Anssi Keinänen

Lainsäädäntö on yhteiskunnassa keskeisin ohjauskeino, ja sillä vaikutetaan meidän jokaisen elämään monin tavoin. Valtioneuvosto vastaa lainvalmistelusta. Vastaavasti eduskunta ja kansanedustajat käyttävät Suomessa ylintä lainsäädäntövaltaa. Jotta poliitikkojen tekemiä ratkaisuita voidaan arvioida, tarvitaan tietoa siitä, mitä päätöksillä on tavoiteltu ja minkälaisen tiedon varaan päätökset rakentuvat. Lainsäädäntötutkimuksessa keskitytään pitkälti lainvalmistelun ja laajemmin sääntelyn tutkimiseen ja tuotetaan tietoa lainsäädäntöprosessin toteutumisesta. Lainsäädäntötutkimuksessa ollaan kiinnostuneita mm. siitä, minkälaisia vaikutuksia lailla arvioidaan olevan ja miten lain ennakoidaan vaikuttavan eri toimijoihin. Jälkikäteisessä arvioinnissa voidaan tarkastella sitä, miten hyvin erilaiset sääntelyratkaisut ovat toimineet ja kuinka hyvin lain ennakoidut vaikutukset toteutuivat todellisuudessa. Saatujen tutkimustulosten avulla lainsäädäntöprosessia voidaan kehittää ja parantaa lainvalmistelun laatua. Kirjassa käsiteltäviä, lainvalmisteluun ja sääntelyyn kytkeytyviä teemoja ovat mm. sidosryhmien rooli lainvalmistelussa, lainvalmistelun laatu, perustuslain vaatimukset hyvälle lainvalmistelulle, EU:n lainvalmistelu sekä lakien vaikutusten arviointi, toimeenpano, määrällinen kehitys ja kustannukset. Lisäksi kirjassa käydään läpi lakitekniikkaa, sääntelytarkkuutta ja lakia alemmalla tasolla olevien säädösten hyödyntämistä osana lainvalmistelua. Kirja on tarkoitettu lainsäädäntötutkimuksen käsikirjaksi yliopistojen perus- ja tohtoriopiskelijoille sekä lainsäädäntötutkimuksen parissa työskenteleville tutkijoille. Lisäksi kirja sopii hyvin myös perusteokseksi lainvalmistelun parissa toimiville, kuten lainvalmistelijoille, poliittisille toimijoille sekä etu- ja kansalaisjärjestöissä toimiville sekä kaikille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille. Kirjan kirjoittajat toimivat Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen oppiaineessa: Anssi Keinänen lainsäädäntötutkimuksen professorina, Risto Tuominen yliopistotutkijana ja Niko Vartiainen yliopistonlehtorina.

Tässä kirjassa arvioidaan lainvalmistelun nykytilaa, kehittämismahdollisuuksia ja tulevaisuudennäkymiä ja pohditaan, miten tehdään hyvä laki.Hyvän lain valmistelussa on hyödynnettävä tieteellistä tutkimusta. Vaikka tiede ei voikaan täysin korvata poliittista tavoitteenasettelua ja päätöksentekoa, lakia valmisteltaessa on oltava selvää, mistä asioista on tieteellistä näyttöä ja mistä mahdollisista vaikutuksista tiede ei voi varmuudella sanoa mitään.Lainvalmistelun tulisikin olla rationaalista toimintaa, jossa yhteiskunnallinen ongelma arvioidaan tieteen keinoin ja sen aiheuttavat tekijät tunnistetaan. Tämän jälkeen analysoidaan keinot ongelman ratkaisemiseksi ja selvitetään eri ratkaisuvaihtoehtojen hyödyt ja haitat.Kirjoittajien mukaan tieteellisen tutkimuksen avulla voitaisiin nykyistä paremmin jäsentää suomalaisen yhteiskunnan syviä ongelmia ja löytää niihin uusia lainsäädännöllisiä ratkaisuja.KTT, HTT Anssi Keinänen toimii lainsäädäntötutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopistossa. OTT Jussi Pajuoja on työskennellyt lainvalmistelijana ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä.