Kirjahaku

"Unen ja kuoleman runoilijan" nimikkokokoelma vuodelta 1931, hänen laajimpansa ja tunnetuimpansa. Sisältää mm. runon "Suomalainen rukous" (virsi 584).

Kärsimyksen runoilijana tunnetun Tulenkantajien aikalaisen esikoiskokoelma vuodelta 1922, jossa on nähtävissä kosketuksia Baudelairen runouteen ja saksalaisten ekspressionistien tuska- ja tunnustus-lyriikkaan. Samalla se viitoittaa tietä Kailaan myöhäistuotannolle esittelemällä sen keskeiset teemat: itsetutkiskelun ja sisäisen tiliteon. Näköispainos.

"Mutta niinkuin / matkan aloin, / päätän myös sen: / paljain jaloin." Uuno Kailaan tunnettu runokokoelma vuodelta 1928, vähän ennen hänen sairastumistaan. Näköispainos.

Uuno Kailaan (1901-1933) Novelleja ilmestyi vuonna 1936 WSOY:n kustantamana. Novelleissa toistuvat samat aiheet ja teemat kuin hänen runoissaankin: sivullisuus, ahdistus, kuolema, syyllisyys, hulluus ja minuus. Uuno Kailaan novellit ovat valitettavasti jääneet hänen runoutensa varjoon. Tämän vuoksi teos julkaistaankin uudestaan Sanasadon Genius Klassikot -sarjassa.

Runoilija Uuno Kailasta ei useinkaan ajatella kauhukirjailijana, vaikka hänen tuotantonsa synkeys ja usein kammottavat aiheet myönnetään ja tunnustetaan. Kailas tunsi kuitenkin ulkomaista kauhukirjallisuutta, ja hänen novelleissaan ja runoissaan on useita vahvoja kauhuaiheita. Usein Kailaan teksteissä on kyse psykologisista kauhuista, ihmismielen omista hirviöistä. Hauta meren alla -kirjassa julkaistaan neljä Kailaan novellia, jotka täyttävät kauhukirjallisuuden määritelmän, sekä sikermä runoja, joita ei paatuneinkaan sielu pysty lukemaan tuntematta pelon ja inhon kouristavan sydäntään. Kirjaan on asiantuntevan esipuheen kirjoittanut Juri Nummelin.

Uuno Kailaan keskeiset kirjallisuusaiheiset kirjoitukset ensi kertaa koottuna yhteen. Uuno Kailas (1901-1933) ehti lyhyen el m ns aikana viiden runokokoelman ja niist hiomansa valikoiman Runoja lis ksi kirjoittaa kymmeni kirjallisuutta k sittelevi kirjoituksia: esseit , kirja-arvosteluita ja puheenvuoroja omasta tuotannostaan. Osa ilmestyi omalla nimell , osa nimimerkill . Nuorena kuollut Kailas muistetaan rimm isen hiotuista runoistaan, joilla h n t ht si ikuisuuteen. Suorasanaiset tekstit, joissa runoilija osallistui oman aikakautensa keskusteluihin, ovat j neet unohduksiin noin sadan vuoden takaisten sanoma- ja aikakauslehtien sivuille. Nyt n m tekstit saapuvat yleis n ulottuville ensi kertaa sitten alkuper isen julkaisunsa. Runoilijan ni kaikuu riveilt ter v n , kantaaottavana ja kuvia kumartelemattomana.

dition bilingue. "Mon fr re, le but est lointain: Au coeur de la mort Que la fiert de l'homme soit, M me si le triomphe est vain, De lutter pour ce vain effort. Et la beaut , soeur de nos r ves, Nous montre la voie: Le cygne qui meurt en chantant, La ros e des fleurs sur la gr ve, La poussi re d'or sous nos pas."

