Hilima

Kirjan Hilima (2025) on kirjoittanut Mikko Vehviläinen. Kirjan kieli on suomi, ja sen on kustantanut Mikko Vehviläinen. Kirja on laajuudeltaan 195 sivua ja se on nidottu.

HILIMA - kirja pallotaituri Matti Hiltusesta ja kuopiolaisjalkapalloilun naatiskeluvuosista

”Muistaa jotkut menneen polven Hyväristä, Hiltus-Hilimaa ja Aalista. .. ”

Matti ”Hilima” Hiltunen (s. 1933) on uuden polven urheilun ystäville tuttu nimi lähinnä Kuopion Palloseuran Banzai -seuralaulusta. Vanhempi polvi muistaa hänet universaalina kuopiolaisena palloilulahjakkuutena ja urheilukenttien herrasmiehenä.

Hiltusen jo lähes vuosisadan mittaiseen taipaleeseen mahtuu Kuopion varhaisen jalkapallohistorian kaikki merkittävimmät käänteet: etenkin, kun jo hänen Hannes-isänsä kuului sekä vuonna 1923 perustetun Kuopion Palloseuran että vuonna 1931 perustetun Kuopion Pallotoverien alkuaikojen johtohahmoihin.

Lähinnä 1940-1960 -luvuille sijoittuvan HILIMA-kirjan fokus on Matti Hiltusen kulloisenkin seuran edesottamuksissa, mutta samalla se kuvaa Kuopion kehittymistä jalkapallokaupungiksi. Kaupungille ominaisen lyhytsyöttöpelin isänä tunnetun Aaro Heikkisen ohella kirja esittelee myös muita naatiskeluvuosikymmenten keskeisimpiä kuopiolaishahmoja.

Jalkapallon lisäksi Hiltusen tarinan kautta piirtyy myös kuopiolaisten jääpalloilulajien historia. Matti Hiltunen ehti olla mukana jääpallon ja -kiekon paikallisissa murroskohdissa, joihin lukeutuu esimerkiksi jäästadionin käyttöönotto nykyisen Niiralan Montun paikalla uudenvuodenpäivänä 1951.

Lähes sataan vuoteen mahtuu myös melkoinen myllerrys suomalaisessa yhteiskunnassa ja kuopiolaisessa kaupunkikuvassa. Kirja kuvaa urheiluhistorian ohella esimerkiksi sodanaikaisen Kuopion tapahtumia sekä seurannutta jälleenrakennusta, lapsirikasta eloa Mölymäellä ja nuorison virkistäytymiskeinoja aikakauden Kuopiossa.

HILIMA on siilinjärveläisen tietokirjailijan Mikko Vehviläisen (s. 1979) kahdeksas teos. Kirja rakentuu Matti Hiltusen haastattelujen ja hänen millintarkkojen päiväkirjamerkintöjensä varaan. Lisänäkökulmaa tuodaan aikalaisten ja asiantuntijahaastattelujen kautta.