VL Myrsky

Kirja kertoo ainoan koskaan sarjatuotantoon päässeen kotimaisen hävittäjälentokoneen tarinan. Kotimaisen hävittäjälentokoneen syntysanat sanottiin jo ennen talvisotaa keväällä 1939. Erilaisten… Lue lisää Kirja kertoo ainoan koskaan sarjatuotantoon päässeen kotimaisen hävittäjälentokoneen tarinan. Kotimaisen hävittäjälentokoneen syntysanat sanottiin jo ennen talvisotaa keväällä 1939. Erilaisten viivästysten takia torjuntahävittäjäksi tarkoitettu VL Myrsky pääsi käyttöön vasta jatkosodan viimeisinä viikkoina, jonka jälkeen konetta käytettiin Lapin sodassa ja rauhanajan palveluskäytössä vuoteen 1947 saakka. Viimeinen lento konetyypillä tehtiin 10. 2. 1948. Myrskyn käytön lopettivat sodanaikaisista huonoista liimoista ja lakoista sekä muista korvikemateriaaleista johtuvat rakenteelliset heikkoudet, mutta myös Pariisin rauhansopimus, joka rajoitti taistelukoneiden määrää. Myrskyn käytöstä poisto käynnisti aikanaan toisen kiistellyn lentokoneprojektin, nimittäin Valmet Vihurin. Mollivoittoisuudestaan huolimatta Myrskyn tarina on tutustumisen arvoinen. Se kertoo suomalaisesta halusta olla luottamatta pelkästään vieraaseen apuun ja siitä, kuinka suomalaiset insinöörit kehittivät vaikeissa olosuhteissa ulkolaisiin vaihtoehtoihin täysin vertailukelpoisen hävittäjälentokoneen ja siinä sivussa monta innovaatiota, kuten ensimmäisen modernin lentoarvojen rekisteröintilaitteen, sanan-mukaisesti ”mustan laatikon”. MY-3-koneen turmasta 19. 11. 1943 tuli myös ensimmäinen mustan laatikon tiedoilla ratkaistu lento-onnettomuus. Myös Myrskyn siiven ja pyrstön aeroelastisen värähtelyn laskentaa helpottamaan kehitetystä analogiaperiaatteella toimivasta matematiikkakoneesta - tulointegrafista - muodostui sodan jälkeen pieni sensaatio matemaatikkopiireissä. Myrsky sopii myös nykyään vallalla oleviin ihanteisiin mitä parhaimmalla tavalla, sillä se on suurelta osin kierrätysosista ja kotimaisesta puusta valmistettu. Tämä kirja on koottu seitsemän vuosina 2015-2020 julkaistun VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisun historiaosuudesta runsaasti täydentäen uudella tiedolla, tutkimustuloksilla ja valokuvilla. Konetyypin entisöintiosuudesta julkaistaan myöhemmin oma erillinen teoksensa. Kirjan kirjoittaja on ilmailuhistorian harrastaja Ilmailumuseoyhdistys ry:stä ja VL Myrsky II -entisöinti-projektin tiedottaja vuodesta 2013.