Kirjahaku
Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.
438 tulosta hakusanalla Viljo Nissilä
Maritta Lehtiö o.s. Hörkkö kertoo toisessa runokirjassaan enonsa tarinan. Kirja sisältää karjalaisia murrerunoja sekä sota-ajan kirjeitä. Koivistolaiset sukujuuret äidin puolelta ja eno, jonka elämä päättyi talvisodassa, askarruttivat mieltä niin, että tämä tarina oli kirjoitettava muidenkin luettavaksi. Sodanaikaiset kirjeet kertovat karua totuutta sen ajan ihmisten elämästä, kuolemasta ja toivosta. Tuntematon eno tuleekin kirjoittamiensa kirjeitten avulla yllättäen tutuksi.Nuoruuden rakkaus, sen syttyminen ja menetys melkein samantien, heijastuu runojen sisällöstä ja niistä välittyy lukijalle se vahva tunne, miten rakkaus kestää yli vuosikymmenien: Mie rakastan ain vaa, enkä voi muuta.Ravansaari koitui Viljon kohtaloksi. Vai miten oikein kävikään? Kuka oli tuntematon soittaja? Mitä se merkillinen uni merkitsi? Kuka oli matkailijoiden tapaama mies Käkisalmella? Mieleen nousee kysymys: Olks hää sittekii elos?
Arkkitehti Viljo Revell syntyi Vaasassa 1910 ja kuoli Helsingissä vain 54-vuotiaana. Hänen toimistossaan työskenteli lahjakkaita nuoria arkkitehtejä, joista kymmenestä tuli myöhemmin professori. Kansainväliseen maineeseen Revell nousi voitettuaan vuonna 1958 Toronton kaupungintalon arkkitehtikilpailun. Kirja sisältää kaksisataa lyhyttä välähdystä Viljo Revellin ja hänen perheensä elämästä, mm: Tuula Revell and Father - Viljo Gabriel on mamma Sonjan enkeli - Pitää tilata puku ja ostaa paletå, jossa on kaninnahkakaulus - Hammaslääkärissä Riossa - Panssarilaiva Ilmarinen ja operaatio Nordwind - Täytyy olla aivan varma voitosta, ei ajatustakaan häviämisestä - Ensimmäinen palkinto on teidän! Varatkaa liput Torontoon, heti! - Tappoiko Toronton kaupungintalo Viljo Revellin? Kirjoittaja on Viljo Revellin vanhin tytär ja itsekin arkkitehti.
Monelle todennäköisesti tuntematon ratsuväen eversti Viljo Forssell (1878—1954) on jäänyt kuuluisan tyttärensä, näyttelijä ja teatterineuvos Kyllikki Forssellin varjoon. Totesihan lehdistökin Forssellin ulkomailla paremmin tunnetuksi kuin Suomessa. Everstin tyttärestä julkaistiin vuonna 2007 kirja Suurella näyttämöllä. Eversti itse toimi muunlaisilla näyttämöillä. Niillä yhdistyi sotilas- ja ratsastusura käsi kädessä käyden - saihan Forssell usein komennuksia koti- ja ulkomaille ratsastusta koskeviin tehtäviin. Kirja paneutuu lähinnä Forssellin ratsastusuraan kertoen lahjakkaan ratsastajan saavutuksista niin koti- ja ulkomaisilla kilpakentillä kuin ratsastusurheilun monipuolisena kehittäjänä aikana, jolloin maa itsenäistyi ja nuori ratsastusurheilumme alkoi vasta nostaa päätään. Teos on maamme-, sota- ja ratsastusurheilun historiaa tsaarin vallan ajalta aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan sisältyy itsenäistyminen, sodat, ratsastusurheilun nousu ja kehitys sekä suomalaisen ratsuhevosen kasvatus. Lukija löytää kirjasta kuvauksia sodista, ratsastuksen opettamisesta, vanhoista ratsastuslajeista,kilpailemisista ja tuomaroinnista Saksan suurissa kansainvälisissä kilpailuissa sekä hevoskasvatustyöstä - osin ”forsseliaana-hengessä” eli Forssellin persoonallisella tavalla kuvattuna. Monipuolisen henkilön, ratsastuksen todellisen asiantuntijan ja alan vaikuttajan tarina oli aika saada vihdoinkin kerrottua ainakin siltä osin, kun kirjoittaja on siihen pystynyt. Kirjoittaja Pekka Käyhkö on kilpaillut ratsastuksessa seura- ja piiritasolla sekä toiminut lajin kilpailuissa toimitsijatehtävissä. Käyhkö on palvellut useita vuosia Puolustusvoimissa ja erilaisissa koulutustehtävissä. Hän on kirjoittanut tietokirjoja ja artikkeleita paikallis-, varuskunta- ja ratsastusurheilun historiasta.
Viljo on menossa nukkumaan, mutta isosisko Lilja saa valvoa vielä hieman pidempään ja yhtäkkiä Viljoa ei enää nukuta. Oven takana taitaa vaania tiikeri, gorilla, ehkä jopa krokotiili ja hauki. Viljoa pelottaa, ja hän tarvitsee isää vierelleen. Lilja sen sijaan tarjoilee hedelmäsalaattia oven toisella puolen olohuoneessa.Nyt nukkumaan! -kirja kertoo kaikille vanhemmille tutusta arki-illan tilanteesta, jolloin nukkumaanmeno venyy venymistään ja vanhempien hermotkin ovat koetuksella. Nyt nukkumaan! on ruotsalaisen kirjailijan Ylva Karlssonin ja suomalaisen kuvittajan Erika Kallasmaan ensimmäinen yhteistyö. Karlssonin humoristinen tarina tallentaa eloisasti lapsen vilkkaan mielen ja laittaa lukijan arvailemaan, mikä kaikki nukkumaanmenossa onkaan leikkiä ja mikä täyttä totta. Kallasmaan värikylläinen kuvitus täydentää tekstiä oivallisesti. Kirja ilmestyy Ruotsissa Raben & Sjögrenin kustantamana vuonna 2022.
Experiential Learning in Foreign Language Education
Viljo Kohonen; Riitta Jaatinen; Pauli Kaikkonen; Jorma Lehtovaara
Routledge
2017
sidottu
The goal of foreign language teaching is expanding from communicative competence towards an intercultural action competence. Essential in the new orientation is the shift towards a more balanced emphasis between the external factors in the learning environment and the personal capacity, conceptions, beliefs and assumptions inside the learner's mind. As part of the changes, assessment is seen as an important means of enhancing the elearning processes, emphasising the role of refelctive self-assessment. The text explores and integrates the necessary knowledge base and practices in foreign language education in terms of the basic concepts of experiential learning, intercultural learning, autobiographical knowledge and teacher development, together with the philosophical underpinnings of foreign language education.
Korsu, jossa makoilee kaksikymmentä miestä lavereillaan, on oiva paikka alkaa tarinoimaan. Tarinat saattavat olla tosia tai sitten eivät... Voiko hevonen todella oppia maastoutumaan konekiväärin äänestä? Voiko auton rekisterinumeron perusteella huomata vakoojan? Kannattaako herkullisesta ruuasta haaveilevien sotilaiden lähteä tutkimaan lähistön perunakuoppia?"Kollaan korsutarinoita" on eläväinen tarinakokoelma, joka kuvaa toisen maailmansodan aikoja.-
Vuodet 1713-1721 ovat jääneet Suomen historiaan erityisen verisinä. Isonvihan aikana Venäjän tsaarin sotilaat valtasivat suuria osia Suomesta. Lähes koko Etelä-Suomi oli miehitetty. Pohjanmaan alue koki erityisen kovia miehityksen aikana - esimerkiksi Hailuodon saarella kasakat tappoivat yhden yön aikana yli 800 henkeä. Myös Kemi ja Tornio saivat osansa verisestä terrorista.Viljo Raudan "Isoviha" on perusteellinen katsaus isonvihan aikaisiin tapahtumiin.-
Suomalais-unkarilaisten kulttuurisuht. bibliografia 1981
Viljo Tervonen; Irene Wichmann
SUOMALAIS-UGRILAINEN SEURA
1982
nidottu
Murhe itkun kirvoittaa . unkarilaisia itkuvirsiä sävelmineen
Viljo Tervonen
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
1994
nidottu
Viljo Tervonen on valikoimaansa suomentanut 17 itkua, kuolinitkuja, itkun Amerikkaan lähtijöille, morsiamen jäähyväisitkun. Valikoimaan sisältyvät myös alkutekstit ja sävelmät.
Jozsef Budenzin ja Antti Jalavan kirjeitä vuosilta 1875-1892
Viljo Tervonen
SUOMALAIS-UGRILAINEN SEURA
1995
nidottu
Jozsef Szinnyein ja Antti Jalavan kirjeitä v. 1880-1909
Viljo Tervonen
SUOMALAIS-UGRILAINEN SEURA
1996
nidottu
Romano-finitiko-angliko laavesko liin - Romani-suomi-englanti sanakirja - Romany-Finnish-English dictionary
Viljo Koivisto
OPETUSHALLITUS
2005
nidottu
Suomessa puhuttavan romanikielen sanakirjan ensimmäinen painos ilmestyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuna vuonna 1994. Suomessa romanikieli ei puhujien vähyyden ja kielen aseman vuoksi kehity luontaisesti, vaan sitä täytyy tietoisesti kehittää. Tämän vuoksi monille suomen kielen sanoille ei ole aiemmin ollut romanikielisiä vastineita, vaan ne on pitänyt luoda. Kirja sisältää myös sanojen englanninkieliset vastineet. Uudistettu toinen painos.
Kirja kertoo romanien elämään liittyvistä asioista ja tavaroista sellaisina, kuin Viljo Koivisto ne muistaa. Lukujen aluksi on suomenkielinen teksti, joka on muokattu ja tiivistetty Koiviston suomennoksen pohjalta. Tämän jälkeen tulevat romanin- ja suomenkieliset tekstit, jotka vastaavat toisiaan sisällöllisesti, mutta eivät sanatarkasti.
Rouheita tuokiokuvia miehistä, joiden on pelattava niillä korteilla, jotka elämä on heille jakanut - ja selviydyttävä. "Parhaan lehmän sairastuminen oli tilan asukkaille totinen paikka. Jos sen joutuisi lopettamaan, se tekisi ruokahuoltoonkin pahan loven. Kaivovettäkö juotaisiin ja ostorasvoja leivälle? Ja kun niin oli kuviteltu, että meijeriinkin pikkuisen. Alkuillasta, oireiden jo näkyessä, komennettiin pojat sitä kävelyttämään. Apua siitä ei ollut, enempää kuin isännän sadatteluista, jolla tämä purki harmiaan ja pettymystään. Oliko sittenkin ollut virhe ostaa tämä vasikkana etelän karjakauppiaalta. Ay-sh-sire, olivat monia sukupolvia Suomenkarjaa kasvattaneet talolliset tavanneet sen papereista. Sanoneet vielä huonosti peitettyä kateutta äänessään, ettei tuollainen ulkomaan elävä näillä leveyksillä, eikä näillä eväillä menesty. Usko huviksesi, se ei tervettä päivää näe. Jos nyt pahin tapahtuisi, niin "enkös minä sitä sanonut" päivittelijöitä riittäisi. Vahingoniloiset nauraisivat takapuoltaan repien. Pirullisimmat tulisivat teennäisen viattomina kysymään, että oletko viime aikoina rotulehmiä hankkinut?"