Eero Ojanen

Historiaa on pitkään määrittänyt ihmisen halu hallita maailmaa ja usko siihen, että kaikki on hallittavissa. Tässä halussaan ja hallitsemisen pakossa ihminen on saanut paljon aikaan, mutta myös ajanut maailman moniin kriiseihin.Tulevan aikakauden sisältö on vastuu, joka ulottuu myös ihmisen itsensä aiheuttamiin vahinkoihin. Se edellyttää, että ihminen pystyy näkemään itsensä suhteessa suurempaan kokonaisuuteen. Minkälaisen maailmankuvan ihminen tarvitsee, jotta hän pystyy ottamaan vastuuta ja kannattelemaan maailmaa, ja niin, ettei vaadi itseltään liikaa?Eero Ojanen on filosofian tohtori, filosofi ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia filosofiaa ja kulttuuria käsitteleviä teoksia, mm. yhdessä Timo Jantusen kanssa kirjat Zacharias Topelius: Suomalaisten satusetä (2022) ja Neron tie. J. A. Hollon elämä (2024).

Zacharias Topelius (1818-1898) on kiistatta Suomen historian suurimpia nimiä. Hän oli ensimmäinen joka kirjoitti koko kansalle tarkoitetun kertomuksen Suomesta, ja lastenkirjailijana hän oli uranuurtaja. Topelius kirjoitti runoja, toimitti sanomalehteä, toimi yliopiston professorina ja rehtorina. Erityisen tunnetuksi tuli romaani Välskärin kertomukset, jonka sukutarina punoutuu Ruotsin historiaan vuosisatojen ajan. Tärkeintä saattaa silti olla hänen työnsä lastenkirjailijana. Topelius sai jo varhain nimityksen ”satusetä”. Topeliuksen kerronnalle on ominaista myönteisyys, luottamuksen ja optimismin vire. Tahto hyvään elää hänen kerronnassaan ja synnyttää lukijassa myötäelämisen iloa; se saa luottamaan siihen, että oikeus tapahtuu. Topeliuksesta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja, mutta edellisen ilmestymisestä on kulunut jo yli 70 vuotta. Tämä kirja perustuu tutkimukseen, mutta samalla se on tietenkin kirjoittajiensa oma tulkinta ja näkemys.

Mikä ihmeen sivistys?Sivistyksen alkulähteilläMitä sivistys oikeastaan on ihmisen, yhteisön ja koko yhteiskunnan kannalta?Mikä on lapsen leikin rooli kasvatuksessa? Mikä taiteen rooli sivistyksessä?Minkälaiset sivistyksen perinteet suomalaista kulttuuria ovat luoneet ja mikä on sivistyksen merkitys ihmisyydelle tänään?Tekijät valottavat aina ajankohtaista ja pätevää sivistysperinnettä monelta kannalta ja tarjouavat innostavia sekä positiivisia näköaloja tähän päivään.Sivistyksestä on syystä keskustella juuri nyt.

Juho Hollo (1885–1967) oli merkittävä kasvatusajattelija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja esseisti. Näitä kaikkia puolia käsitellään hänen elämäkertateoksessaan Neron tie.Hollo oli suomentajanero, jonka monipuolisuus on vertaansa vailla. Hän käänsi suomen kielelle lähes 200 kirjaa 15 kielestä, joukossa monia maailmankirjallisuuden klassikoita. Hän oli myös monipuolinen kirjallisuuskriitikko ja esseisti.Kasvatusajattelijana Hollo oli aikaansa edellä. Hänen tunnetun ajatuksensa mukaan kasvatus on kasvamaan saattamista; se on myös kasvamisen auttamista ja esteiden poistamista yksilön luonnollisen kasvun tieltä.Eero Ojanen on filosofian tohtori, filosofi ja kirjailija. Timo Jantunen on opettaja ja tietokirjailija. He ovat yhdessä kirjoittaneet teoksen Zacharias Topelius: Suomalaisten satusetä (Avain 2022).

