Aku Visala

Masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla, mutta se ei silti ole pelkkä mielenterveyden häiriö. Se on myös inhimillinen ja luonnollinen reaktio todellisuutemme synkkiin piirteisiin, joiden kohtaamiselta harva välttyy. Jos masennuksen moniulotteisuudelle halutaan tehdä oikeutta, tarvitaan muutakin kuin lääketieteellistä tai psykologista tarkastelua. Masennuksen filosofia lähestyy depressiota filosofian, moraalin ja uskonnon valossa. Masennukseen kietoutuukin kysymyksiä hyvästä ja merkityksellisestä elämästä, minuuden ja tietoisuuden luonteesta sekä vastuusta ja vapaasta tahdosta. Viisas ja rohkea teos katsoo suoraan kohti synkkyyttä mutta kieltäytyy vaipumasta epätoivoon. Se auttaa ymmärtämään psyykkisen kivun kokemuksia sekä kannustaa pohtimaan, mitä masennus ja sen hälyttävä yleistyminen viestivät elämästämme ja yhteiskunnastamme.

Aivojen, tietoisuuden ja vastuun suhteesta keskustellaan vilkkaasti. Keskusteluun olennaisesti liittyvä kysymys vapaasta tahdosta on aina ollut yksi filosofian, teologian ja tieteen suurista arvoituksista. Ihmisillä todennäköisesti on vapaa tahto. Se ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sellainen kuin olemme kuvitelleet.Joidenkin käsitysten mukaan ihmisillä on täysin vapaa tahto; toisten mukaan ihmisillä voi olla vapaa tahto, vaikka kaikki olisi ennalta määrättyä; kolmannet ajattelevat, että ihmisillä ei ole vapaata tahtoa lainkaan.Vapaan tahdon filosofia esittelee nämä kolme päänäkemystä perusteluineen. Samalla se luo perusteellisen katsauksen tahdonvapautta koskevaan filosofiseen ja tieteelliseen nykykeskusteluun. Teos pohtii myös viimeaikaisia neurotieteiden ja kognitiotieteiden tuloksia, joiden perusteella tahdonvapautta on kyseenalaistettu. Se tarkastelee laajasti myös näkökulmia minuuteen ja moraaliseen vastuuseen.Vapaan tahdon problematiikka liittyy läheisesti niin etiikkaan, metafysiikkaan, psykologiaan kuin yhteiskuntatieteisiinkin. Miten inhimillistä käyttäytymistä voidaan selittää? Ovatko ihmiset vastuussa teoistaan? Entä tekoäly ja robotit?

This book provides a critical philosophical analysis of the claim that contemporary cognitive approaches to religion undermine theistic beliefs. Recent scientific work into the evolution and cognition of religion has been driven by and interpreted in terms of a certain kind of philosophical and methodological naturalism. The book argues that such naturalism is not necessary for the cognitive study of religion and develops an alternative philosophical and methodological framework. This alternative framework opens the cognitive study of religion to theological and philosophical considerations and clarifies its relationship to other approaches to religious phenomena. This unique contribution to discussions regarding the philosophical and theological implications of the cognitive study of religion summarizes the so far fragmentary discussion, exposes its underlying assumptions, and develops a novel framework for further discussion.

Aava 1 tarkastelee uskontoa monitasoisena ilmiönä ja elettynä todellisuutena. Kirjassa perehdytään uskonnon tieteellisen tutkimukseen ja Lähi-idän uskontojen juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin juuriin. Kirjassa syvennytään juutalaisuuden ja islamin historiaan ja nykypäivään ja pohditaan uskontojen välisen dialogin välttämättömyyttä.

Recent empirical and philosophical research into the evolutionary history of Homo sapiens, the origins of the mind/brain, and the development of human culture has sparked heated debates about what it means to be human and how knowledge about humans from the sciences and humanities should be understood. Conversations on Human Nature, featuring 20 interviews with leading scholars in biology, psychology, anthropology, philosophy, and theology, brings these debates to life for teachers, students, and general readers. The book-outlines the basic scientific, philosophical and theological issues involved in understanding human nature;-organizes material from the various disciplines under four broad headings: (1) evolution, brains and human nature; (2) biocultural human nature; (3) persons, minds and human nature, (4) religion, theology and human nature; -concludes with Fuentes and Visala's discussion of what researchers into human nature agree on, what they disagree on, and what we need to learn to resolve those differences.

Recent empirical and philosophical research into the evolutionary history of Homo sapiens, the origins of the mind/brain, and the development of human culture has sparked heated debates about what it means to be human and how knowledge about humans from the sciences and humanities should be understood. Conversations on Human Nature, featuring 20 interviews with leading scholars in biology, psychology, anthropology, philosophy, and theology, brings these debates to life for teachers, students, and general readers. The book-outlines the basic scientific, philosophical and theological issues involved in understanding human nature;-organizes material from the various disciplines under four broad headings: (1) evolution, brains and human nature; (2) biocultural human nature; (3) persons, minds and human nature, (4) religion, theology and human nature; -concludes with Fuentes and Visala's discussion of what researchers into human nature agree on, what they disagree on, and what we need to learn to resolve those differences.

This book provides a critical philosophical analysis of the claim that contemporary cognitive approaches to religion undermine theistic beliefs. Recent scientific work into the evolution and cognition of religion has been driven by and interpreted in terms of a certain kind of philosophical and methodological naturalism. The book argues that such naturalism is not necessary for the cognitive study of religion and develops an alternative philosophical and methodological framework. This alternative framework opens the cognitive study of religion to theological and philosophical considerations and clarifies its relationship to other approaches to religious phenomena. This unique contribution to discussions regarding the philosophical and theological implications of the cognitive study of religion summarizes the so far fragmentary discussion, exposes its underlying assumptions, and develops a novel framework for further discussion.

Mikä on uskon ja järjen suhde? Tekeekö tiede uskonnon mahdottomaksi? Suomessa keskustellaan paljon uskontoon, uskonnottomuuteen ja kristinuskoon liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista. Keskusteluun liittyy joukko filosofisia kysymyksiä, joita uskonnonfilosofia tarkastelee: Millaiset uskomukset ovat järkeviä? Voidaanko Jumalan olemassaoloa perustella? Miten moraali ja uskonto liittyvät toisiinsa?Ilman helposti lähestyttävää uskonnonfilosofista tietoa keskustelu jumittuu paikalleen. Ammattitaitoisesti laadittu Johdatus uskonnonfilosofiaan selkeyttää usein sotkuisia julkisia ja akateemisia keskusteluja uskonnosta. Se esittelee viimeisintä kansainvälistä keskustelua kompaktissa ja selkeässä muodossa. Kirjan lukeminen ei edellytä filosofisia perustietoja, vaan se soveltuu kenelle tahansa uskonnosta ja filosofiasta kiinnostuneelle.Kirjassa tarkastellaan uskonnonfilosofisesta näkökulmasta mm. seuraavia teemoja ja niihin liittyvää ajattelua: Jumalan käsite ja olemassaolo, usko ja rationaalisuus, uskonnollinen kieli, uskonto ja tiede, uskonto ja moraali, persoona, sielu, kuolemanjälkeinen elämä.