Poikatyttö-kuningatar

Kirjan Poikatyttö-kuningatar (2025) on kirjoittanut Matti Uurinmäki. Kirjan kieli on suomi, ja sen on kustantanut Naruska Saivo. Kirja on laajuudeltaan 68 sivua ja se on nidottu.

Ruotsia ja samalla Suomea 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina oli omaperäinen sekä hallitsijana että henkilökohtaisesti. Ehkäpä juuri siksi kuningatar Kristiina oli ja on kiistatta eräs 1600-luvun mielenkiintoisimmista hallitsijoista. Kuningatar Kristiinan elämää onkin nykypäivänä käsitelty useissa elokuvissa, teatterissa ja kirjoissa.

Kristiinasta tuli kuningatar jo lapsena, mutta hänen aikuisiän hallintokautensa kesti vain runsaat 10 vuotta, sillä hän luopui kruunusta jo noin 30-vuotiaana. Kuningatar Kristiina rakasti tieteitä ja taiteita. Hän kokosi aikansa merkittävistä eurooppalaisista tiedemiehistä ja taiteilijoista Tukholmaan henkisen akatemian, jota myös tarkastellaan tässä kirjassa. Tunnetuin tiedemiehistä lienee ollut filosofi Rene Descartes, jonka kohtaloksi koitui menehtyminen Tukholmassa. Sen vuoksi hänen aikansa Kristiinan akatemiassa jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi, mutta ehti kuitenkin jättää jälkensä kuningattareen.

Kuningatar Kristiinan seksuaalinen suuntautuneisuus on jäänyt hämäräksi, mutta hänellä oli läheisiä suhteita sekä naisiin että miehiin. Jo nuoruusiässään Kristiina mielellään käyttäytyi maskuliinisesti - poikatyttömäisesti. Kohua aiheuttanut suhde nuorella kuningattarella oli omaan kamarineitoonsa Ebba Sparreen. Kuningatar Kristiina ei koskaan avioitunut. Kruunusta luovuttuaan Kristiina kääntyi katoliseen uskoon ja muutti Roomaan. Siellä hänellä oli läheinen ja monivivahteinen suhde paavin kardinaaliin Decio Azzolinoon.

Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Teos on suunnattu yläaste- ja lukioikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas viitteellinen mv-kuvitus, joka on tehty tekoälyohjelmalla.

Teos kuuluu kirjoittajan fiktiota&faktaa -nuortenkirjasarjaan. Eräät teoksen historiallisista henkilöistä ovat nykysuomalaisten suoria esivanhempia. Siten sarjan tämäkin teos aikaisempien tapaan soveltuu hyvin myös sukuharrastajan oheisaineistoksi.