Aleksis Kivi

Aleksis Kivi (1834-1872) kirjoitti ystävälleen Kaarli Bergbomille jo ennen romaaninsa ilmestymistä: "... minä itse en veljeksiä koskaan hylkää..." Hän oli valmistellut kirjaa kauan ja kertomansa mukaan kirjoittanut sen kolmesti. Hän uskoi työhönsä, ja uskoa hän kirjan ilmestyttyä tarvitsikin. August Ahlqvistin murska-arvostelu kantoi kauas. Kivi uskoi kuitenkin oikeaan asiaa, sen näytti aika jo varsin pian.Vuosisadan vaihteessa Kivi tunnustettiin jo suureksi. Nuori Volter Kilpi kirjoitti hänestä: "Sinä olet runoilija, mieleni herkyttäjä! Kun metsän kuulen sanoissasi edessäni humisevan, kun sen sammal niistä mulle tuoksuu, tai kun silmiini valaiset kirkastuvan taivaan, tai kun annat tuntea, kuinka veri Juhanille päähän valahtaa, aina sinä runouden syvällä värillä puhut." Eino Leino kirjoittu Suomalaisen kirjallisuuden historiaansa (1910): "Rohkeimman, nerokkaimman mestariteoksensa luo Kivi merkillisessä romaanissaan Seitsemän veljestä.... Tekijän realismi kansan-elämän kuvauksiin nähden on tässä häikäilemättömämpi kuin milloinkaan. Tekijän romantiikka luonnonkuvauksiin nähden taas osoittautuu syvänä, aavistelevana mielialana ja valtavana mielikuvituksena. Yhtä rohkea kuin kirjan sisällys on sen muoto, joka on sekoitus draamallisista, eepillisistä ja luurillisistä aineiksista, kaikki kuitenkin yhtyneinä klassilliseksi kokonaisuudeksi."

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä,seisoo erään mäen pohjaisellarinteellä, liki Toukolan kylää...Seitsemän veljestä on suomalaisen kirjallisuuden kestosuosikki ja ohittamaton klassikko. Tarina Jukolan veljeksistä tempaa mukaansa yhä uudet sukupolvet.Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas auttaa tutustumaan klassikkoteokseen uusin silmin: mukana on johdannon lisäksi laaja henkilöhakemisto ja kiinnostavia juonitiivistyksiä sekä selityksiä sellaisista Kiven käyttämistä sanoista ja ilmauksista, joita ei nykysuomessa enää tapaa.... ja mitäpä kertoisin enään heidän elämänsä päivästä jasen vaiheista täällä? Se kulki rauhaisesti puolipäivänkorkeudelle ylös ja kallistui rauhaisesti alas illan lepoonmonen tuhannen, kultaisen auringon kiertoessa.

Ei ihan tavallinen Seitsemän veljestä: tämän Petroskoissa 1934 julkaistun edition oikeaoppisen marxilaisen esipuheen kirjoittaja päätyi työleirille ja Jatkosodan aikana Suomen Armeijalla oli määräys polttaa koko painos.Tämä näköispainos julkaistaan Helsingin juhlaviikoilla 2013 toteutetun Ahmet Ögütin teoksen Fahrenheit 451: Uusintapainos rinnalla. Teos nosti esiin eri aikoina absurdeista ja yllättävistä syistä sensuroiduiksi tai vainotuiksi joutuneita kirjoja. Yhteistyössä Checkpoint Helsinki www.checkpointhelsinki.fi.

Aleksis Kiven kertomus Seitsemän veljestä on monessa mielessä suuri kirja. Se on suomenkielisen kirjallisuuden varhainen, ylittämätön perusteos. Kuvaus veljesten kehityksestä on olennainen osa Suomen kansan koko kulttuuria, sielua. Mutta Seitsemän veljestä kertoo myös kappaleen sosiaali- ja taloushistoriaa, osan suomalaisten pitkästä tiestä Euroopan vauraaksi kansakunnaksi.Tämä Seitsemän veljestä on selkokielelle mukautettu painos. Alkuperäistä tekstiä on ollut pakko lyhentää ja tehdä helpommaksi, mutta henki on yritetty säilyttää. Jos veljesten maailma tällä tavoin tulee tutuksi uusille ihmisille, ei Aleksiskaan käänny haudassaan.

