kolme olympiamitalia, neljä MM-mitalia ja 13 SM-kultaa. Lahden MM-kisoissa 2001 hän jäi kiinni kielletyn menetelmän käytöstä. Nykyään Isometsä toimii päällikkönä ekologisia rakennuseristeitä tekevässä Ekovillassa. Isometsällä on kaksi lasta pitkäaikaisen puolisonsa kanssa.Soili Pohjalainen (s. 1980) on kirjoittanut kaksi elämänmakuista ja lämpimän humoristista romaania, joista Valuvikaa on verrattu Mielensäpahoittajan maailmaan ja Käyttövehkeitä palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. Pohjalainen on työskennellyt myös toimittajana, sanataideohjaajana, tiedottajana.
Rosoinen kuvaus äitiydestä, perheestä ja tyttärestä, joka on muutakin kuin haavansa.Pienenä Aino ei kuunnellut lässytystä vaan oli topakka lapsi. Nyt puhelimesta kuuluu teinin hätä: ”Mä oon tehnyt syviä viiltoja. Äiti anteeks.”Elämä muuttuu mustaksi ja itkusta painavaksi. Verisiä pyyhkeitä, pitkiä hihoja, piilotettuja teriä. Mitä tehtiin väärin? Miten olisi pitänyt toimia?Kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva romaani piirtää kuvan perheestä, jossa tunnelmat vaihtelevat epätoivosta toivoon ja kyynelistä mustan huumorin nostattamiin naurunpyrskähdyksiin. Hiljalleen viilloista tulee arpia - kaikilla.
Tarkkanäköisessä perheromaanissa on lämpimän humoristinen pohjasävy.Syntymiseen tarvitaan äiti, reipas synnyttäjä, joka ei turhia valita. Tarvitaan isä, joka ei halua tehdä asiasta numeroa. Tarvitaan myös sairaalakyyti Transitilla ja tietty tähtien asento Kätilöopiston yllä. Näistä aineksista syntyy ihminen, myöhemmin kirjailija, joka ei yhtäkkiä muista, miten kirja kirjoitetaan.Perätilassa on rosoisen värikäs perheromaani, jossa etsitään välillä kynttilää vakan alta, välillä vaatteita lapsenlapselle ja välillä omaa paikkaa sukupolvien ketjussa. Mustan huumorin mestari kutoo muistoista ja tunnelmista tarinan, josta langanpätkät saattavat törröttää, mutta kokonaisuudessa on suvun näköä.
Sibelius-Akatemian lehtori Soili Perkiö on luonut merkittävän uran pedagogina, luennoitsijana, oppimateriaalin tuottajana sekä esittävänä ja luovana taiteilijana. Soili Perkiö palkittiin vuonna 2009 yhdessä Hannele Huovin kanssa Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla uraauurtavasta ja innostavasta työstä lapsiperheiden loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa sekä kirjallisuus- ja musiikkikasvatuksen kehittämisestä aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan. Palkintolautakunnan mukaan Huovin ja Perkiön yhteistyössä tiivistyy lapsen ja lapsuuden ainutkertaisuuden kunnioittaminen: Huovin runot ja Perkiön musiikki opettavat hektisessä hälyssä ja epävarmuudessa elävää nykylasta kuuntelemaan ja arvostamaan myös hiljaisuutta, pieniä sanoja ja sävelen helähdyksiä.Hannele Huovi on suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden loistokkaimpia ja herkkävireisimpiä kirjailijoita. Hänen tuotantonsa tunnusomaisia piirteitä ovat humaani rakkaus elämää ja sen pienimpiäkin yksityiskohtia kohtaan, vaistonvarainen taito kuunnella ja nähdä luontoa. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Hannele Huovi teki pitkään päätyökseen radio-ohjelmia. Nykyään hän on vapaa kirjailija ja asuu Keuruulla. Hannele Huovi on palkittu lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi Hannele Huovi on kirjoittanut myös oppikirjoja sekä julkaissut aikuisten romaaneja, novellikokoelmia (mm. Matka Grönlannin halki) sekä runoteoksia (mm. Kiven vaitiolo). Huovin teoksia on ilmestynyt ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi, viroksi ja japaniksi. Hänen tekstejään on julkaistu lukuisissa kirjoissa, antologioissa ja koulukirjoissa. Lisäksi Huovi on tehnyt kuunnelmia, elokuva- ja teatterikäsikirjoituksia (mm. palkittu Urpo ja Turpo -animaatiofilmisarja) sekä kääntänyt yli neljäkymmentä lastenkirjaa.Kristiina Louhi (s. 1950) järvenpääläinen kirjailija ja kuvittaja, jonka lämpimät ja kekseliäät kuvitukset ovat kuuluneet tärkeänä osana suomalaisten lapsuuteen jo vuosikymmenien ajan. Louhi valmistui vuonna 1975 Taideteollisesta korkeakoulusta graafiseksi suunnittelijaksi. Pääaineenaan hänellä oli kirjagrafiikka. Louhi on julkaissut Aino-sarjaa vuodesta 1984 ja Tomppa-sarjaa vuodesta 1993 lähtien. Omien kuvakirjojensa lisäksi hän on kuvittanut lastenkirjoja mm. Hannele Huovin, Hannu Mäkelän, Riitta Jalosen, Eppu Nuotion ja Leena Laulajaisen teksteihin. Kristiina Louhen kuvittamia kirjoja on ilmestynyt yli kahdellakymmenellä kielellä.
Härmät, noet, ruosteet -oppaassa palataan pitkään unohduksissa olleeseen kirja-aiheeseen: edellisen käsikirjan julkaisemisesta on kulunut jo yli 60 vuotta. Uuden oppaan tarkoituksena on kiinnittää luontoharrastajien huomiota kasveilla kasvaviin loissieniin, joilla koostaan huolimatta voi olla suurikin merkitys elinympäristössään. Toisaalta haluamme tarjota ammattilaisille käsikirjan, josta toivomme olevan hyötyä määritystyössä, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yli-intendentti Soili Stenroos, yksi teoksen toimittajista.Teoksessa on keskitytty erityisesti luonnonkasveilla kasvaviin sieniin ja jätetty viljelykasvien sienet vähemmälle huomiolle. Härmät, noet, ruosteet -oppaassa esitellään 240 Suomen luonnonkasveissa elävää loissienilajia, alalajia tai lajiryhmää. Opas ei ole kuitenkaan ole täydellinen, koska monet kasvien loissienistä ovat erittäin puutteellisesti tunnettuja eikä riittävää tietoa niiden kunnolliseen esittelyyn ole saatavilla.Opas harrastajille, opiskelijoille ja ammattilaisilleKirjan johdantoluvuissa käsitellään loissienten luokittelua, rakennetta, vuorovaikutusta isäntäkasviensa kanssa sekä niiden merkitystä elinympäristöissään. Lajisto-osa koostuu suku- ja lajikuvauksista. Sienten kasvupaikat ja tärkeimmät isäntäkasvit luetellaan. Lajien levinneisyyskartat kattavat Suomen ja lisäksi niiden kokonaislevinneisyys esitetään karkeasti. Kustakin lajista on värikuva. Ohessa esimerkkiaukeama lajisto-osasta.Sienten tieteelliset, suomenkieliset ja saatavilla olleet ruotsinkieliset nimet on koottu yhdeksi hakemistoksi. Lisäksi isäntäkasveista on oma hakemistonsa, jossa on sekä tieteelliset että suomenkieliset nimet.Rahoitusta hankkeelle on saatu ympäristöministeriön PUTTE (puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma) -ohjelmasta sekä Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.
Laula, lue ja leiki uusien muumilaulujen mukana!”Merellä villi laulu soi, ohoi!” Uutta, odotettua muumimusiikkia lastenmusiikin huippuosaajilta digiäänitteenä ja kirjana, josta löytyvät laulujen nuotit ja sanat.Soili Perkiön säveltämät ja Hannele Huovin sanoittamat Muumiperhe laulaa, OHOI! -äänitteen laulut julkaistaan huippuartistien esittäminä keväällä 2021. Kirja sisältää laulujen sanat, nuotit ja laululeikkivinkkejä Riina ja Sami Kaarlan kuvittamina, ja kirjassa on mukana myös Spotify-linkki uusiin, ihastuttaviin muumilauluihin! Äänite ja kirja jatkavat vuonna 2014 Vuoden lastenlevyksi valitun ja vuoden lastenalbumi-Emmalla palkitun Muumiperheen lauluretken matkaa merellisissä tunnelmissa.Hannele Huovi on suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden loistokkaimpia ja herkkävireisimpiä kirjailijoita. Sibelius-Akatemian lehtori Soili Perkiö on luonut merkittävän uran pedagogina, luennoitsijana, oppimateriaalin tuottajana sekä esittävänä ja luovana taiteilijana. Vuonna 2009 Soili Perkiö ja Hannele Huovi palkittiin Lastenkulttuurin valtionpalkinnolla uraauurtavasta ja innostavasta työstä lapsiperheiden loru-, laulu- ja leikkiperinteen uudistamisessa ja vaalimisessa sekä kirjallisuus- ja musiikkikasvatuksen kehittämisestä aiempaa lapsilähtöisempään suuntaan. Kuvittajapari Riina ja Sami Kaarlan lämpimästi vastaanotetut muumikirjat kunnioittavat Tove Janssonin tuotannon filosofiaa ja harmoniaa, unohtamatta tuon maailman iloista, energistä ja humoristista puolta.
Kirjassa esitetään selkeästi laboratorioalan fysiikan, fysikaalisen kemian ja materiaalien testauksen ydinasiat, kuten mittausympäristö, mekaniikka, olomuodot, lämpöenergia, seokset, ääni, valo ja muu sähkömagneettinen säteily, radiokemia, sähkö ja sähkökemia. Teorian ohella käsitellään kuhunkin aihepiiriin liittyviä keskeisiä laboratoriomittauksia.Teos on tarkoitettu laboratorioalan ammatillisen koulutuksen oppimateriaaliksi fysiikan, fysikaalisen kemian ja materiaalien testauksen opintokokonaisuuksiin. Kirjaa voidaan käyttää soveltuvin osin myös laboratorioalan oppilaitoksissa, joissa tarvitaan fysiikan ja fysikaalisen kemian tietoja.
Jos ihmisellä ei ole asiaa, tarvitseeko hän asiantuntemustakaan?Tämä on Soili Kattilakosken ensimmäinen aforistinen kokoelma. Ajatelmissa kokijan pieni näkökulma taipuu suurempien ajatuksien kajoon ja liikuttaa tarinoita kehysteksteissä.Aiemmin on julkaistu seuraavat runoteoksetAlaston sulaton, Sanasato 2015Saatettu kuiskata, Vihreä Kettu 2014Elämä on oikea paikka tavata, Vihreä Kettu 2013Linnunsilmätaivas, Vihreä Kettu 2012Pilviin takaovista, Pilot Kustannus 2007 (palvelukustanne)
Ensimmäinen runokirja, jonka sain käteeni 11-vuotiaana, oli ”Suomen Suvi”. Sen runot, kuvat ja tunnelma, vaikuttivat lähtemättömästi. Myöhemmin kansanopiston opettaja kannusti kirjoittamaan.Nämä runot on kirjoitettu useiden vuosikymmenten aikana. Maalaisnuoren ihanteellisesta alusta lähtien. Aika on korjannut rikkimennyttä. Ihmiset, paikat ja maisemat ovat muuttuneet.Alku ja loppu, rengas umpeen, ketjussa elämän kirjavan.Kiittäen kuitenkin mieleen suljen kaikki rakkaani ja unelmat
Sanojen hiljaisuuteen piirrän majan,kuuntelenkuinka sen ikkunasta helähtää valoja lempeä tuuli soittaa kaikki kirjoitukset lintujen siiville.Varjot kuiskaavat herkkyyden kuvaksi,auringoksi.
Unettomuuden hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn on tehokkaita keinoja, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia. Omalle unettomuudelleen jokainen voi halutessaan tehdä jotain - tai olla tekemättä. Satunnainen unettomuus on yleistä. Varsinaiseksi ongelmaksi se kehittyy pitkittyessään. Teos on tarkoitettu univaikeuksista kärsiville ja heitä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Siinä kerrotaan perustietoja unesta ja keinoja unen laadun parantamiseen. Teoksen kirjoittajilla on pitkä kokemus unettomuuden hoidosta. He ovat tiivistäneet helppolukuiseen muotoon tämänhetkisen pätevän tutkimustiedon unesta, unihäiriöistä ja unettomuudesta.Tämä on uusi laitos kirjan uudistetusta painoksesta vuodelta 2015.Soili Kajaste on helsinkiläinen psykologi, jolla on pitkä kokemus unettomuuden hoidosta kognitiivisen psykoterapian keinoin. Juha Markkula on turkulainen pitkään unihäiriöitä hoitanut psykiatri jolla on myös unilääketieteen erityispätevyys.
Elämä ja arki yllättää meidät jatkuvasti. Pienet ja suuret muutokset ja vastoinkäymiset haastavat mieltämme. Mitä parempi on resilienssin kykymme, sitä mielekkäämmin ja menestyksekkäämmin selviydymme ja palaudumme muutoksista. Resilienssi auttaa meitä joustamaan ja orientoitumaan uusiin tilanteisiin mielekkäästi. Resilienssin kyky on tarpeen paitsi yksilöille myös yhteisöille ja organisaatioille. Resilienssin kykyään voi onneksi kehittää kaikenikäisenä.Teos on nidottu versio alan suomalaisesta perusteoksesta. Se esittelee havainnollisesti resilienssin rakentumista ja tarjoaa hyödyllisiä keinoja resilienssin tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Soili Poijula on psykologi, psykoterapeutti ja tutkija, joka on kirjoittanut useita tietoteoksia. Hän on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä traumatisoituneiden ja surevien auttamisen ja hoidon kehittäjänä. Hän on traumapsykologian ja -psykoterapian keskus Oy Synolon Ltd:n toimitusjohtaja.
Runoissa korostunut elämänjano ja liialliset odotukset johdattavat ajatuksia pois tavallisesta elämästä. Tyytyväisyyttä ja onnea voi löytyä, kun uskaltaa arkailematta mennä lähelle toista ihmistä. Katsoa silmistä silmiin - nähdä hänen maailmaansa.Sattumanvaraisesti voi käydä niinkin, että kohdalle tulee hullaannuttava, täydellinen rakkaus. Täyttyvätkö odotukset silloinkaan, sillä jalat voivat jo painaa.Aiemmin tekijältä on julkaistu seuraavat runoteokset:Alaston sulaton, Sanasato 2015Saatettu kuiskata, Vihreä Kettu 2014Elämä on oikea paikka tavata, Vihreä Kettu 2013Linnunsilmätaivas, Vihreä Kettu 2012Pilviin takaovista, ja aforistinen kokoelma Pilot Kustannus 2007Kulkee pienten tähtien seassa, Mediapinta 2017
Kesä edessä. Laiva vie kohti uusia kokemuksia, uusia ystäviä. Raskaat tenttiviikot takana. Nyt on aika, nauttia Tukholman kesästä, oppia kieltä, kartuttaa budjettia seuraavaa lukukautta varten.Kaksivuorotyö tehtaalla täyttää päivät ja illat. Iloa päiviin tuovat työkaverit, Miian konetta innokkaasti huoltava opiskelijapoika, äidillinen suomalaisnainen, jolla on aina aikaa neuvoa, lasikopistaan työn etenemistä vahtiva esimies ja Krisse, taiteellinen ja iloinen Krisse, joka täyttää Miian ajatukset ja saa hämmentymään. Onko hän rakastumassa - ja vielä tyttöön.Aurinkoisten kesäpäivien yllä leijuu uhka, josta Miialla ei ole aavistustakaan. Miksi tehtaalla juuri tänä kesänä sattuu onnettomuuksia? Onko Miia, työkavereiden rakastama ja ahkera kesätyttö vaarassa?
Leif on keski-ikää lähestyvä IT-alan työntekijä. Avioeron jälkeen yksinäinen elämä Lauttasaaren asunnossa, työelämän jatkuva muutos, usein vaihtuvien esimiesten asettamat epärealistiset tavoitteet sekä vuosittain toistuvat YT-neuvottelut irtisanomisineen saavat miettimään voisiko elämä tarjota muutakin. Työtoverin kutsu mökilleen pieneen maalaiskylään osoittautuu käännekohdaksi Leifin elämässä. Varhaislapsuuden kokemukset, isättömyys, naapureiden juoruilu ja ulkopuolisuuden tunne palautuvat mieleen Myrskylässä, jossa Leif on viettänyt varhaislapsuutensa maantien varrella sijaitsevassa punamullalla maalatussa mökissä äitinsä ja mummonsa kanssa. Työtoverin mökillä vietetyn lomaviikon loputtua ajatus sapattivapaasta vahvistuu. Leif päättää jättää kaupunkielämän taakseen ja asettuu asumaan entiseen lapsuuskotiinsa. Uuteen ympäristöön sopeutumisessa on Leifin koulutoveri Lena korvaamattomana apuna. Projektityöskentelyyn tottunut Leif päättää etsiä vastauksia lapsuusajan avoimiin kipeisiin kysymyksiin.
