Taru Minervasta, historiallinen romaani on toinen itsenäinen osa trilogiaa Valman tarina. Teos sijoittuu kieltolain ja sitä seuranneen pula-ajan vuosiin 1921-1934 ja kuvaa Helsingin kulttuuri- ja taiteilijaelämää uniikista, Siperiasta täpärästi pelastuneen nuoren naisen näkökulmasta. Lukija pääsee Valman matkassa jännittävälle aikamatkalle seuraamaan Kruununhaassa Rauhankatu kuudessa vaikuttaneiden kustannusliike Minervan ja kustannusosakeyhtiö Tarun kirjakustantamoiden perustajan Paavo Lönngrénin ja hänen lähipiirinsä elämää, edesottamuksia, sekä nuoruuden seikkailuja maailman merillä. Paavo oli pidetty seuramies Helsingin kansainvälisissä kulttuuri- ja taiteilijapiireissä. Kaksikymmentäluvun alussa hän piti hoviaan Helsingin Pihlajasaaressa, jossa vieraili monia aikakauden tunnettuja taiteilijoita ja kulttuuripersoonia mm. Paavon esikoistyttären kummit Leevi Madetoja, L. Onerva ja Eino Leino. Myöhemmin Pihlajasaaren huviloiden siirryttyä kaupungin omistukseen, seuraelämän keskuksina toimivat Kämpin ja Museokadun ”Nallehovin” lisäksi kesäisin Helsingin maalaiskunnassa sijaitseva Tervasaaren huvila (nykyisin Tervaluoto), sekä nuoremman tyttären kummivanhempien Toivo ja Margarita Särkän Marjaniemen huvila. Lähipiiriin kuuluivat lisäksi kirjailija ja taidemaalari Aleq Matson, kiistelty monitaiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspa, Tulenkantajien keulahahmo Olavi Paavolainen, sekä liuta muita aikalaiskulttuurivaikuttajia ja heidän läheisiään. Romaanissa nostetaan esiin Minervan ja Tarun julkaisemia tunnettujen taiteilijoiden vähemmän tunnettuja teoksia. Lukija pääsee seuraamaan muun muassa Eino Leinon viimeisten elinvuosien dramaattisia käänteitä ja erään kadonneen käsikirjoituksen mutkikkaita polkuja. Tarinan juonta kuljettaa päähenkilöiden Valman ja Paavon koskettava ja traaginen rakkaustarina. Taru Minervasta tarjoaa ainulaatuisen kaunokirjallisen näkökulman Helsingin kulttuurielämään 1920- ja 1930-luvuilla. Valman matkassa lukija pääsee kuin ”kyökin kautta” tutustumaan aikansa merkittäviin kulttuurivaikuttajiin, sekä historian pölyn alle hautautuneiden kustannusyhtiöiden Minervan ja Tarun perintöön Suomen 1900- luvun alkupuolen kirjallisuudelle ja kulttuurielämälle. Valman tarina -trilogia pohjautuu kirjailijan omaan sukutarinaan ja siinä on mukana ennen julkaisematonta materiaalia tekijän perhearkistosta. Liitteenä Minervan ja Tarun teosluettelot. TANNA ELO (s. 1958) on helsinkiläinen kosmopoliitti, intohimonaan hidas matkustaminen ja tutustuminen historian kerroksisuuteen nykymaailman sivilisaatioissa. Hänellä on taustaa tietokirjoittajana ja toimittajana terveydenhuollon alalta, jossa hän on työuransa tehnyt fysioterapeuttina ja kouluttajana. Luovaa kirjoittamista Tanna on opiskellut useiden vuosien ajan kirjoitusprojektiensa ohessa. Filosofian tohtoriksi hän on väitellyt Yhdysvalloissa. Taru Minervasta on toinen, itsenäinen osa Valman tarina-trilogiaa ja jatko-osa Siperiaan kadotetut-teokselle. Taustatyönään tekijä on tutustunut tarkoin kotikaupunkinsa ja sen lähisaarien historiaan, jotka toimivat tapahtumapaikkoina tälle tekijän oman sukutarinan inspiroimalle historialliselle romaanille.
