Asko Vuorinen

Asko Vuorinen kertoo muistelmiensa osassa 1, kuinka hän osallistui lmatran Voiman atomi- ja kaasuvoimahankkeisiin vuosina1970 - 1992 ja miten niistä saatiin kilpailukykyisiä tuotteita. Hän oli suunnitelemassa Loviisa 1, 2 ja 3 -hankkeita alusta alkaen. Varsinkin Loviisa 3-yksikön konseptista tuli maailman luokan tuote. Sen mukaisia ydinvoimalaitoksia on rakennettu Kiinaan neljä kappaletta ja neljä on edelleen rakenteilla. Niistä tuli edullisia (noin 2500 euroa/kW), turvallisia ja ne voidaan rakentaa noin viidessä vuodessa. Asko Vuorinen toimi Wärtsilän tytäryhtiö, Modigen Oy:n, toimitusjohtajana vuosina 1992-2010. Yhtiön vastuulla olivat kaasumoottorivoimalaitosten ja dieselvoimalaitosprojektien kehitystehtävät. Wärtsilästä tuli tuona aikana puolestaan maailman johtava kaasumoottorivoima-laitosten valmistaja, joka rakensi hänen työaikanansa kaasuvoimaa noin 11.000 MW:n tehon edestä. Asko Vuorinen on koulutukseltaan tekniikan lisensiaatti.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiatekniikka on kehittynyt hämmästyttävän nopeasti. Sähkö on muuttumassa hiilivapaaksi ja siitä on tulossa pääasiallinen energiamuoto kko maailmassa.Kirjassa kerrotaan, miten uusia energiatekniikan saavutuksia voidaan käyttää energian tuotannossa ja kotitalouksien energiankäytössä järkevästi ja siten, että perheen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja energiakustannukset voidaan samalla minimoida. Kirjassa on myös mallinnettu päästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Mallinnuksen mukaan maailman CO2-päästöt saavat olla vain kaksi tonnia asukasta kohti vuonna 2050, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.Tässä kirjassa kerrotaan, miten järkevä energiankäyttö voi onnistua oman perheesi kohdalla, kun otatte käyttöön tekniikan uusimmat välineet. Esimerkkiperhe on onnistunut pudottamaan CO2-päästönsä 12 tonnista 1,4 tonniin kymmenessä vuodessa siirtymällä polttoaineiden käytöstä sähköön.Samaan voivat päästä kaikki maailman ihmiset, koska sähköstä on tulossa hiilivapaata vuoteen 2060 mennessä. Se vaatii energian tuottajilta investointeja tuuli- ja aurinkoenergiaan. Kuluttajilta vaaditaan puolestaan siirtymistä öljyn ja kaasun käytöstä sähkön käyttöön.

Wärtsilän kasvutarina 1960 - 2020 on kertomus omien moottorien noususta yhtiön päätuotteiksi ja samalla yhtiön noususta suurten moottorien markkinajohtajaksi maailmassa.Vaikka Wärtsilän tytäryhtiö, Wärtsilä Meriteollisuus meni konkurssiin vuonna 1989, sen muut osat säilyivät ja niiden pohjalta muodostui Ehrnroothien suvun hallitsema Oy Metra Ab. Metra keskittyi moottorien valmistukseen ja vuonna 1999 yhtiö muutti nimensä Wärtsiläksi.Vuonna 2010 Wärtsilä toimitti 6400 MW moottoreita, joista puolet meni laivoihin ja puolet voimalaitoksiin. Puolet moottoreita oli kaasukäyytöisiä ja Wärtsilän markkinaosuus maailman 1 - 60 MW tehoisista kaasumoottoreista nousi kolmannekseen. Siitä oli tullut markkinajohtaja 5 - 60 MW voimakoneista, kun sen markkinaosuus nousi 20 %, jos myös kaasuturpiinit lasketaan mukaan.Wärtsilän osakkeisiin sijoitetut rahat kasvoivat vuosina 1985 - 2020 keskimäärin 11 % vuodessa. Paras tuotto sijoituksille (15 %/a) saatiin vuosina 1991 - 2011, jolloin Wärtsilän suurin omistaja oli Ehrnroothien suku Fiskarsin kautta. Silloin kehitettiin myös kaasumoottorit, joiden ansiosta Wärtsilä aloitti kilpailun markkinajohtajuudesta myös maailman suurimman kaasuturpiinivalmistaja, General Electricin, kanssa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kahteen asteeseen oli joulukuussa 2015 pidetyn Pariisin ilmastokokoukseen osallistuneiden valtioiden sitoumus, joka astui voimaan marraskuussa 2016, kun myös EU oli sen hyväksynyt. Sopimus edellytti, että maat ryhtyvät toimiin ilmastopäästöjen rajoittamiseksi kukin omien sitoumustensa mukaisesti.Kahden asteen lämpeneminen voidaan estää, jos päästöjä vähennetään 50 % vuoteen 2050 mennessä tässä kirjassa esitetyn ilmaston lämpenemisen SCA2-mallin mukaisesti. Tässä mallissa on huomioitu myös merien ratkaiseva osuus hiilinieluna, jonka vuoksi yli 50 % ihmiskunnan aiheuttamista CO2-päästöistä absorboituu maailman meriin. Tämä sama havainto on nyt kerrottu myös uusimmissa NASAn tutkimuksissa.

Collianderien suku alkaa porvari, kaupunginvouti Markus Jöranssonista, joka toimi Vanhassa Helsingissä 1600-luvun alussa. Hänen nuorempi poikansa oli Henrik Markusson, josta tuli Rymättylän kirkkoherra. Hän otti käyttöön sukunimen Colliander.Vanhin poika oli Mårten Markusson jatkoi Vanhan Helsingin porvarina ja hänestä tuli Oulunkylän kartanon omistaja. Myös Mårten Markussonin poika, Zacharias Mårtensson, otti käyttön sukunimen Colliander. Hänestä tuli Padasjoen kirkkoherra ja hän peri myös Oulunkylän rälssitalon.Zacharias Collianderin pojista kapteeniksi kohosi Arvid Colliander, joka sai omistukseensa Kalhon Tauralan kartanon. Hän kertoo tässä kirjassa sotaretkistään Suuren Pohjansodan aikana 1700-luvun alussa. Hänen viidestä pojastaan neljä ryhtyi sotilasuralle ja yksi ryhtyi papiksi.Arvidin pojista majuri Sigfrid Colliander kohosi majuriksi ja hänen pojistaan majuri Otto Johan Colliander peri adoption kautta aatelisarvon everstiluutnantti Carl Wilhelm Wadenstjernalta, jonka omat pojat kuolivat nuorina. Molemmat olivat Suomen sodassa Viaporin puolustajia, joista J. L. Runeberg on kirjoittanut Vänrikki Stoolin tarinoissa runon Veljekset.Suvussa on paljon sotilaita. Siihn kuuluu kymmenen kenraalia, joista kuusi on Markus Jöranssonin jälkeläisiä. Tunnetuin heistä lienee kenraaliluutnantti Claes Charpantier, joka kutsuttiin loppuvuodesta 1917 Sotilaskomitean puheenjohtajaksi, mutta luovutti paikkansa C.G.E. Mannerheimille.Monista suvun henkilöistä tuli myös pappeja ja akateemisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Sukuun kuuluu myös naimakauppojen kautta Granfeltin, Rosenbröijerin ja Schildtin aatelissukujen henkilöitä. Sukuun kuuluu myös yksi purjehduksen olympiavoittaja.Asko Vuorinen on tekniikan lisensiaatti Espoosta. Hän on tehnyt uransa Imatran Voiman Atomivoimaprojektiryhmässä pääsuunnittelijana ja Wärtsilän tytäryhtiön toimitusjohtajana. Hän on toiminut myös Espoon kaupunginvaltuutettuna 1980- ja 1990-luvuilla.

Vuonna 1922 alkoivat Imatran voimalaitoksen maansiirtotyöt. Voimalaitoksen kanssa rinnan rakennettiin voimajohdot Imatralta Helsinkiin. Imatran voimalaitoksen vihkiäisiä vietettiin 25. toukokuuta 1929.Imatran Voima Osakeyhtiö päätettiin perustaa Valtioneuvoston kokouksessa 30. toukokuuta 1932. Vuoteen 1982 mennessä eli ensimmäisten 50 vuoden aikana voimalaitostehoa oli rakennettu yhteensä 4000 MW. Seuraavien 30 vuoden aikana painopiste siirtyi rakentamisesta voimayhtiöiden ostamiseen ja vuoden 2014 lopussa voimalaitostehoa oli jo 15.000 MW.Vuonna 1997 kaksi lähes yhtä arvokasta yhtiötä, Neste ja IVO, päätettiin yhdistää Fortumiksi. Yheiselo jatkui kuitenkin vain joulukuuhun 2004, jolloin Neste Oil erosi omaksi yhtiökseen. Tammikuussa 2015 Fortum oli markkina-arvoltaan 2,7-kertainen Neste Oiliin verrattuna. Nopea arvonnousu ja runsaat osingot ovat tehneet Fortumista suositun sijoituskohteen.IVOn ja Fortumin huikea kasvutarina pienestä koskivoimatoimistosta arvokkaimmaksi valtionyhtiöksi on kertomus rohkeiden miesten ja naisten ahkerasta työstä vuosien varrella. IVO/Fortumin liikevaihto kasvoi vuodesta 1990 vuoteen 2013 noin 6,7-kertaiseksi eli nopeammin kuin minkään muun suuren teollisuusyhtiön liikevaihto samana aikana.Kirjan kirjoittaja, tekniikan lisensiaatti Asko Vuorinen, toimi Imatran Voiman Atomivoimaprojektin suunnitteluinsinöörnä vuodet 1971-1980, Voimalaitososaston soveltuvuusselvitysten pääsuunnittelijana vuodet 1981-1991 sekä Wärtsilän tytäryhtiö Modigen Oy:n toimitusjohtajana vuodet 1992-2010.

Kirjassa kerrotaan keskiarvotietoja erilaisten kotitalouksien sähkönkulutuksesta, sähkön kilpailutuksesta ja energian säästöstä. Tiedot on koottu 10 000 kotitaluden sähkönkulutustiedostosta, jotka on saatu Energianet.fi-sivuston kautta. Esillä on myös sähköntuotantotavat ja niiden kustannukset ja CO2-päästöt nyt ja tulevaisuudessa. Siinä käydään läpi myös perheen CO2-päästöt ja miten päästöjä voi vähentää?

The power industry is changing very rapidly because the electricity markets are becoming competitive and renewable electricity is coming in to the market place. The new competitive markets have also ancillary services, which will change the competitive positinos of power plants completely. In the new markets renewable energy and flexible generation should be combined optimally to achieve competitiveness.The main emphasis in the book is to plan an optimal capacity mix in national and decentralised power systems. The examples include eight cases of optimization of systems with and without nuclear, with and without coal, and with and without wind power plants.The second edition of the book has a new chapter on planning of decentralised power systems, in which wind energy optimisation in isolated and interconnected systems will be made. The chapter includes also optimisation of combined and heat power systems. Another new chapter is also dedicated to environmental control and global warming issues.