Helene & Einar

Kirja sai vuoden 2021 Kainuun kirjallisuuspalkinnon. ” Nuori metsänhoitaja Einar Reuter koputti taidemaalari Helene Schjerfbeckin Hyvinkään asunnon oveen maaliskuussa 1915, ja siitä alkoi heidän yli… Lue lisää Kirja sai vuoden 2021 Kainuun kirjallisuuspalkinnon. ” Nuori metsänhoitaja Einar Reuter koputti taidemaalari Helene Schjerfbeckin Hyvinkään asunnon oveen maaliskuussa 1915, ja siitä alkoi heidän yli 40 vuotta kestänyt ystävyytensä. Helene ihastui heti ensikäynnin yhteydessä komeaan taiteensa ihailijaan, joka oli kiertänyt useissa Euroopan taidemuseoissa ja oli muutenkin perehtynyt kulttuurin eri aloihin. Helene lähetti Einarille vuosien mittaan yli 1100 kirjettä tai postikorttia, ja Einar vieraili Helenen luona kymmeniä kertoja. Helene maalasi pian ensitapaamisen jälkeen teoksen Punainen pää, jolla hän hienovaraisesti ilmaisi ihastumisensa Einariin. Einar ei ymmärtänyt hänelle lähetetyn taulun vihjausta. Jatkossa Einarilla oli suuri vaikutus Helenen taiteeseen, sillä useissa tauluissa Helene ilmaisi ensin ihastumistaan pohjoisen metsänhoitajaan, joka kulminoitui kesällä 1918 Tammisaaren yhteisten maalausviikkojen aikana teokseen Purjehtija. Kyseinen teos on selkeä ilmaus maalaajan rakastumisesta malliinsa, ja sellaisena ainutlaatuinen teos maailmantaiteessa. Kun Einar Reuter meni kihloihin Tyra Arpin kanssa kesällä 1919, Helene romahti henkisesti ja joutui sairaalahoitoon. Seuraavina vuosina Einarin kihlauksen aiheuttaman henkisen tilan romahtaminen heijastui lukuisiin Helenen maalauksiin. Helenen ja Einarin suhde muutti muotoaan, mutta he olivat tiiviissä kanssakäymisessä aina taiteilijattareen kuolemaan saakka. Helene ei koskaan täysin toipunut vuoden 1919 pettymyksestä, joka ilmenee hänen Einarille lähettämästään vuoden 1942 omakuvasta, taulun taakse kirjoitetuista sanoista ja kirjeestä, joka seurasi taulua. Einar Reuterista eli taiteilija H. Ahtelasta tuli oman aikansa merkittävin Schjerfbeck-asiantuntija. Jo vuonna 1917 hän julkaisi ensimmäisen kirjan Schjerfbeckin taiteesta samana vuonna järjestetyn ensimmäisen suuren Schjerfbeck-näyttelyn yhteydessä. Hän julkaisi vuonna 1951 suomenkielisen ja vuonna 1953 laajemman ruotsinkielisen teoksen suuren taiteilijattaren elämästä ja taiteesta. Hän keräsi myös yhden suurimmista yksityisistä Schjerfbeck-kokoelmista. Ahtela oli paitsi taiteilija ja taiteen keräilijä, niin myöskin runoilija, kirjailija ja kriitikko. Yksi kirjan päähenkilöistä on myös Gösta Stenman, joka vaikutti suuresti sekä Helenen että Einarin elämään. Stenmanista tuli vain 25-vuotiaana Suomen kautta aikain suurin taidekauppias ja taiteen kerääjä. ”