Suomen elintila

Suomen valtionjohto tilasi vuonna 1941 johtavilta tiedemiehiltä propagandateoksia, joilla lobattiin Saksalta siunausta ”elintilapolitiikallemme”. Suomalaiset osallistuivat teosten markkinointiin… Lue lisää Suomen valtionjohto tilasi vuonna 1941 johtavilta tiedemiehiltä propagandateoksia, joilla lobattiin Saksalta siunausta ”elintilapolitiikallemme”. Suomalaiset osallistuivat teosten markkinointiin Saksassa. Suomen elintila - näin voi saksalaisille suunnatun propagandateoksen sanatarkasti suomentaa -julkaistiin loppuvuodesta 1941. Sitä olivat tekemässä miehet Suomen tiedemaailman huipulta: professori Väinö Auer, tuleva akateemikko Eino Jutikkala sekä asiantuntijana kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Suomen johto siis lobbasi Saksaa 1941 propagandateoksilla. Niiden yhteisen iskulauseen voisi suomentaa kansallissosialistiseen tyyliin: ”Elintilaa Suomelle! ”. Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti ja pääministeri Jukka Rangell toimivat teoksen taustalla harmaina eminensseinä. Rydin nimi mainitaan myös teoksen esipuheessa ja häntä siteerataan siinä. Teoksen teksteissä propagoidaan hyvin nationalistiseen sävyyn - esimerkiksi suomalaisten heimot olivat toimineet Venäjän slaavien ”herrakansoina”. Se on suora viittaus arjalaiseen herrakansaideologiaan. Auer ja Jutikkala alkoivat presidentin ja pääministerin kehotuksesta tehdä Saksalle suunnattuapropagandateosta heti jatkosodan sytyttyä, vaikka idea olikin muhinut jo aiemmin. Teos pyrki ”tieteellisyyteen”, mutta oli Jutikkalan omienkin sanojen mukaan ”mukatieteellinen”. Teoksessa on runsaasti karttoja ja selvityksiä historiallisista perusteista elintilalle. Analyysikirja on tuhti esitys Suur-Suomi-aatteen historiaa ja käytäntöä. Kirjan kaari laajenee huomaamatta kuin koko Suomen valloituspoliittiseksi ohjelmanjulistukseksi. Suur-Suomi-aate on koko ajan oletuksena teoksen taustalla. Tietokirjailija Pekka Tuomikosken analyysikirjassa tarkastellaan myös toista aikalaisteosta, professori Jalmari Jaakkolan pamflettimaista teosta Suomen idänkysymys. Se julkaistiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands. Sen perusidea oli sama kuin Finnlands Lebensraum, mutta Jaakkolan teesit ovathuomattavasti suorasukaisempia. Molemmat kirjaprojektit ovat ymmärrettävissä vain oman aikansa historiallista taustaa vasten. Saksan oletettiin voittavan hyökkäyssotansa. Suomi oli tässä projektissa mukana ja valvoi teosten avulla omaa etuaan. Tuomikosken kaikki analyysit perustuvat alkuperäisiin lähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen.