Aulis Tynkkynen

Kirjassa kuvataan rakennetun ympäristön kehitystä Loviisan seudulla, joka käsittää nykyisen Loviisan kunnan ja osia Lapinjärven ja Pyhtään kunnista. Seudun historia alkaa jo keskiajalta, jolloin muun muassa rakennettiin Pernajan ja Pyhtään kirkot. 1600-luvun lopulla alueelle perustettiin kaksi ruukkia. Loviisan kaupunki perustettiin 280 vuotta sitten kaupunkikeskukseksi, jolla oli aluksi paljon seutua laajempi kaupallinen, hallinnollinen ja sotilaallinen merkitys "kolmantena Viipurina". Seudulla on jäljellä paljon eri aikojen rakennettua ympäristöä. Kirjailija on pitänyt aihepiiristä marraskuussa 2024 Loviisan kansalaisopistossa kahdeksan tunnin luentosarjan.

Kirjassa kerron kokemuksiani ja n kemyksi ni arkkitehtuurista ja rakentamisesta. Niit on karttunut arkkitehtuurin perus- ja jatko-opinnoista sek ty st ja harrastuksista, enimm kseen varsinaisen virkamiesuran sivussa ja rinnalla.

Olen tähän kirjaan koonnut Loviisan pikkukaupungin kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin ja historiaan liittyviä artikkeleitani, joita on julkaistu 2000-luvulla, pääosin 2016 jälkeen muun muassa Loviisan Sanomissa ja Loviisan Lions Klubin joululehdessä "Loviisan joulu". Artikkeleissa pohditaan Loviisan kehittämismahdollisuuksia, mutta tarkastellaan myös Loviisan ja Helsingin historiallista sukulaisuutta.

Tässä kirjassa on muutaman uuden artikkelin ohella vuosien saatossa kirjoittamiani juttuja kotiseudustani ja yleisemmin Itä-Suomesta. Olen ryhmitellyt jutut kahteen osaan, joista ensimmäinen painottuu taustaani ja lähiympäristööni, toinen enemmän tulevaisuuteen ja laajempiin ympyröihin. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama muutos olosuhteissa on raju, ja olen sitä kommentoinut siellä, missä aiemmin esittämiltäni näkymiltä esimerkiksi matkailun osalta on pudonnut pohja.

Kirja on Tampereen teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin osaston lisensiaatintyö vuodelta1994. Työssä on kirjallisuuden ja kyselyn avulla pohdittu arkkitehtuuria ja selvitetty arkkitehtien asemaa sekä kaupunkikeskustojen uudistamiseen tähtääviä suunnitelmia Suomen pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Tekijä on lisännyt kirjan alkuun erillisen esipuheen "noin 30 vuotta myöhemmin" vuonna 2023.

Kirjaan on koottu 2000-luvulla pääasiassa Rakennettu ympäristö-lehdessä julkaistuja, 2023 tarkistettuja artikkeleita kaupunkikeskustojen kehittämisestä. Osa niistä liittyy Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) toimintaan.

Kirjassa kerrotaan Rajavaaran kansakoulupiirin alueesta ja sillä olleista taloryhmistä, taloista ja ihmisistä. Painopiste on 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin kirjoittaja asui kylässä. Rajavaara on Pohjois-Karjalan, Itä-Savon ja Etelä-Karjalan yhtymäkohdassa, valtatie 6:n tuntumassa.