Uuno Turhapuro -elokuvien historia kootaan kansiin nyt ensimmäistä kertaa kaikkine herkkuineen. Kertojina toimivat keskeisimmät hahmot Spede Pasanen, Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita ja Ere Kokkonen sekä lukuisat muut Uunoissa mukana olleet tekijät.Uuno Turhapuro ei ollut vain lottosketsistä versonut spontaani vitsi, vaan pitkään kehitelty ja harkittu rikos. Vesku Loiri suunnitteli uunomaista koomikkohahmoa jo vuosia ennen ensimmäistä elokuvaa. Siihen yhdistyi Spede Pasasen lapsuudesta asti vaalima huumori ja filosofia, Ere Kokkosen käsitys komediaelokuvista sekä Leo Lastumäen studiolle jääneet kengät.Uunosta tuli ilmiö, joka poiki Suomen pisimmän elokuvasarjan. Turhapuro-leffoilla nauratettiin kansaa, ärsytettiin kriitikoita ja pidettiin elokuvateatterit pystyssä. Ne olivat parhaimmillaan nerokasta viihdettä ja huonoimmillaan kelvotonta kuraa.Miten ideat syntyivät, millaisia kommelluksia kuvauksissa sattui ja kuka riiteli kenenkin kanssa? Tämä kaikki kerrotaan otteessaan pitävän tarinan muodossa unohtamatta huumoria sekä Turhapuron omaa filosofiaa. Suuri osa kymmenistä haastatteluista on peräisin kirjoittajan omista arkistoista.Kirjassa on myös laaja Uuno-filmografia sekä tietoa elokuvien kuvauspaikoista.Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut aiemmin muun muassa Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, tietokirjan viihderyhmä Kummelista sekä kaksi elokuvamaailmaan sijoittuvaa romaania. Uuno Turhapuro on kuulunut hänen elämäänsä keskeisesti 5-vuotiaasta lähtien.

Perttelin pitäjässä syntyneen Uuno Eskolan (1889-1958) elämäntyön monipuolisuus hakee vertaistaan suomalaisen taiteen kentässä. Vaikka hän piti itseään aina ennen kaikkea taidemaalarina, kohtalo muovasi hänestä useiden taidelajien tulkin. Maalaustaiteen ohelle Eskola on jättänyt jälkensä suomalaisen elokuvan, kirjallisuuden, kirkkotaiteen sekä lavastustaiteen historiaan. Eskola oli paikalla myös maamme kohtalon hetkinä. Hän ikuisti konfliktien kaoottisia kasvoja niin sisällissodan kuin toisen maailmansodankin kuohuissa. Eskolaa voi eräällä tapaa pitää 1900-luvun alkupuolen suurena tuntemattomana, jonka taiteeseen tuhannet ovat tietämättään törmänneet. Vaikka Uuno Eskolan taiteelliset edesottamukset antaisivat aiheen useampaankin kirjaan, ei tämä teos keskity ainoastaan taiteeseen. Eskola kirjoitti 1950-luvulla muistelmiaan, jotka jäivät kuitenkin kesken taiteilijan menehdyttyä. Noiden muistojen pohjalta olemme koonneet näihin kansiin tarinoita, jotka tarjoavat lukijoille kurkistusaukon yhteiskuntaan aina 1800-luvun lopulta alkaen.

Uuno Turhapuron mietelmät tarjoaa lukijalle legendaarisia leffalausahduksia ja mielenkiintoista Uuno-elokuvatriviaa. Suomalaisen elokuvan kulttihahmo kunnostautuu teoksessa Suurena Ajattelijana, jolla on värikkäitä mielipiteitä niin naisista, ruoasta, työstä kuin politiikastakin. Sitaatit on poimittu kaikista 18 ilmestyneestä Turhapuro -leffasta. "Naisethan on siis ehtottomasti elämän suola, vanhemmat naiset nimittäin. Nuoret naiset onkin sitten sokeria." (Uuno Turhapuro muuttaa maalle) Tiesitkö? Ensimmäinen Uuno-elokuva sai ensi-iltansa 24.8.1973. Uuno Turhapuro ja hänen vaimonsa esittäytyivät yleisölle kuitenkin jo 12.9.1971 lähetetyssä Spede Show'n lottovoittosketsissä. Tuolloin Uunon nimi oli kuitenkin Usko - eikä ulkomuotokaan ollut vielä kovin rähjäinen.

Juhon elämä on melankolinen tarina raskaasta työstä, raskaista huveista ja pettymyksistä, joita kohtalo yhden miehen elämään toi. Juhon matka vie Amerikkaan ja takaisin, mutta etäisyys hänen ja lähimmäisten välillä ei koskaan lyhene.Kyseessä on paitsi kertomus Juhosta, myös tarina erään suvun historiasta, uudelle kotipaikkakunnalle asettumisesta ja siitä raadollisesta maailmasta, missä 1900-luvun alkupuolella elettiin.Kirjoittaja kuvaa sukunsa menneisyyttä suorasukaisesti ja ilman turhaa nostalgiaa, mutta myös lämmöllä ja myötätunnolla elämän riepottelemia ihmisiä kohtaan.