Vihakiiski, kämäleuka, kavun napu, minun tulee sinua armo. Mitähäh?Aleksis Stenvallin Kivi-nimellä kirjoittama Seitsemän veljestä, nippa nappa ensimmäinen suomenkielinen romaani, majailee yhä lajinsa top kympissä. Vaan Kiven nerokas, uutta luova ja vähän alakanttiin ilmaisten ilmaisuvoimainen kieli ei ehkä täysimääräisen läpinäkyvästi avarru nykypäivän ihmiselle, romaanin kontekstista puhumattakaan - vai mikä se isojako nyt sitten olikaan...?Vaan pelko pois! Juha Hurmeen suomentama Seitsemän veljestä asettaa ihailun kohteensa tassille ja tarjoilee meille veljesten miehukkaat tempaukset himppasen käännetyssä muodossa yhdessä kera historiallisten informaatiohippusten kuin mikäkin suomalaisen kirjallisuuden sisäänheittäjä. Loppuun on koottu vanhojen termien ja sanojen selitykset.JUHA HURME (s. 1959) on kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja. Hurme sai Eino Leinon palkinnon vuonna 2005, ja teatterialan arvostetuimman tunnustuksen, Eino Kaliman palkinnon, 2014. Hänet tunnetaan myös kolumnistina sekä maanmainiona esiintyjänä ja melkein unohdetun kirjallisuuden tulisena arvonpalauttajana. Hurme on julkaissut romaanit Volvo Amazon (Otava, 2007), Puupää (2009), Hullu (2012) Nyljetyt ajatukset (2014) sekä Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen (2017), jolle ilmestyi vuonna 2020 jatkoa nimellä Suomi.

Miten Seitsemästä veljeksestä tuli suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin monivivahteinen ensyklopedia? Seitsemän veljestä on Suomen kirjallisuuden tutkituimpia teoksia, ja se on siirtynyt myös muille taiteen aloille, kuten oopperaan, elokuvaan ja teatteriin. Kriittisen edition toisessa osassa käsitellään Seitsemän veljeksen kirjallisuushistoriallista taustaa, aikalaisvastaanottoa ja tutkimushistoriaa sekä avataan teoksen rakenteeseen, keskeisiin teemoihin, henkilöhahmoihin, lajipiirteisiin, kieleen ja esitystapaan liittyviä kysymyksiä. Kiven klassikkoa tarkastellaan kirjallisuuspolitiikan, kansanperinteen, kansankulttuurin kuvauksen ja uskonnon näkökulmista sekä avataan teoksen julkaisuhistoriaa ja teoksen vaiheita suomalaisilla näyttämöillä ja valkokankailla.

"Surun päivä, ilon päivä! Syvät ovat surut lapsenkin;"ILOKEIMON KIVIKUMMULLA järjestää ja valaisee Kiven runoja uudella tavalla ottamalla huomioon niiden usein jännittävät työstö- ja kehittelyvaiheet. Päästään todistamaan käsikirjoitusaineiston kiehtovia yksityiskohtia ja saadaan monipuolisia näkökulmia rakastetun kirjailijaneron tuotantoon.

SUTORES RUSTICI tuo suomalaisen kirjallisuuden yhden suuren klassikon tieteen, taiteen ja muinaisten roomalaisten kielelle. NUMMISUUTARIT (1864) saa iskevän käännöksensä, jota on latinaa täysin hallitsemattomankin antoisaa tutkailla, kun mukana ovat myös (2011 ilmestyneen kriittisen edition mukainen) alkuteksti sekä suomentajien laatimat esipuhe ja sanasto.Jälkiperäisteoksen tekijöistä dosentti Reijo Pitkäranta tunnetaan niin tieto- ja sanakirjailijana kuin myös Ylen NUNTII LATINI -uutisohjelman (1989--2019) perustajana ja toimittajana, kun taas nuoremman polven latinisti Satu Tuominen on ansioitunut muinaisen ja modernin elegian kartoittajana.

Aleksis Kivi oli ensimmäisiä suomalaisia kirjailijoita, joka käytti Raamatun tarinoita oman luomistyönsä pohjana: Lea (1869) pohjautuu Luukkaan evankeliumissa olevaan tarinaan Sakkeuksesta, mutta Kivi on käyttänyt siinä myös omaa mielikuvitustaan. Johannes Linnankosken Jeftan tytär (1911) taas pohjautuu Vanhan Testamentin kertomuksiin. Kummankin pääosassa ovat nuoret naiset ja heidän ihmissuhteensa sekä niiden ristiriidat oman perinnäiskulttuurin kanssa. Teos jatkaa Helmivyön Raamattu-aiheisten kirjojen sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet novelliantologia Belsazarin pidot ja Mattias Salamniuksen Ilo-laulu Jesuxesta.

Kullervo on nuori mies,joka ajattelee vain kostoa.Miksi Kullervo on täynnä vihaa?Ratkaiseeko kosto Kullervon ongelmat?Aleksis Kiven Kullervo ilmestyi vuonna 1864,ja se on ensimmäinen suomalainen murhenäytelmä.Kullervon vanha tarina järkyttää ja tehoaa myös tänä päivänä.Tuija Takala on muuttanut Kullervon kertomukseksi,joka on kirjoitettu selkokielellä.Niin Kullervon tarina saa uusia lukijoita.Kirjan lopussa on myös lisätietojaAleksis Kivestä ja Kullervon tarinasta.Kiven kuolemasta tulee vuonna 2022 kuluneeksi 150 vuotta.Kullervo aloittaa Laatusanan selkokielisen klassikkosarjan.Kullervolla on selkotunnus.

"En pragfuld bog med eventyrlige og vilde historier" Berlingske "En skøn roman fyldt med eventyr og skrøner" Politiken"Syv mænd sejrer" Kristeligt DagbladSyv brødre (1870) er den første roman skrevet på finsk og udkommer her i en dugfrisk, nyoversat udgave. En fortælling der veksler smidigt mellem humoristisk dialog, dramatiske scener, psykologiske persontegninger, mytologiske naturskildringer og folkefortællingernes vid. Syv unge, forældreløse brødre beslutter – for at undgå skolepligtens krav – at leje deres ejendom ud og flygte ud i skovens frihed, ud til det eventyrlige Impivaara. Tempoet med hvilket, de skal springe ind i voksenlivet, vil de selv være herre over, mens skyerne sejler over himlen og jagten efter føde går ind.Aleksis Kivi (1834-72) fik Syv brødre – Seitsemän veljestä – udgivet som fire hæfter i 1870, mens romanen først udkom i en samlet version i 1873, altså posthumt. I sin samtid mødtes den af rasende kritik fra litteraturparnasset, der ikke brød sig om det svulstige sprog og den uciviliserede levevis, der skildres. Siden er agtelsen for denne første finsksprogede roman steget til et niveau kun overgået af nationaleposset Kalevala.

La tiu thuyt du tien duc sang tac bng ngon ng Phn Lan, By anh em duc coi la tac phm dt nn mong cho truyn thng van xuoi ca van hc Phn Lan va cho dn nay vn la mt chun mc, thuc do trong nn van hc vit bng ngon ng Phn Lan.By anh em la lat ct sc gn t mt bc tranh toan cnh xa hi nong thon Phn Lan vao na du th k XIX.Cho dn nay By anh em duc tai bn hon sau muoi ln, hon ba muoi ln xut hin trong cac tuyn tp van hc Phn Lan va da duc dch ra 28 ngon ng tren th gii. Ngay sinh ca tac gi tiu thuyt - Aleksis Kivi (10-10) da duc ly lam ngay Van hc Phn Lan hang nam k t nam 1978.

Teokseen on koottu Aleksis Kiven kauhua edustavat sisäkkäiskertomukset Seitsemästä veljeksestä sekä erillisenä novellina aikoinaan ilmestynyt "Vuoripeikot".

Aleksis Kiven (1834-1872) kaikkien vakavien pienoisnäytelmien päähenkilöt ovat naisia - uskoon tuleva Lea, isänmaallinen Margareta, uhrautuva Alma sekä Yön ja päivän sokea Liisa. Kiven näytelmien ja niiden kommentaarien lisäksi kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmien kirjoittamisen ja julkaisemisen vaiheista sekä kirjailijan naishahmoista suhteessa aikalaisteatterin käytäntöihin. Teos valaisee Kiven pienoisnäytelmien suhdetta draamaperinteeseen ja kirjallisuuteen sekä kartoittaa, miten teoksia on tulkittu näyttämöillä juhlitusta Leasta vain harvoin nähtyyn Almaan. Käsikirjoitusten ja ensipainosten pohjalta toimitettuun editioon sisältyy myös analyysi Emil Nervanderin Margarethe-näytelmien ja luonnosten suhteesta Kiven Margaretaan.

Italiaan sijoittuva Aleksis Kiven (1834-1872) draama Canzio poikkeaa tapahtumaympäristöltään tekijän muista näytelmistä. Se on shakespearelainen intohimodraama ja rosvoromantiikasta vaikutteita saanut maailmankatsomusnäytelmä, joka tunnetaan etenkin femme fatale -hahmostaan Marciasta. Vuosina 1867-1869 sepitetystä näytelmästä välittyy Kiven kiinnostus antiikin maailmaan ja historiaan, minkä lisäksi näytelmä heijastelee 1860-luvun aikalaiskeskustelua.Näytelmä julkaistaan nyt ensi kertaa yhtenäisen käsikirjoituksen mukaisesti toimitettuna, minkä lisäksi kriittinen editio sisältää käsikirjoitusversion näytelmän kolmesta viimeisestä näytöksestä. Teoksen artikkelit ja kommentaarit antavat uutta tietoa Kiven tragedian draamallisista ominaispiirteistä, näyttämötulkinnoista ja julkaisuhistoriasta sekä suhteesta eurooppalaiseen draamaperinteeseen. Lisäksi editio valaisee Canzion poliittisia ja aatehistoriallisia taustoja sekä kartoittaa ulkomaisten henkilönnimien käyttöä Kiven näytelmissä.Edith-editiot perustuvat käsikirjoitusten, ensipainosten ja muun alkuperäisaineiston tutkimukseen. Ne avaavat kirjallista kulttuuria tutkijoille, opettajille ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille.

Olviretki Schleusingenissä on Aleksis Kiven (1834-1872) monipuolisen draamatuotannon joukossa ainoa farssi ja eroaa huomattavasti kirjailijan muista komedioista, etenkin Nummisuutareista. Se on kirjoitettu teatteriin, näyttämöllä esitettäväksi. Perinteisen komedian henkevät keskustelut, hienovaraiset luonteet ja mutkikas juoni korvautuvat humalahuumorilla, metelöivällä koheltamisella ja teatteritempuilla. Suomalaisen sotilasfarssin perikuvana Olviretki Schleusingenissä pilkkaa sotilassäätyä, akateemista retoriikkaa ja saksalaista filosofiaa.Kiven elinaikana julkaisematta jääneen näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa Kiven farssin taustoista sekä julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi se valaisee näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen sekä taustoittaa näytelmässä satiirin keinoin esiin nostettua, 1800-luvun Suomessa vaikuttanutta hegelismiä. Editiossa julkaistaan myös virikkeen näytelmälle antanut Ölfälttåg-lehtiuutinen heinäkuulta 1866.

Aleksis Kiven (1834-1872) viisinäytöksistä murhenäytelmää Karkurit (1867) pidettiin sen ilmestymisen aikoihin onnistuneempana kuin kirjailijan edeltäviä näytelmiä Nummisuutarit ja Kullervo. Myöhemmin arviot näytelmästä muuttuivat jyrkän päinvastaisiksi ja teosta kutsuttiin muun muassa literääriseksi aivokummitukseksi. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteritoteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen.Näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi Karkurien kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmän monitasoisesta dramaturgiasta sekä teoksen julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi editiossa valaistaan näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen, taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa sekä analysoidaan Kiven tapoja käyttää silosäemittaa näytelmässään.Editioon sisältyy Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1866 julkaistu Karkurien katkelma sekä katsaukset teoksen ensimmäisiin ruotsin- ja suomenkielisiin näyttämösovituksiin.

Aleksis Kiven (1834-1872) kolmen komedian kriittinen editio avaa tuoreen näkymän 1800-luvun puolivälissä Suomessa heränneeseen innostukseen kirjoittaa ja esittää pienoisnäytelmiä, joka on kirjallisuus- ja teatterihistoriallisesta merkityksestään huolimatta jäänyt tutkimuksessa katveeseen.Kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa Kiven pienoiskomedioiden kirjoittamisen ja julkaisemisen vaiheista sekä kirjailijan tavasta kirjoittaa herrasväen puhetta ja kyökkisuomea. Teos valaisee Kiven pienoiskomedioiden suhdetta eurooppalaiseen draamaperinteeseen ja muuhun länsimaiseen kirjallisuuteen sekä kartoittaa, miten teoksia on tulkittu näyttämöillä ja valkokankaalla.Käsikirjoitusten ja ensipainosten pohjalta toimitettuun editioon sisältyy Selman juonten varhaisempi käsikirjoituskatkelma, jota vertaillaan yksityiskohtaisesti näytelmän myöhempään versioon.Edition toimittajat ovat Aleksis Kiveen erikoistuneita kirjallisuuden-, draaman- ja kielentutkimuksen asiantuntijoita.

Aleksis Kiven Kullervo (1864) on ensimmäinen näyttämökelpoinen suomenkielinen tragedia ja kirjoittajansa esikoisteos. Kriittisessä editiossa tätä klassikkoa tarkastellaan länsimaista tragediaperinnettä vasten ja käsitellään Kiven draaman moniulotteista suhdetta Lönnrotin kalevalaiseen Kullervo- taruun.Kommentaariviitteillä täydennetyn näytelmätekstin ja kirjallisuushistoriallisten artikkeleiden lisäksi editio sisältää ainoan Kullervosta säilyneen käsikirjoituskatkelman sekä tarjoaa uutta tietoa teoksen julkaisu- ja näyttämöhistoriasta.

Aleksis Kiven tekstikriittisesti toimitetut ja asiantuntijoiden kommentoimat kirjeet valaisevat monipuolisesti kirjailijan työtä ja suhdeverkostoa sekä kertovat hänen elämänsä käänteistä rahahuolineen ja sairauksineen. Teoksen artikkelit antavat myös uutta tietoa Kiven lukeneisuudesta ja kielitaidosta sekä kirjailijakuvan muutoksista eri aikoina. Runsaat liitteet ja hakemistot tekevät siitä hyödyllisen hakuteoksen kaikille aikakaudesta kiinnostuneille. Päätoimittaja Juhani Niemi.