Kansanvalistusseuran 150-vuotishistoriikki on kunnianosoitus menneille sukupolville, jotka ovat uskoneet sivistykseen ja elämän mittaiseen oppimiseen. Teos on kuvaus siitä, miten moninaisin tavoin sivistysvaltiotamme rakennettiin kautta vuosikymmenten. Yksi maailman köyhimmistä maista kehittyi 150 vuoden aikana yhdeksi menestyneimmistä. Tulevaisuususko ja usko oppimiseen kantoivat. Teos on kiehtova kuvaus sivistysvaltiomme rakentumisesta. Tietokirjailija, filosofian tohtori Eero Ojanen peilaa säätiön toimintaa yhteiskunnan keskeisiin tapahtumiin. Sivistystyötä säätiö ei ole tehnyt yksin vaan lukuisten kumppanien kanssa. Aika ajoin Suomen valtio on lähestynyt säätiötä toteuttamaan vaikkapa kirjeopiston tai koronapandemian tultua opettajien etäopetuksen tuen. Viime vuosina säätiö on kansainvälistynyt, ja Sivistyksen pelotonta puolustamista toteutetaan niin Euroopassa kuin kauempanakin, jopa Afganistanissa asti.

"Sivistysvaltion tärkeimpiä uusia avauksia yhteiskuntaan on se, että taloutta kuten muutakin toimintaa on arvioitava sivistyksen näkökulmasta." - Eero Ojanen"Sivistysvaltio on jatkuvasti luotava ja ylläpidettävä asia. Usko sivistysvaltioon on tiukilla - ja se romahtaa, jos sivistyneet ihmiset loppuvat." - Janne Saarikivi

”Ei mikään voi valtavammin vaikuttaa matkustajan mieleen kuin noiden äärettömien sydänmaan metsien syvyys.”J. L. RunebergMetsästä on moneksi. Se on syli ja kirkko, paikka ja mielentila. Se on satoa, turvaa, lepoa, työtä ja elämää. Se on tuttu ja turvallinen, mutta myös ylväs, villi ja talttumaton. Vaikka asuisit niin etäällä metsästä kuin se Suomessa on mahdollista, tavalla tai toisella metsä on silti mukanasi.Eero Ojanen pohtii teoksessaan metsän olemusta, sen merkityksiä ja sitä, miksi metsä on meille niin paljon ja niin syvästi. Monien merkitysten ja intressien takaa siintää tänäänkin ”äärettömien sydänmaan metsien syvyys”.Ojasen teos on elämys jokaiselle metsään kaipaavalle ja metsästä tulleelle, siellä todella ja mielessään kulkevalle, pihkaantunelle ja puulla päähän lyödylle mutta myös niille, joille metsä on vieraampi ja oudompi asia.Eero Ojanen on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hänen laaja ja monipuolinen tuotantonsa käsittää sekä faktaa että fiktiota, usein samankin teoksen puitteissa. Hänen teoksiaan ovat mm. Lapsen filosofia (2014) ja Koiran filosofia (2013).

Melek Mazicin uusin kirja esittelee taidemaalarin töitä viime vuosilta. Aina niin herkät työt ovat akryylimaalauksia kankaalle sekä akvarelleja paperille. Harri Mäcklin kirjoittaa: Jos Mazicin maalauksille pitäisi löytää sopiva eettinen kategoria, yksi vaihtoehto voisi olla japanilaisen estetiikan keskeinen termi yúgen, jolla viitataan salaperäiseen syvyyden tunteeseen, joka syntyy kun kohde näyttäytyy hienovaraisesti vihjaillen, vain osittain, kertomatta kaikkea.Eero Ojanen puolestaan päättää artikkelinsa Melek Mazicista: En etsi valoa, en kulje kohti valoa enkä löydä valoa vaan etsin, kuljen ja löydän valossa.

