Aki Ollikainen

Mestarillisen kertojan järisyttävä tosirikostarina. Suomea kuohutti 1930-luvun alussa karmiva rituaalirikos. Tattarisuon lähteestä löytyi naisen pää, yhdeksän kättä, yhdeksän jalkaa ja 12 irti leikattua sormea. Jopa Scotland Yardilta pyydettiin virka-apua tapauksen selvittämisessä. Kahden vuoden kuluttua syylliseksi paljastui "Noita-Kallioksi" nimetyn näkijän johdolla toimiva kuuden hengen lahko, joka piti majaansa Pitkänsillan pohjoispuolen työläiskortteleissa. Tattarisuon noitapiiri on tietokirja mustasta magiasta, salaliittoteorioista ja järkyttävistä ihmiskohtaloista. Palkitun kirjailijan teos etenee trillerin sykkeellä ja sukeltaa maailmaan, jota pimeyden voimat hallitsevat.

NÄLKÄ on se kissanpentu jonka Paju-Lauri pisti säkkiin ja hukutti avantoon. Se raapii pienillä kynsillään ja kynsäisyistä tulee vihlova kipu, sitten uusi raapaisu ja taas uusi, kunnes pentu uupuu ja putoaa säkin pohjalle ja painaa siellä raskaana, vetää säkkiä alas, kerää voimansa ja aloittaa uuden myllerryksen.Näin ajattelee pieni Mataleena tarpoessaan uupuneena hyytävän lumituiskun keskellä, äitinsä jalanjälkiin askeleensa huolellisesti asettaen. Ympärillä aukeaa vain lohdutonta kurjuutta, mielessä kangastelee kullanhohtoinen, yltäkylläinen Pietari. Loputon talvi ja armoton nälkä ovat tehneet ihmisistä eläimiä toisilleen, vaelluksellaan Mataleena perheineen kohtaa todellisuuden, jollaista on vaikea enää nykypäivänä kuvitella.Samaan aikaan toisaalla tuskailevat parempiosaiset Renqvistin veljekset omien elämänkysymystensä kanssa. Lääkäri-Teo pohtii ahdistuneena millainen jumala sallii näin suuren katastrofin kohdata ihmiskuntaa, senaattorin apulaiskamreeri Lars puolestaan hautaa omat epäilynsä luottamalla sokeasti esimiehensä päätöksiin ja toimiin. Kun Renqvistien ja nälkäisten vaeltajien tiet yhtyvät, inhimillisyys voittaa viimein kaiken kärsimyksen keskellä.Aki Ollikainen vie lukijansa keskelle suuria nälkävuosia, ajanjaksoon, jolloin kuoleman väri oli valkoinen ja se valkoinen levittäytyi kaikkialle. Ollikainen kertoo julman ja traagisen tarinansa koruttomasti mutta kauniisti, turhia paisuttelematta mutta sydämeenkäyvästi. Mataleena perheineen jää elämään pitkäksi aikaa lukijan mieleen.

Ühe Helsingi mõjuvõimsa perekonna suvekodu värava eest leitakse kenal suvehommikul konteiner ja selle seest tundmatu uppunud naine. Kui komissar Paula Pihlaja hakkab juhtumit uurima, viivad jäljed Lehmusoja perefirma aastatetaguse äritegevuse juurde Aafrikas. Samal ajal on firmaga seotud kunstifond, mis toetab ekstsentrilise installatsioonikunstniku Kassise loomingut. Kassise viimane kõmu tõotav kunstiteos on üles ehitatud konteineritele.Kirjanikest abielupaari Aki ja Milla Ollikaise ühistööna valminud põnevik valiti rohkem kui 400 laekunud käsikirja hulgast Soome põnevusromaanivõistluse Rikos 2019 võitjaks. Põhjamaade põnevuskirjandusse nordic noir'i kuuluv "Konteiner" on uue sarja esimene osa.Aki Ollikainenon avaldanud kolm romaani ja võitis 2012. aastal Helsingin Sanomate kirjandusauhinna.Milla Ollikainen on avaldanud kolm krimiromaani ja võitis 2012. aastal kirjastuse Like ja Soome põnevikuseltsi korraldatud kirjandusvõistluse "Rikos kannattaa".

