Kesa¨yo¨n ja kaamoksen maa

Kirjan Kesa¨yo¨n ja kaamoksen maa (2025) on kirjoittanut Erkki Yrjänheikki. Kirjan kieli on suomi, ja sen on kustantanut Väyläkirjat. Kirja on laajuudeltaan 157 sivua ja se on sidottu.

Sallalaisessa puhetavassa ja kulttuurissa vuodenajat jaetaan kahdeksaan.

Kesästä puhutaan kolmessa jaksossa: alkukesä ja loppu- tai syyskesä sekä alku- ja loppusyksy. Myös talvi jakaantuu kolmeen osaan: alkutalvi, sydäntalvi ja kevättalvi, josta alkaa kevät, ja se päättyy, kun tulee loppukevät, rospuutto, lumien sulaminen ja jäidenlähtö.

Valon määrä ja se mistä päin valo tulee, maisema, lämpötila, lumi ja kasvien ja eläimien kasvaminen ja kasvun päättyminen ovat erilaisia eri vuodenaikoina.

Ihmisillä on vanhastaan ollut sanoja, joilla muutosta on kuvattu. Esimerkiksi Perttulina pää
pensaaseen ja Mikkelinä miehet mettään. Perttulista alkaa alkusyksy ja mikkelinä se muuttuu
loppusyksyksi ja alkaa syyspyytö, uurtokeino.

Kirjassa avataan pohjoisen kahdeksan vuodenajan kiertoa ja muutosta sanoin ja kuvin. Sanat ja
kuvatekstit on kirjoittanut Erkki Yrjänheikki.
Kuvista pääosa on Jaana Aholalta. Revontulikuvat ovat Sallan matkailun piirissä työskentelevien Hannu Upi Virkkulan ja Timo Tuuhan kokoelmista.

Sallalaisessa puhetavassa ja kerronnassa on paljon kuolajärvensaamesta peräisin olevia murresanoja. Niistä on tehnyt kirjan loppuun mittavan luettelon Niko Rytilahti.