Jaakko Juteinia, viralliselta nimeltään Jakob Judenia, (1781-1855) voi perustellusti pitää Suomen ensimmäisenä kirjailijana. Hän oli ensimmäinen, joka loi suomen kielellä monipuolisen kirjallisen tuotannon. Juteini julkaisi 1800-luvun alkupuoliskolla kymmeniä erilaisia teoksia ja kokoelmia runoista oppi- ja tietokirjoihin.Hattulassa syntynyt, Viipurissa pääosin tuotantonsa luonut Juteini oli valistusmies, joka halusi teksteillään levittää tietoa, ravistella ennakkoluuloja ja kiinnittää huomiota ihmisten heikkouksiin ja yhteiskunnan epäkohtiin. Juteini oli aikaansa edellä. Hän esitti monia ajatuksia ja teemoja, jotka myöhemmin tulivat tunnetuksi toisten esittäminä: hän esimerkiksi kehitti omanlaistaan näkemystä Väinämöisestä paljon ennen Kalevalaa.Juteinista on säilynyt tietoa rajallisesti ja tämä on ensimmäinen kerta, kun hänen elämänsä kulku ja teoksensa on kuvattu kattavasti yksissä kansissa

Henki on elämää, hengitystä, työpaikan henkeä, henkistä kulttuuria, henkistä valmennusta, Pyhää henkeä ja vaikka mitä. Olemme hengissä, hengessä mukana ja henkilöitä. Henki kulkee, henki on hyvä tai huono ja hengetön on kuollutta. Hengestä on moneksi, se on kaikkialla, vähän niin kuin valo, ilma tai luonto. Mutta mitä henki itse asiassa tarkoittaa? Saako siitä otetta ja jos saa, niin millä tavalla? Filosofi Eero Ojanen tavoittelee henkeä sen erilaisissa merkityksissä. Mitä henki kertoo ihmisestä, maailmasta, kulttuurista, luonnosta, uskonnoista? Mitä on henkinen kasvu tai henkiset voimavarat? Mitä ongelmia henkeen liittyy? Ojanen on kirjoittanut lukuisia filosofiaa ja kulttuuria käsitteleviä teoksia, mm. Valistuksesta vastuun aikakauteen (2025) sekä yhdessä Timo Jantusen kanssa kirjat Zacharias Topelius: Suomalaisten satusetä (2022) ja Neron tie. J. A. Hollon elämä (2024).

"Yhteisön henki on aikojen kuluessa varmasti muuttunut ja silti pysynyt paljossa samana: pienet puitteet, omakohtainen tekeminen, mutkaton toiminta ja silti tunne siitä, että mukana on yhteys johonkin suurempaan, ollaan maailman suurten kysymysten ja arvoitusten äärellä ja halutaan kantaa vastuuta yhteisestä maailmasta. Maailmanparantaminen suureen ääneen on vaihtunut pikemmin maailman kannattelemiseksi, vastuulliseksi mukanaoloksi. Myöskään itsensä toteuttaminen ei tässä yhteydessä ole ollut itsekkyyttä ja vain omaan napaan tuijottamista. Ehkäpä se on ollutkin maailman toteuttamista?" Keväällä 1968 perustettu Kriittinen korkeakoulu on suomalaisen kulttuurielämän kummajainen; keskeisin kirjailijahautomo, filosofisen toiminnan eturintama, kokeellisten koulutusmuotojen kehto, Suomen ensimmäinen kulttuurikeskus ja ajatuspaja. Syvällisessä historiikissa filosofi-kirjailija Eero Ojanen piirtää kuvan poikkeuksellisesta toimijasta, joka yhdistää satoja kulttuurin, tieteen ja yhteiskunnallisen ajattelun vaikuttajia halki vuosikymmenten.