Mies joka toi Subutexin Suomeen.Pentti Karvonen muistetaan Subutex-lääkärinä, joka välitti vieroitus- ja korvaushoidoissa käytettäviä lääkeaineita narkomaaneille. Karvonen on tuomittu huumausainerikoksista vankeusrangaistuksiin. Hän menetti lääkärinoikeutensa vuonna 2003.Yli 1 500 opiaattiriippuvaisen elämäntarinan kuultuaan Karvonen on vankkumatta sitä mieltä, että valtiota vastaan asettuminen oli ainoa vaihtoehto. Kaiken pohjana on ollut ihmisyyden kunnioittaminen ja vilpitön halu auttaa riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä – vaikka se on vienyt lain laitamille. Kirja kasvaa henkilökuvaksi miehestä, joka on koko uransa ajan pysynyt periaatteidensa takana. Teos valottaa, millainen maailmankatsomus Karvosta on ohjannut ja miten lapsuusmuistot, vankilajaksot, masennus, ADHD ja henkilökohtaiset addiktiot ovat limittyneet osaksi elämää.

Kolhoosist Korsosse ja kullaväljakutele. Siim Liivik on 1988. aastal Eestis Paides sündinud Soome jäähokimängija. Oma elukutselise hokimängija karjääri jooksul on ta mänginud mitmetes Soome ja ka Rootsi kõrgliigaklubides. Liiviku lugu on peadpööritav teekond laguneva Nõukogude Liidu maastikelt Vantaa äärelinna jäistele uisuväljakutele ning sealt edasi Soome meistriks, Euroopa liigadesse ja, mikrofon käes, koos JVGga esinemislavadele.Raamatus räägib Liivik, kuidas on olla eesti sisserändaja Soomes ja kuidas üksikema poeg ennast kaotaja lähtepositsioonilt rambivalgusesse võitleb. Ründaja kõva kesta alt koorub tundlik ja analüütiline meel.Endale füüsilise ja provokatiivse hokimängija rolli võtnud Liivik on jätnud alati ereda mulje nii meeskonnakaaslastele ja vastasmängijatele kui ka fännidele. Nagu ütleb üks vastastest: "Selline mängija olla on omaette kunst. See on nõudlik roll ja sellel on kõva hind. Kui keegi on selleks valmis, valmis märk otsaees selle rongi peale hüppama, siis müts maha."

Kesken maaseutukiertueensa syksyllä 1914 oopperatenori Aarne Odenilla todetaan tuberkuloosi. Hänet passitetaan keuhkotautiparantolaan, kuoleman rajalla riutuvien valtakuntaan.Samaan aikaan pohjoisessa syrjäkylässä saarnamies ja talollinen Kustaa Anttolan elämä suistuu raiteiltaan, kun Kristus ilmestyy ikkunan taakse kuuntelemaan hänen saarnaansa.Aki Ollikaisen neljännen romaanin kohtaukset ovat kuin ekspressionistisia maalauksia, jotka kurkottavat näkyvän maailman tuolle puolen.

Kolhoosista Korsoon ja kultakaukaloihin. Siim Liivikin (s. 1988) tarinaon huima matka hajoavan Neuvostoliiton maisemista vantaalaislähiönkoville ulkojäille ja sieltä suomenmestariksi, Euroopan sarjoihin ja mikinvarteen esiintymislavoille JVG:n kanssa.Liivik kertoo kirjassa, millaista on olla virolaistaustainen maahanmuuttajaSuomessa ja miten yksinhuoltajan poika taisteli tiensä altavastaajanlähtökohdista parrasvaloihin. Tarinassa ääneen pääsevät tietenkinmyös ”Märkä-Simon” monet ystävät Mikael Granlundista SamuHaberiin, Raimo Summasesta Ville Galleen. Ärhäkän hyökkääjän kuorenalta löytyy maailmaa herkästi havainnoiva ja analyyttinen mieli.Fyysisen, provosoivan roolin omaksuneena kiekkoilijana Liivik onaina jättänyt vahvan muistijäljen niin joukkuetovereihin kuin vastapuolenpelaajiin ja faneihin. Erään vastustajan sanoin: ”Se on oma taiteenlajinsaolla sellainen pelaaja. Siitä saa maksaa hintaa ja rooli on vaativa.Kun on valmis sellaiseen, valmis olemaan merkitty mies, niin sitä onpakko kunnioittaa.”

Aki Ollikaisen odotettu kolmas romaani hehkuu suvisen päivän maalaisidylliä ja kesäyön unelmaa, suviyössä kulkevien ihmisten haaveita. Yhden päivän aikana kohtaavat monien sukupolvien todellisuudet, aika kulkee itsensä läpi ja outoja tapahtuu. Ja tapahtuu aivan tavallisiakin. Kaksi nuorta rakastuu, kaksi vähän vanhempaa kipuilee suhteessaan, kaksi vielä iäkkäämpää on löytänyt kauniin rauhan toisistaan.Mutta Pastoraalin maaginen maailma on myös julma ja arvaamaton. Sinitaivaista päivää uhkaavat tummat pilvet, varjoissa vaeltaa valtava susi ja ilkkuvat korpit keikkuvat oksallaan. Ja kun aamu viimein valkenee, on idyllin keskellä riehunut ahnas kuolema.