Antti Aho

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, siipiratashinaaja Ilmarinen, alkoi kulkea Saimaalla elokuussa 1833. Merellä alkoi höyrylaivaliikenne kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen on maamme rannikko- ja sisävesillä ollut kulussa ehkä noin 4 000 suomalaisomisteista höyryalusta. Erikokoisia ja erinäköisiä,monet niistä Suomessa rakennettuja.”Höyrylaivojen Suomi” kertoo näistä laivoista. Teos ei ole maamme höyrylaivaliikenteen historia, vaan eräänlainen rapsodia. Kirja koostuu 62 artikkelista, jotka eri tavoin mutta monipuolisesti liittyvät höyrylaivoihin ja niiden menneisyyteen. Myös höyrylaivojen nykyisyys ja käyttö tulee käsitellyksi. Tekstissä mainitaan nimeltä lähes 800 höyrylaivaa. Kirjassa on runsas kuvitus, yli 300 valokuvaa tai piirrosta. Monet kuvista ovat harvoin julkaistuja tai ennen julkaisemattomia.Suomessa on edelleen höyrylaivaliikennettä. Meillä on pitkälti yli 100 höyrylaivaa, joista valtaosa on kulussa kesäisin. Niistä on kirjassa luettelo. Ammattiliikenteessä on kymmenkunta alusta, museolaivoja lähes saman verran, osa niistä liikkuvia, ja loput ovat yhteisö- tai yksityisomistuksessa. Laivoja on useilla vesistöillä, eniten Saimaalla, ja muutamia myös meren puolella. Höyrylaivat kuuluvat maamme arvokkaaseen kulttuuriperintöön.

Koko Suomi on hyräillyt Jukka Itkosen (1951–2021) tekstejä, vaikkei aina ole tiennyt sitä. Jukka Itkonen oli monitaiteilija Varkaudesta, suomalaisen lastenkulttuurin useasti palkittu esitaistelija, Topi Sorsakosken & Agentsin 1980-luvun salainen ase, sanoittaja, joka teki toistatuhatta laulutekstiä, ja kirjailija, joka kirjoitti yli 50 kirjaa. Hänen elämäkertansa on muisto savolaisesta poikkeusyksilöstä. Pedanttia boheemia muistelevat ystävät ja yhteistyökumppanit Pedro Hietasesta Esa Pulliaiseen ja Mikko Perkoilasta A. W. Yrjänään. Antti Aho on varkautelainen päätoimittaja. Hän teki Warkauden Lehteen vuosien varrella monta Jukka Itkosen haastattelua. Suonna Kononen on joensuulainen kirjailija, muusikko ja kulttuuritoimittaja, joka jututti Jukka Itkosta tahollaan Karjalaiseen.

Sääntöpohjaisten ja rutiininomaisten tehtävien vähentyessä taloushallinnon ammattilaisten on omaksuttava uudenlainen työrooli. Kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista tulee oman alansa konsultteja. Konsultin työ on vuorovaikutusta ja vaativaa ongelmanratkaisutyötä, joka edellyttää uudenlaista vastuunottoa ja itseohjautuvuutta. Mutta onko se mahdollista? Pystynkö siihen? Mikä lopulta muuttuu?Tässä kirjassa tutkitaan taloushallinnon ammattilaisen kasvupolkua toimialamurroksen keskellä. Nostamme perinteisen substanssiosaamisen rinnalle osaamisen uuden ulottuvuuden, työelämätaidot. Näiden taitojen kehittäminen on ehdoton edellytys toimenkuvan muuttuessa kohti vaativaa konsultin työtä. Kirjassa olevien käytännön esimerkkien ja tehtävien avulla voit arvioida omia kehitysalueitasi ja edetä urapolullasi. Saat myös arvokkaita vinkkejä henkilöiltä, jotka ovat tämän muutosmatkan jo tehneet. Kirjan viesti on rohkaiseva: sinä pystyt!KIRJASTA SANOTTUA:"Kirjailijan oma kokemus ja syvä perehtyminen aihealueeseen tekevät kirjasta paitsi mielenkiintoisen, niin myös uskottavan. Kirjaa voi suositella kaikille taloushallinnon ammattilaisille, jotka haluavat kehittyä työssään konsultatiiviseen suuntaan ja perehtyä asiakkaan todellisiin kysymyksiin ja työskennellä jatkossa merkittävästi lähempänä asiakasta. Kirja auttaa ennen kaikkea ymmärtämään sitä, kuinka merkittävät mahdollisuudet taloushallinnon ammattilaisella on laajentaa omaa työnsarkaansa. Aloita tai jatka matkaasi tämän kirjan siivittämänä, se sopii siihen erinomaisesti."- Kari Alhola yrittäjä, CEO, veroasiantuntija