Suomalaisia tositarinoita eläinten älystä ja tunteista Koirien, kissojen, hevosten ja muiden eläinten ystäville ja omistajilleKirja perustuu aiemmin julkaisemattomiin arkistotarinoihin ja lemmikkitarinoita koskeviin kyselyihin. Niiden ajallinen kirjo yltää maatalousyhteiskunnasta nykyaikaan.Kirja kertoo suomalaisten eläinten erikoisista teoista ja ominaisuuksista sekä eläinten suhteesta ihmiseen.Suuri osa kirjasta on omistettu koirille, kissoille, hevosille, lehmille ja muille kotieläimille, noille ihmisen ikiaikaisille kumppaneille. Niiden kiintymys isäntäväkeen, uskollisuus, uhrautuvaisuus, oppivaisuus, viisaus, sitkeähenkisyys ja jopa ihmiskielen ymmärtäminen ovat kautta aikojen antaneet aihetta lukemattomille koskettaville tarinoille.Kirjan vaikuttavaa antia ovat esimerkiksi sodassa olleiden ja sieltä palanneiden hevosten uskomattomat tarinat.Myös villieläimet ja linnut osaavat yllättää toimillaan. Niistäkin on kirjattu erilaisia tarinoita, joista parhaat on nyt koottu tähän kirjaan.

Kiehtova koko perheen tietoteos Suomen kansalliseepoksessa esiintyvistä hahmoista ja näihin liittyvistä tarinoista.Tutuiksi tulevat mm. vanha samaani Väinämöinen, suohon laulettu nuori Joukahainen, Kalevalan hurjapää Lemminkäinen, kaunis Kyllikki, ihmekone Sammon takonut Seppo Ilmarinen, ilkeä Pohjolan emäntä Louhi, onnettomien tähtien alla syntynyt Kullervo sekä Tuonelan jokea vartioiva Tuonen tytti. Mukana ovat myös taivaasta laskeutuva karhu, Hiisi ja Hiiden hirvi sekä itse Sampo.Helppolukuinen ja taidokkaasti kuvitettu kirja kertoo kaikista näistä ja monista muista Kalevalan olennoista, joiden luonteet, kiistat, kostoreissut, kosiomatkat ja muut edesottamukset ovat osaltaan olleet luomassa suomalaista kansallistunnetta ja inspiroineet taidettamme kautta aikojen.

Filosofi Eero Ojasen teos ”Minä olen nyt tuolla - kirjoituksia ylitajunnasta” esittelee filosofisen näkemyksen ylitajunnan ideasta. Alitajunnan käsite on jo laajalti tuttu, mutta ylitajuntaa ovat harvat pohtineet. Kirja vie lukijan sellaisten filosofisten käsitteiden äärelle kuin hyvyys, totuus, kauneus, rakkaus, oikeudenmukaisuus, henki, järki, luonto, kulttuuri ja maailma. Filosofian perinteisiä kysymyksenasetteluja ei ole unohdettu, mutta silti teos avautuu lukijalle ilman laajoja perustietoja filosofiasta innostaen myös omiin pohdintoihin. Kirjan tekstit ovat kuin pieniä timantteja, täynnä kirkkaita näkökulmia ja yllättäviä särmiä!

Melek Mazici (s 1956) on Istanbulissa syntynyt ja nykyisin Suomessa asuva taidemaalari/taiteilija, Kirja esittelee taiteilijan uusimpia töitä, herkkiä unenomaisia maalauksia. Kirjaan ovat kirjoittaneet artikkelin Eero Ojanen, Otso Kantokorpi ja taiteilija itse. "Teosteni muodot ja värit ovat tulleet alitajunnastani, ja niissä on varmasti muistoja ja jo kauan sitten unohtuneita tunteita ja mielen liikkeitä.....unen ja valveen välillä kuvat muuttuvat, liukuvat ja elävät hetken väripintoina" kirjoittaa Melek omasta työskentelystään."

Yksilö, yhteisö ja kansalaisyhteiskunta -kirja tarkastelee suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen roolia siinä. Kirja nostaa esille erityisesti sitoutumattoman järjestötyön merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä herättää keskustelua järjestötoiminnan tulevaisuuden näkymistä. Kuinka järjestöt tukevat toiminnallaan aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa sekä millaiselta järjestötoiminnan tulevaisuus näyttää?