Antti Rainio

Kartasta paikkatietoon -teos on monikerroksinen kertomus paikkatiedon digitalisaation kehityksestä Maanmittauslaitoksessa ja Merenkulkulaitoksessa 1960-2000. Maan- ja merenmittaustekniikassa, kartanvalmistusprosesseissa, sijainnillisten tietojen varastoinnissa, jakelussa ja käytössä tapahtui täydellinen mullistus, kun perinteiset käsityövaltaiset menetelmät korvautuivat tietokoneavusteisilla ja automaattisilla menetelmillä.Kirja jakautuu kolmeen osaan. Maanmittauslaitoksen osiossa käydään läpi kehittämistyön moninaisia vaiheita valtakunnallisten maastotietojärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän luomisessa sekä erityyppisten karttojen tietokoneavusteisessa valmistamisessa. Omina kokonaisuuksinaan käsitellään paikkatietojen yhteiskäytön edistämisen, FINGIS-sovelluksensekä Karttapainon kartta- ja palvelutuotannon kehittämisen vaiheita.Merenkulkulaitoksen osiossa kuvataan syvyystietojen hallinnan kehittyminen ja niiden pohjalta tapahtuva tietokoneavusteisten merikarttojen valmistus sekä Suomen osuus kansainvälisen elektronisen merikartaston suunnittelussa ja standardien valmistelussa.Osion lopussa käsitellään kansallista merikartoitusta säätelevän navigointitietojen hallinnan strategiaa sekä Ruotsin merikarttalaitoksen kanssa yhteistyössä kehitettyä uuden sukupolven merikarttajärjestelmää.Kirjan viimeisessä osiossa on edellä mainittuihin aihealueisiin liittyviä erillisiä artikkeleita.

Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa. Autojen määrä lisääntyy. Liikenteen määrä kasvaa. Tiet täyttyvät ja ruuhkien ennustetaan yleistyvän. Liikennemäärien vähentämiseksi on esitetty ruuhkamaksujen käyttöönottoa.Pääkaupunkiseudun liikenteen päästöjen vähentäminen, sujuvuuden varmistaminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen voi perustua uuteen kaupunkiliikennemaksuun. Kaupunkiliikennemaksu kannustaa autoilijoita joukkoliikenteen käyttöön luomalla valintatilanteen oman auton ja joukkoliikenteen välille.Mitä liikenneongelmille tulisi tehdä? Olisiko kaupunkiliikennemaksusta ratkaisuksi?Julkaisu on Vihreän Sivistysliiton Ekologinen verouudistus -tutkimushankkeen toisen osan raportti.