Kulkija Venetsiassa

Tämän kirjan sivuilla tapaamme ruhtinaita, muusikoita, nunnia ja orpokotien porttien taakse suljettuja tyttöjä, jotka saavat kyllä laulaa kirkossa, mutta joiden pitää pysyä kuulijoilta piilossa… Lue lisää Tämän kirjan sivuilla tapaamme ruhtinaita, muusikoita, nunnia ja orpokotien porttien taakse suljettuja tyttöjä, jotka saavat kyllä laulaa kirkossa, mutta joiden pitää pysyä kuulijoilta piilossa ristikoitten ja ohuitten verhojen takana. Vierailemme maailman ensimmäisessä julkisessa oopperateatterissa, Venetsian kurtisaanien kirjallisissa salongeissa, maestro Claudio Monteverdin kirkossa, ghetton juutalaisten älykköjen keskustelukerhossa, Gonzaga-ruhtinaiden hovissa Mantovassa, nunnaluostarin kammioissa ja maestro Giuseppe Tartinin viulutunnilla. Tapaamme myös veronkantajan, jonka palkkaan kuuluu kaksitoista lihavaa hanhea, ja säveltäjän, joka joutuu jahtaamaan karanneita nymfeja ympäri teatterin, sekä kurtisaanin, jonka luona Ranskan kuningas vierailee. Historian henkilöt ja fiktiiviset hahmot rakentavat samaa, rikasta tarinaa. Venetsian tasavallan viimeisten vuosisatojen elämä piirtyy kirjassa värikkäänä kudoksena, jonka moniulotteiset vuorovaikutussuhteet ja keskinäiset riippuvuudet yllättävät lähes jokaisen lukijan. Tarinaa kehystävät kahden orpotytön kertomukset, joiden kautta saamme nähdä, miten yksilönvapautta rajoittavat perinteet ja instituutiot menettävät hiljalleen otteensa venetsialaisten elämästä. Eero Hämeenniemi on kirjoittanut tätä ennen kahdeksan kirjaa Basam Booksille. Niistä viimeisin on suuren suosion saanut matkakirja ”Napolista etelään”. Hän on myös säveltäjä, Sibelius-Akatemian dosentti ja pianisti. Hämeenniemi on viettänyt pitkiä aikoja Venetsiassa. Hän on tehnyt kaupungin musiikkielämästä laajan sarjan YLE Radio 1:lle, minkä lisäksi hän on kirjoittanut monodraaman ”Laura Maddalena” cembalisti ja näyttelijä Elina Mustoselle. Sen keskiössä ovat Venetsian orpokotien musisoivat nuoret naiset. ”Eero Hämeenniemi kirjoittaa tyylillä ja taidolla, säveltäjä osaa laittaa myös sanansa sujuvaan ja rytmisesti kiinnostavaan asentoon. ” (Ulla-Maija Svärd, Kulttuuritoimitus 23. 05. 2022)