Kirjojen hintavertailu. Mukana 11 244 527 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjahaku

Etsi kirjoja tekijän nimen, kirjan nimen tai ISBN:n perusteella.

428 tulosta hakusanalla Viljo Sallinen

Eliisa

Eliisa

Viljo Sallinen

Mediapinta
2022
nidottu
Eliisa oli todella elänyt ihminen ja hän eli ja toimi oman aikansa arvojen ja tapojen mukaan. Meidän aikanamme puhutaan sosiaaliryhmistä ja yhä enemmän taas yhteiskunta luokista. Eliisan elämän aikana olivat yhteiskuntaa halkovat luokkarajat vähintään yhtä kovat kuin nykyään. Suomen itsenäistyttyä valtiovalta pyrki tasaamaan yhteiskunnan tulonjakoa mm. Lex Kallio lailla. Se tuli torpparien vapautuslakia korvaamaan tilattoman väestön osan suhteen.Eliisan elämän aikana olivat myös suuret maailman tapahtumat eli ensimmäinen ja toinen maail-mansota. Niitten vaikutukset tuntuivat myös meillä Suomessa. Outokummun Kuusjärven hautaus-maalla on ns. Kapinallisten muistokivi. Siihen on merkitty 42 punavangin nimet. He menehtyivät silloin riehuviin epidemioihin. Eliisan kuten monen muun perheen oli pakko keskittyä enemmän omaan toimeentuloonsa kuin pohtia yhteiskunnan tapahtumia.Eliisan elinaikana alkoi tapahtua ehkä ihmiskunnan suurin vallankumous, tekniikan riemumarssi. Samalla, kun se helpotti ruumiillista työtä, se muutti täysin myös ammattien rakenteet. Heille auto oli jo jotenkin kummajainen ja osa hevosistakin pelkäsi niitä. Tuskin Eliisa ja Jussi uskoisivat silmiään nähdessään nykyisen maailmanajan. Heille riihessä viljanpuinnit ja heinien niitto käsin oli todellisuutta ruokaa pöytään hankittaessa.Perheen tiheään sattuneitten kuolemantausten vuoksi ei Eliisalle ollut varaa edes pitää hautajaisia, kun häntä vietiin arkussa Polvijärven kirkkomaahan, maassa oli jo 5 cm lunta. Kirjoittaja muistaa koko ikänsä ne savuavat pysäköidyt kuorma- autot, kun aikuiset kantoivat Eliisan hautaan Jussinsa viereen. Pieni vauvana menehtynyt Eeva haudattiin helmikuulla mummunsa syliin. Korvatkoon tämä kirja Eliisa mummolle hänen ansaitsemansa hautajaiset.
Kaivosmies

Kaivosmies

Viljo Sallinen

Mediapinta
2024
nidottu
Kaivosmiehiä on aina arvostettu jotenkin enemmän kuin ns. Duunaria. Tosin ammattiin opittiin vuosikymmeniä käytännön kautta. Kuparia, tinaa ja lyijyä louhittiin jo antiikin aikana. Aikojen alussa louhinta tapahtui maanpinta louhintana. Rooman vallan aikaan oli jo olemassa myös maanalaista louhintaa. Siihen ei vapaita miehiä saatu, työvoima oli pääasiassa orjia. Työnjohto ja kurinpitäjät olivat yleensä vapaita ja armottomia.Antiikin aikaan louhinta tapahtui pääasiassa kiilojen, hakkujen ja kankien avulla. Orjat pidettiin maanalla ympäri vuorokauden. Kun heidän terveytensä ei enää kestänyt, heidät tuotiin kaivoksesta ylös. Riippui orjien omistajasta ruokkiko hän näitä kaikkensa antaneita. Usein he jäivät vaille huolenpitoa. Oli myös omistajia, jotka tuntematta sen kummempaa arvostusta orjia kohtaan käytti heitä mm. Peltotöissä, kuten sadon korjuussa.Vuosisadat kuluivat ja myös työnmetodit kehittyivät. Myös louhittava myös muita tarpeellisia luonnonvaroja. Kuten varsinkin hiilikaivokset tulivat tarpeellisiksi. Laajeneva ja taajeneva asutus ei enää tullut toimeen vain metsien tuotolla. Kamelin ja karjanlanta säilyivät kuitenkin kotitalouksien poltto aineena varsinkin metsättömissä maakunnissa. Hiiltä ja koksia tarvittiin esim. teräksen valmistukseen kun rautamalmia käsiteltiin.Louhinta laitteitten kehityksen myötä työvoiman tarve kaivoksissa väheni. Samalla työntekijöitten koulutuksen tarve kasvoi. Kirjailija koki sen itse kun ruotsin keikkojen välillä haki Outokummulle töihin. Kaivokseen otetaan enää vain kaivosammatti koulutuksen saaneita. Kyllä meillä teillekin on töitä. Pääsette korjaamaan porakoneita, siinä työ on vain kuluneitten osien vaihtoa. Eli mies terve mitat täyttävä ja muusta huoli viis. Porakoneita korjaamaan hän kelpasikin siis!
Piinattu

Piinattu

Sallinen Viljo

Viljo Sallinen
2021
sidottu
Pentti oli nuori mies maalta, joka joutui etsimään työtä Suomen ”siirtomaasta” Helsingistä. Helsinki oli 60-luvun Suomessa suurkaupunki, jossa elämä poikkesi täysin pienen kotikunnan elämästä. Kotikylässä kaikki tunsivat toisensa, tämä ei pätenyt Helsinkiin. Siellä nuoriso tunsi toisensa yleensä vain huvipaikkojen perusteella.Kaupungissakin vain osa kansakoulun käyneistä löysi oman vihreän oksansa. Suuri osa maalta tulleista nuorista työskenteli vähän koulutusta vaativissa töissä, tehtaissa, rakennuksilla, varastomiehinä ja erilaisten työkoneiden käyttäjinä. Toimeentulo oli toisinaan parempaa toisinaan niukempaa.Pentti teki töitä Helsingissä rakennusapumiehenä ja vähitellen myös vaativimmissa tehtävissä kuten betoniraudoittajana. Ahkera työnteko ei kuitenkaan taannut onnea. Pentin avoliitto hajosi ja hän vajosi, kuten moni muukin, työmaiden sylkykupiksi. Pentille mitä ilkeimmät lohkaisut ja perättömät vihjaukset poikkeavasta sukupuolisesta suuntautumisesta olivat arkipäivää. Yleensä homofobisten pilkkaajien omat pelot joutua sylkykupiksi lietsoivat omalaatuista käytöstä.Tässä tilanteessa ihminen joko kovettuu ja alkaa antaa takaisin, tai hän kestää keskittymällä työhön tai harrastuksiinsa. Viimeinen vaihtoehto on että hän luhistuu tai raivostuessaan tekee jotain sellaista, joka johtaa yhteiskunnan antamaan rangaistukseen. Kuka on syyllinen silloin?
Ääni 3 ÄI3 Vuorovaikutus 1 (LOPS21)

Ääni 3 ÄI3 Vuorovaikutus 1 (LOPS21)

Vilja Laaksonen; Taika Martikainen; Pirjo Sallinen

Edita Oppiminen
2021
nidottu
Ääni on uusi lukion suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalisarja. Ääni keskittyy monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon harjoitteluun. Sarja antaa opiskelijalle valmiuksia toimia nykyisessä moniäänisessä tekstimaailmassa: ajatella kriittisesti ja ilmaista itseään rohkeasti. Sarjan tekstit, ohjeet, tehtävät ja aineistot ohjaavat tulkitsemaan kokonaisvaltaisesti puhuttuja, kirjoitettuja ja audiovisuaalisia tekstejä sekä innostavat lukemaan kauno- ja tietokirjallisuutta. Ääni kehittää suunnitelmallisesti kielitietoisuutta ja vankkaa vuorovaikutusosaamista: sarja pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden myönteistä viestijäkuvaa ja kielellistä identiteettiä. Ääni-oppimateriaalit tuovat opiskelun tavoitteet näkyviin. Sarja ohjaa opiskelijaa asettamaan omia tavoitteitaan ja kehittää itsearviointitaitoja.
Viljo

Viljo

Maritta Lehtiö

KUSTANNUS HD
2016
sidottu
Maritta Lehtiö o.s. Hörkkö kertoo toisessa runokirjassaan enonsa tarinan. Kirja sisältää karjalaisia murrerunoja sekä sota-ajan kirjeitä. Koivistolaiset sukujuuret äidin puolelta ja eno, jonka elämä päättyi talvisodassa, askarruttivat mieltä niin, että tämä tarina oli kirjoitettava muidenkin luettavaksi. Sodanaikaiset kirjeet kertovat karua totuutta sen ajan ihmisten elämästä, kuolemasta ja toivosta. Tuntematon eno tuleekin kirjoittamiensa kirjeitten avulla yllättäen tutuksi.Nuoruuden rakkaus, sen syttyminen ja menetys melkein samantien, heijastuu runojen sisällöstä ja niistä välittyy lukijalle se vahva tunne, miten rakkaus kestää yli vuosikymmenien: Mie rakastan ain vaa, enkä voi muuta.Ravansaari koitui Viljon kohtaloksi. Vai miten oikein kävikään? Kuka oli tuntematon soittaja? Mitä se merkillinen uni merkitsi? Kuka oli matkailijoiden tapaama mies Käkisalmella? Mieleen nousee kysymys: Olks hää sittekii elos?
Välähdyksiä Viljo Revellin elämästä

Välähdyksiä Viljo Revellin elämästä

Tuula Revell

Didrichsenin taidemuseo
2010
nidottu
Arkkitehti Viljo Revell syntyi Vaasassa 1910 ja kuoli Helsingissä vain 54-vuotiaana. Hänen toimistossaan työskenteli lahjakkaita nuoria arkkitehtejä, joista kymmenestä tuli myöhemmin professori. Kansainväliseen maineeseen Revell nousi voitettuaan vuonna 1958 Toronton kaupungintalon arkkitehtikilpailun. Kirja sisältää kaksisataa lyhyttä välähdystä Viljo Revellin ja hänen perheensä elämästä, mm: Tuula Revell and Father - Viljo Gabriel on mamma Sonjan enkeli - Pitää tilata puku ja ostaa paletå, jossa on kaninnahkakaulus - Hammaslääkärissä Riossa - Panssarilaiva Ilmarinen ja operaatio Nordwind - Täytyy olla aivan varma voitosta, ei ajatustakaan häviämisestä - Ensimmäinen palkinto on teidän! Varatkaa liput Torontoon, heti! - Tappoiko Toronton kaupungintalo Viljo Revellin? Kirjoittaja on Viljo Revellin vanhin tytär ja itsekin arkkitehti.
Ratsuväen eversti Viljo Forssell

Ratsuväen eversti Viljo Forssell

Pekka Käyhkö

Ketterät Kirjat
2025
sidottu
Monelle todennäköisesti tuntematon ratsuväen eversti Viljo Forssell (1878—1954) on jäänyt kuuluisan tyttärensä, näyttelijä ja teatterineuvos Kyllikki Forssellin varjoon. Totesihan lehdistökin Forssellin ulkomailla paremmin tunnetuksi kuin Suomessa. Everstin tyttärestä julkaistiin vuonna 2007 kirja Suurella näyttämöllä. Eversti itse toimi muunlaisilla näyttämöillä. Niillä yhdistyi sotilas- ja ratsastusura käsi kädessä käyden - saihan Forssell usein komennuksia koti- ja ulkomaille ratsastusta koskeviin tehtäviin. Kirja paneutuu lähinnä Forssellin ratsastusuraan kertoen lahjakkaan ratsastajan saavutuksista niin koti- ja ulkomaisilla kilpakentillä kuin ratsastusurheilun monipuolisena kehittäjänä aikana, jolloin maa itsenäistyi ja nuori ratsastusurheilumme alkoi vasta nostaa päätään. Teos on maamme-, sota- ja ratsastusurheilun historiaa tsaarin vallan ajalta aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan sisältyy itsenäistyminen, sodat, ratsastusurheilun nousu ja kehitys sekä suomalaisen ratsuhevosen kasvatus. Lukija löytää kirjasta kuvauksia sodista, ratsastuksen opettamisesta, vanhoista ratsastuslajeista,kilpailemisista ja tuomaroinnista Saksan suurissa kansainvälisissä kilpailuissa sekä hevoskasvatustyöstä - osin ”forsseliaana-hengessä” eli Forssellin persoonallisella tavalla kuvattuna. Monipuolisen henkilön, ratsastuksen todellisen asiantuntijan ja alan vaikuttajan tarina oli aika saada vihdoinkin kerrottua ainakin siltä osin, kun kirjoittaja on siihen pystynyt. Kirjoittaja Pekka Käyhkö on kilpaillut ratsastuksessa seura- ja piiritasolla sekä toiminut lajin kilpailuissa toimitsijatehtävissä. Käyhkö on palvellut useita vuosia Puolustusvoimissa ja erilaisissa koulutustehtävissä. Hän on kirjoittanut tietokirjoja ja artikkeleita paikallis-, varuskunta- ja ratsastusurheilun historiasta.
Nuku nyt, Viljo

Nuku nyt, Viljo

Ylva Karlsson

Etana Editions
2022
sidottu
Viljo on menossa nukkumaan, mutta isosisko Lilja saa valvoa vielä hieman pidempään ja yhtäkkiä Viljoa ei enää nukuta. Oven takana taitaa vaania tiikeri, gorilla, ehkä jopa krokotiili ja hauki. Viljoa pelottaa, ja hän tarvitsee isää vierelleen. Lilja sen sijaan tarjoilee hedelmäsalaattia oven toisella puolen olohuoneessa.Nyt nukkumaan! -kirja kertoo kaikille vanhemmille tutusta arki-illan tilanteesta, jolloin nukkumaanmeno venyy venymistään ja vanhempien hermotkin ovat koetuksella. Nyt nukkumaan! on ruotsalaisen kirjailijan Ylva Karlssonin ja suomalaisen kuvittajan Erika Kallasmaan ensimmäinen yhteistyö. Karlssonin humoristinen tarina tallentaa eloisasti lapsen vilkkaan mielen ja laittaa lukijan arvailemaan, mikä kaikki nukkumaanmenossa onkaan leikkiä ja mikä täyttä totta. Kallasmaan värikylläinen kuvitus täydentää tekstiä oivallisesti. Kirja ilmestyy Ruotsissa Raben & Sjögrenin kustantamana vuonna 2022.
Experiential Learning in Foreign Language Education

Experiential Learning in Foreign Language Education

Viljo Kohonen; Riitta Jaatinen; Pauli Kaikkonen; Jorma Lehtovaara

Routledge
2017
sidottu
The goal of foreign language teaching is expanding from communicative competence towards an intercultural action competence. Essential in the new orientation is the shift towards a more balanced emphasis between the external factors in the learning environment and the personal capacity, conceptions, beliefs and assumptions inside the learner's mind. As part of the changes, assessment is seen as an important means of enhancing the elearning processes, emphasising the role of refelctive self-assessment. The text explores and integrates the necessary knowledge base and practices in foreign language education in terms of the basic concepts of experiential learning, intercultural learning, autobiographical knowledge and teacher development, together with the philosophical underpinnings of foreign language education.
Kollaan korsutarinoita

Kollaan korsutarinoita

Viljo Rauta

Saga Egmont
2022
nidottu
Korsu, jossa makoilee kaksikymmentä miestä lavereillaan, on oiva paikka alkaa tarinoimaan. Tarinat saattavat olla tosia tai sitten eivät... Voiko hevonen todella oppia maastoutumaan konekiväärin äänestä? Voiko auton rekisterinumeron perusteella huomata vakoojan? Kannattaako herkullisesta ruuasta haaveilevien sotilaiden lähteä tutkimaan lähistön perunakuoppia?"Kollaan korsutarinoita" on eläväinen tarinakokoelma, joka kuvaa toisen maailmansodan aikoja.-
Isoviha

Isoviha

Viljo Rauta

Saga Egmont
2022
nidottu
Vuodet 1713-1721 ovat jääneet Suomen historiaan erityisen verisinä. Isonvihan aikana Venäjän tsaarin sotilaat valtasivat suuria osia Suomesta. Lähes koko Etelä-Suomi oli miehitetty. Pohjanmaan alue koki erityisen kovia miehityksen aikana - esimerkiksi Hailuodon saarella kasakat tappoivat yhden yön aikana yli 800 henkeä. Myös Kemi ja Tornio saivat osansa verisestä terrorista.Viljo Raudan "Isoviha" on perusteellinen katsaus isonvihan aikaisiin tapahtumiin.-