Antti Soini

Savon Hoffrénien sukuhistoriasta "Kierrä kivi älä kiroa" on julkaistu aiemmin jo kuusi kirjaa. Vuonna 2016 ilmestyi ensimmäinen kirja Toivalan Hoffrénien sukuhaarasta. Suku on niin laaja, ettei se mahdu yhteen eikä kahteenkaan kirjaan. Ensimmäisessä osassa kerrottiin Toivalan Hoffrénien sukuhaaran esi-isästä, joka oli Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffrénin kolmas poika ja isänsä kaima. Hänestä tuli Kuopion nimismies vuonna 1706 ja hänen virkakauteensa osuivat mm. Isovihan rankat vuodet 1713-1721. Samassa kirjassa on mukana myös nimismiehen vanhin poika, Henrik, jälkeläisineen.Tässä Toivalan Hoffrénien sukuhistorian toisessa osassa seurataan nimismiehen toisen pojan, Johan Hoffrénin ja hänen jälkeläistensä vaiheita. Johan asusteli koko elämänsä Kuopion Toivalan kylässä ja suurimman osan aikuiselämästään sen lähellä sijaitsevassa Hirvolanniemessä. Sieltä hänen jälkeläisensä lähtivät omille teilleen ja sukupolvien myötä ne tiet veivät sukua ympäri Suomea ja kauemmaskin niin Pietariin kuin aina Amerikkaan asti. Päätyipä eräs jälkeläisistä Suomessa presidentinlinnaankin.Kirjassa on 237 sukutaulua ja niissä esiintyy lähes 1200 eri henkilöä. Kirjasta löytyvät myös Hoffrén-nimestä suomennetuilla sukunimillä Aunilat, Haaksialat, Hovitiet sekä Amerikkaan muuttaneena Valo. Vuosisatojen saatossa monet savolaiset suvut ovat avioliittojen kautta kytkeytyneet Hoffrén-sukuun ja sukutauluista löytyy kymmenittäin Airaksisia, Hartikaisia, Huovisia, Jääskeläisiä, Koposia, Miettisiä, Räsäsiä, Soinisia, Toivasia ja monia muita savolaissukuja.

Savon Hoffrénien sukuhistoriasta ’Kierrä kivi älä kiroa’ on aiemmin julkaistu jo viisi kirjaa. Nyt on vuorossa sukuhaaroista viimeinen ja laajin, Toivalan Hoffrénit. Sen väkimäärä on niin suuri, ettei se yhteen kirjaan mahdu. Tästä kirjasta heidän tarinansa kuitenkin alkaa. Toivalan Hoffrénien savolainen esi-isä oli Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffrénin kolmas poika ja isänsä kaima. Hänestä tuli Kuopion nimismies vuonna 1706 ja hänen virkakauteensa osuivat mm. Isovihan rankat vuodet 1713-1721, jolloin vallanpitäjinä Savossa mellastivat venäläiset. Nimismiehen kahdeksasta lapsesta peräti kuudella oli omia jälkeläisiä ja näin henkilömäärä on karttunut nykyaikaan tultaessa varsin laajaksi. Tässä Toivalan Hoffrénien ensimmäisessä kirjassa kerrotaan nimismies Henrik Hoffrénista, hänen toimistaan sekä nimismiehenä että suuren maatilan omistajana Kuopion Toivalan kylässä. Mukana kirjassa on myös hänen vanhin poikansa jälkipolvineen. Muut jälkeläiset käsitellään kirjan seuraavissa osissa. Sukutauluja kirjassa on noin 400 ja niissä esiintyy noin 2000 eri henkilöä. Kirjasta löytyvät myös Hoffrén-nimestä suomennetuilla sukunimillä Hainimot, Hakalistot, Hakokivet, Halmeet, Hietasalot ja Kylmäpurot.Vuosisatojen saatossa monet savolaiset suvut ovat avioliittojen kautta kytkeytyneet Hoffrén-sukuun ja kirjasta löytyy kymmenittäin Heikkisiä, Hiltusia, Holopaisia, Itkosia, Kekäläisiä, Korhosia, Miettisiä, Parviaisia, Soinisia, Vartiaisia ja monien muiden aitosavolaisten sukujen jäseniä.

Hoffrénien sukuhistorian viides osa käsittelee Haminalahden Hoffrénien sukuhaaraa. Sukuhaaran kantaisä Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffrénin ikäjärjestyksessä neljäs poika, luutnantti Johan Hoffrén. Armeijasta erottuaan hän siirtyi vuonna 1722 maanviljelijäksi Kuopion Haminalahden kylään maatilalle, joka sittemmin n imettiin Hiekkalaksi. Tila on sen jälkeen pysynyt hänen jälkeläisillään tähän päivään saakka.Sukuhaarasta on noussut niin kunnallispolitiikan johtohenkilöitä kuin kansanedustajiakin. Sukuun kuuluvat useat sanomalehtimiehet ja opettajat ovat kansaa valistaneet. Niin ovat tehneet papitkin, joita Hoffrén-suvussa näyttää riittävän sukupolvesta ja sukuhaarasta toiseen. Kirjassa on kuvattu myös tavallisten talollisten ja heidän piikojensa, renkiensä ja torppareidensa elämänvaiheita.Huomattavan suuri osa tämän sukuhaaran jäsenistä pysyi Kuopion seudulla sukupolvesta toiseen. Niinpä sinne vuosisatojen saatossa punoutui monisilmukkaisia sukuverkkoja, joissa "pyristelee" useita Kuopion seudun sukuja. Kirjassa vilahtelevat tiuhaan Hoffrénien lisäksi mm. Korhoset, Savolaiset, Miettiset, Väänäset, Airaksiset, Krögerit, Hyväriset ja monet muut supisavolaiset suvut.Kirjassa on lähes 600 sukutaulua ja niissä yli 3000 henkilönnimeä.

Hoffrénien sukuhistorian kuudes osa käsittelee Leppävirran Hoffrénien sukuhaaraa. Sen kantaisä on Kuopion kirkkoherra Henrik Hoffrénin nuorin poika Abrahan Hoffrén, josta tuli vuonna 1737 Leppävirran lukkari. Sukuhaaraa seurataan lähes 300:n vuoden ajan aina nykypäiviin saakka. Suku on sittemmin levinnyt laajalle Suomeen ja ulkomaillekin. Kirjasta löytyy henkilökuvauksia vaikkapa sadan vuoden takaisesta Etelä-Afrikasta tai tsaarinajan Pietarista. Kirjan henkilöiden kautta voidaan tutustua Hoffrénien elämään niin eteläsavolaisessa torppariyhteisössä 1700-luvulla kuin Helsingin akateemisissa kulttuuripiireissäkin vuosisadanvaihteen 1800/1900 molemmin puolin. Myös Hoffrén-suvun vuosisataiset pappisperinteet saavat jatkoa.Kirjassa on yli 400 sukutaulua ja tietoja yli 3000 henkilöstöä. Kirja sisältää runsaasti myös ainutkertaista, ennen julkaisematonta muistelma-aineistoa suomalaisuuden ja Suomen suurruhtinaskunnan murrosvaiheista.