Eeva Kotioja

Från obygd till ekonomisk motor - hur blev Vanda till Vanda?Vanda ändrade kommunform från köping till stad 1974. På femtio år har stadens befolkning mångdubblats. Staden som kritiserades för att vara en sovstad och ett arbetarlager har utvecklat ett särpräglat kulturfält och ett livligt näringsliv. Boken fördjupar sig i livet och kommunalpolitiken i Vanda ur invånarnas perspektiv.Boken, som bygger på omfattande arkivforskning, belyser beslutsprocessen i Vanda och förklarar hur beslut fattas och hur de påverkar kommuninvånarnas liv. Berättelsen om Vanda stad åskådliggörs med både vanliga Vandabors och beslutsfattares minnen.Vid sidan av de stora frågorna besvarar boken också många små. Varför byggdes Heureka just i Dickursby? Var tändes de första trafikljusen i Vanda? Vad gör Vanda till en stad där det är lätt att leva och bo?

Takamaasta talousveturiksi miten Vantaasta tuli Vantaa?Vuonna 1974 Vantaan kauppala muuttui kaupungiksi. Tästä alkoi Vantaan kaupungin tarina. Viidessäkymmenessä vuodessa Vantaan väkiluku on moninkertaistunut, ja nukkumalähiöksi moitittuun kaupunkiin on kehittynyt omaehtoinen kulttuurikenttä ja vilkas elinkeinoelämä.Perusteelliseen arkistotyöhön perustuva teos uppoutuu vantaalaiseen elämään ja kuntapolitiikkaan Vantaan asukkaiden näkökulmasta. Kirja valaisee vantaalaista päätöksentekoprosessia ja selittää samalla sitä, miten kunnissa tehdään päätöksiä ja miten ne vaikuttavat kuntalaisten elämään. Teos pyrkii tavoittamaan Vantaan ytimen: mikä tekee Vantaasta Vantaan?Suurten kysymysten rinnalla kirja vastaa myös moneen pieneen. Miksi Heureka rakennettiin juuri Tikkurilaan? Entä missä syttyivät Vantaan ensimmäiset liikennevalot? Kertomusta Vantaan kaupungista värittävät niin tavallisten vantaalaisten kuin päättäjienkin muistot.

Ruumiinpolttoyhdistys, Nikkilän mielisairaala, Helsingin Työväentalo, Marskin ratsastajapatsas, Kieltolain vastustamisyhdistys, koko joukko kartanoita ja kenraalikuntaa sekä kylpyläkaupunki Kauniainen - Ehrnroothien perintö näkyy Suomessa laajalla. Aatelissuvun kirstusta rahoitettiin Mannerheimin valkoista armeijaa. Ehrnroothien ansiosta 1880-luvun suomalaislehtien lukija sai ihastella itsenäisen naismatkailijan kirjeitä Algeriasta ja Palestiinasta. Moni tutkimus ja taideteos olisi jäänyt vaille mesenaattia ilman suvun säätiöitä.Kirja marssittaa näyttämölle kavalkadin enemmän tai vähemmän unohdettuja hahmoja Suomen historiasta. Kuka Ehrnrootheista olikaan Bulgarian diktaattori 1800-luvulla?Kirja kaivautuu Ehrnrooth-suvun vaurauden juurille. ”Follow the money”, muistutetaan poliisisarjoissa. Versoiko omaisuus kartanon peltomailla, keittyikö se viinatislaamoissa, tuprusiko tehtaiden piipuista vai kasautuivatko korot pankkiholveissa ja sijoitukset pörssipeleissä? Mikä merkitys oli edullisilla naimakaupoilla ja laajoilla verkostoilla?