Aapo Kukko

"Kiitos sinulle" on tositapahtumiin perustuva sarjakuva rakkaudesta, taiteilijuudesta, yhteiskunnallisista pohdinnoista ja pyrkimyksistä kohti seesteisyyttä. Tarina koostuu lyhyistä muistelmamosaiikeista vuosien 2020-2025 ajalta. Aiheet kumpuavat Kukko-taiteilijapariskunnan elämästä, eli Hannasta ja Aaposta - jälkimmäisen näkökulmasta. Sarjakuva on myös nähtävissä vastinparina Hanna Kukon Unetkin synkronoituu! -teokselle (Zum Teufel 2023). Teoksen leimuavan värityksen on toteuttanut Hanna Kukko.

Runoja minä oon tykännyt kirjoitella kautta aikain. Yleensä ne ovat jääneet jonnekin pöytälaatikkoon. Tai sivuille ruutuvihkojen, jotka kadonneet ajat sitten.Suurin osa runoista kulkeneet mukanani päässäni. Nyt tilaisuus hieman keventää muistini taakkaa. Siihen tarjoutui oiva tilaisuus, kun tapasin Aapon.Hän tuntui olevan samalla aaltopituudella kanssani. Hyvä kaveri, joka taiteellinen, tunteikas, lahjakas. Yhdessä päätimme tehdä runokirjan kera kuvien. Jarmo kirjoittelee ja Aapo piirtelee. Tässä se on nyt.Jarmo Hirvilammi

Neuvostoliiton kuuluisimman säveltäjän Dmitri Šostakovitšin (1906-1975) elämänvaiheisiin pohjautuva muhkea sarjakuvateos on vuosikymmeniä kattava kuvaus taiteilijasta, hänen ajastaan ja aikalaisistaan. Säveltäjän uralle mahtui niin kansainvälistä nousukiitoa kuin hengenvaarallista alhoa: keskiöön nousee etenkin Šostakovitšin ja Stalinin kiikkerä suhde, joka ei tunnu päättyvän edes toisen kuolemaan. Sivuhenkilöinä matkan varrella nähdään mm. Vsevolod Meyerhold, Zinaida Reich sekä Anna Ahmatova. Aapo Kukko (s. 1991) on kemiläislähtöinen mutta ajan saatossa oululaistunut sarjakuvantekijä, kuvittaja ja käsikirjoittaja. Vuodesta 2008 lähtien sarjakuvia julkaisseen Kukon tuotannossa Punainen Beethoven on hänen laajamittaisin teoksensa. Kirjan loppuun on musiikkitoimittaja Jaani Länsiö kirjoittanut esseen Dmitri Šostakovitšista.

Vaikenemalla asiat pysyvät ennallaan, puhumalla luomme tulevaisuutta.Pasifisti Yrjö Kallinen sai sisällissodan aikana kuolemantuomion, mutta selvisi siitä - puhumalla. Kuolemantuomioita tuli vielä kolme lisää, mutta nekään eivät päätyneet täytäntöön. Tositapahtumiin perustuva sarjakuvaromaani käy läpi Kallisen hämmästyttäviä elämänvaiheita. Tarinan ytimessä ovat Oulun tapahtumat alkutalvella 1918 sekä toukokuu 1948, jolloin Kallinen toimi Suomen puolustusministerinä.Aapo Kukko (s.1991) on oululaistunut kemiläinen ja Suomen lähihistorian utelias kaivelija. Puhumalla paras jatkaa temaattista linjaa, jonka voi katsoa alkaneeksi jo sarjakuvanovellikokoelmassa Riekaleita (2015) ja jalostuneen teoksessa Sosialisti ja nihilisti (2019).

Karmea tarina sijoittuu 1900-luvun alkuun, jolloin Kongo oli vielä kuningas Leopold II:n yksityinen maa-alue. Ihmiset orjuutettiin ja luonnonvarat valjastettiin yrityksille. Seurasi kansanmurha.Aapo Kukko (s. 1991) luki kirjan Kongon karmeista tapahtumista vuonna 2009 ja aloitti saman tien sarjakuvateoksen suunnittelun. Syntyi vain hajanaisia kohtauksia ja projekti jäi pöytälaatikkoon. Vuoden 2019 alussa Kukko kaivoi materiaalin esiin ja palaset alkoivat loksahdella: päähenkilön täytyy olla pappi! Silloin teos löysi hahmon, jonka silmin tapahtumat koetaan. Kymmenen vuoden ajan hautunut kertomus Kongosta alkoi valmistua. Karmea tarina tuli kerrotuksi.

Sosialisti ja nihilisti on sarjakuvaromaani kahden sotatraumojensa kanssa painiskelevan taiteilijan matkasta Italiaan ja itseensä. Keski-ikäinen runoilija-sosialisti ja nuori kuvataiteilija-nihilisti kohtaavat toisensa Helsingissä alkuvuodesta 1948. He saavat päähänpiston lähteä yhdessä maailmalle, pois talvisesta Suomesta. Miesten alkuperäinen ajatus on löytää toimivaa sosialismia maailmalta, mutta molemmilla on lähtöön myös omat syynsä. Matka Italiaan halki Euroopan katkeilee monin paikoin ja lopputulos onkin jotain muuta kuin se, mikä alkuperäisenä tavoitteena oli. Pitkä reissu muuttaa molempia niin persoonina kuin taiteilijoina. Teos kulkee useassa aikatasossa: sosialistin ja nihilistin sodanaikaiset toimet risteävät vuoteen 1948 sijoittuvan nykyhetken kanssa. Menneisyyden teot erottavat miehet toisistaan, onhan sosialisti kieltäytynyt jatkosodasta ja nihilisti lähtenyt vapaaehtoisena rintamalle. Kertomus perustuu osittain runoilija Arvo Turtiaisen ja kuvataiteilija-kirjailija Henrik Tikkasen elämänvaiheisiin. Aapo Kukko (s. 1991) on oululainen sarjakuvantekijä, joka on käsitellyt sota-ajan ihmiskohtaloita muun muassa teoksissaan Riekaleita (Arktinen Banaani 2015) ja Tapani Baggen käsikirjoittamassa sukellusvenekuvauksessa Harmaa susi (Arktinen Banaani 2016)

Aapo Kukon Riekaleita sisältää kuusi sarjakuvatarinaa, jotka sijoittuvat 1940-luvun alkuun, vasta syttyneen jatkosodan aikaan. Varsinaisten taistelukuvausten sijaan kertomukset keskittyvät suomalaisen mielipidevangin, narkomaanin, homoseksuaalin, rintamakarkurin, kuolemaantuomitun ja nuoren sotilaan tarinoihin. Yhteiseksi teemaksi nousee yksilön suhde ryhmään, yhteiskuntaan ja sotaan itseensä.Riekaleita on osa sitä sotahistoriaa, joka vasta viime vuosina on Suomessa noussut keskusteluun. Teos on sarjakuvataiteilijan panos uuteen historiankirjoitukseen, joka käsittelee rintamamiehiin kohdistuneita äärimmäisiä henkisiä paineita. Kokonaiskuvassa on nähtävissä muun muassa Erno Paasilinnan ja Henrik Tikkasen kirjoitusten sodanvastaista henkeä, Arvo Turtiaisen runoutta unohtamatta. Mustan ja valkoisen voimakkaita kontrasteja hyödyntävä piirrosjälki korostaa tarinoiden kerronnallista painoa.Oululainen Aapo Kukko (s. 1991) käsittelee sarjakuvissaan mieluiten todellisiin historiallisiin puitteisiin ja tapahtumiin liittyviä aiheita. Hän on tehnyt yhteistyötä myös käsikirjoittajien, kuten Tapani Baggen ja Mikko Mustasaaren kanssa. Kukko on saanut huomattavan myönteistä kritiikkiä sotasarjakuvastaan U-255 Sukellus pohjoisessa. Tulevaisuudessa hän aikoo käsitellä laajemminkin Suomen jatkosotavuosia 19401944. Riekaleita-albumia voidaan pitää lähtölaukauksena näihin hankkeisiin.

Kirjallisuuden puolella kustannustoimittajat auttavat hyvän kehittämisessä erinomaiseksi. Sarjakuva-alalla ammattikuntaa ei käytännössä ole, ainakaan Suomessa. Piirtäjä on oman itsekritiikkinsä ja kollegoidensa kommenttien varassa. Koneen säätiön tukemassa Tarinoita takomassa -hankkeessa kriitikot Ville Hänninen ja Harri Römpötti ohjasivat keskustelemalla seitsemää taiteilijaa muokkaamaan käsikirjoituksiaan. Mukana olivat Heta Bilaletdin, Aapo Kukko, Eeva Meltio, Emmi Nieminen, Aino Sutinen, Jari Vaara, Emmi Valve. Keskustelun tuloksena syntyneen Niskatuki ja muita sarjakuvia -antologian tarinat ovat luettavissa albumina, mutta ne poikivat myös näyttelyn. Niskatuki/Headrest-näyttely saa maailman ensi-iltansa huhtikuun alussa Sveitsissä, arvostetulla Fumetto-festivaalilla. Sen jälkeen se siirtyy toukokuussa Napolin Comiconiin ja syyskuussa Helsingin sarjakuvafestivaalille. Kirja sisältää englanninkieliset käännökset.