Eila Kostamo

Karjalaisuus ja kotiseutu on aina kiehtonut minua. Sitä olen toteuttanut kanteleeni kanssa soittamalla paljon karjalaisia lauluja. Esitykset ovat herättäneet kuulijoissakin kertomaan omia kokemuksiaan sota-ajoilta. Tarinan pohjana on pääasiassa äidin kertomukset isästä ja sota-ajoista. Omien lapsuuden muistojen kokoamiseen on auttanut vanhat valokuvat.

Vuosikymmeniksi kadonneen kirjeenvaihdon paljastuessa käynnistyy kertojan, Irenen, vaellus kipeiden muutosten vuosiinsa. Niihin on ollut tuskallista katsoa päin, katse ja muisti ovat pyörtäneet pois niistä. Mutta ikääntyneen on tehtävä tili.Vaelluksesta kehkeytyy eräänlainen Tuonelan matka. Kerran ja edelleen merkitykselliset kanssakulkijat rakastetut, yhteistyökumppanit, mentorit ja ravistelijat liikkuvat ja kamppailevat siellä vaateliaissa tavoitteissaan. Eläminen tuntuu heistä ja hänestä itsestään usein ylivoimaiselta tehtävältä. Rakkaudet ja kuolemat viiltävät syviä uriaan kertojan mieleen.Tämä päivä, menneet päivät ja tulevat ovat yhtä päivää kerronnan taikuudessa. Muistin avarissa asuinsijoissa kertojan kutsuvieraat, varjot, saavat uuden elämän ja puhua puolestaan. Hän tahtoo tehdä heille oikeutta, mutta tavoittaa kenties vain heijastumia kerran koetusta ja ihmismielten arvoituksista. Miten aika, ajan kulku, on muuttanut kanssakulkeneita ja kertojaa, millaisia jyrkkiä tai loivia käänteitä matkaansaattanut? Aikakauden vallitsevat aatteet sitoivat eräitä tiukasti ja sokaisten, toiset vaalivat kaikkien aikojen kipinää tietoisuudessaan. Eila Kostamo on julkaissut romaaneja, kertomuksia, esseitä ja suomennoksia. Kirjailija on tehnyt toisen elämäntyönsä kustannustoimittajana. Näkymättömät matkakumppanit on hänen viidestoista proosateoksensa.

Kolmisenkymmentä vuotta kestäneessä yhtäjaksoisessa sielunhoitotyössään ”vankien ystävä” Mathilda Wrede (18641928) kohtasi sadoittain naisia ja miehiä. Monet vankikohtalot koskettivat häntä syvästi ja jäivät elämään Mathildan elämäntyön kuvauksissa. Hän ei nähnyt vankilanmuurien taa teljettyjen ja ns. kunnon ihmisten eroa niin suureksi, kuin se oli tapana nähdä. Lyhyt sumea hetki saattoi suistaa ihmisen tekoon, jollaista tämä ei olisi koskaan uskonut tekevänsä. Ja samassa hänestä oli tullut yhteiskunnan hylkiö. Matti Haapoja (18451895) ei ollut mitenkään Mathildan ainoa merkittävä vankiystävä. Mutta hän oli yksi niistä, jonka kamppailuihin Mathilda sitoutui ja samastui vahvasti. Viimeisiin vuosiinsa saakka Mathilda kantoi tätä ystävää muistoissaan. ”Kun aloin etsiä heitä, totesin heidän jättäneen melkoisesti jälkiä maailmaan. Tekojen jälkiä, sanojen jälkiä ja joukon kysymyksiä pohdittavaksi. Niistä kehkeytyivät kertomukseni luvut. Tapahtuiko kaikki oikeasti, niin kun kerron? Olen koettanut perehtyä lähteisiini, mutta nehän eivät ilmaise kaikkea. Päättelyn ja tulkinnan varaan on jäänyt asioita. Sitä paisi, mihinpä kaunokirjailija pääsisi kuvittelun taipumuksestaan.Syvenikö ymmärrykseni hyvien ja pahojen tekojen juurisyistä noita kahta tutkaillessa? Tunnistaako myös lukija heissä niin samuutta kuin vierauttakin? Sitä toivon”, tekijä kirjoittaa johdantoluvussaan.Rakas Mathilda on Eila Kostamon neljästoista proosateos. Hän on julkaissut myös suomennoksia ja esseitä.

Nykykirjailijan tulkintaa reformaattori Martin Lutherista (14831546) Vuonna 2017 vietetään reformaation juhlavuotta. On kulunut viisisataa vuotta siitä, kun kunnianarvoisa isä Martin Luther Wittenbergin augustinolaisluostarista laati kuuluisat 95 teesiään mm. anekauppaa vastaan. Luther! sisältää kaksi kertomusta: musiikkidraaman tekstin Luther! ja esseekertomuksen Doctor Martinus. Kerronta pyrkii tavoittamaan "muutamia siivuja" reformaattorin moniaalle haarovasta elämäntyöstä ja pulppuavan luovasta persoonallisuudesta. Luther ja luterilaisuus ovat kaksi eri asiaa. Kukaan ei olisi voinut ennustaa, vähiten Luther itse, että kutsusta väittelyyn aneteeseistä loppusyksystä 1517 tavanomaisesta akateemisesta tapahtumasta - lähtisi liikkeelle vyöry, joka johti protestanttien irtautumiseen roomalaiskatolisesta kirkosta. Pian Lutherin nimestä tuli kannattajien taisteluhuuto ja vastustajien kirosana, vapauttaja tai arkkikerettiläinen aina puhujan mukaan. Myös vastapuoli tunnusti "Saksin härän" voiman. Se oli ajattelun, henkisen tarmon ja vastuuntunnon voimaa, kykyä ja uskallusta mennä asioiden juuriin. 1500-luku oli murroksen vuosisata. Uusia ajatuksia ja todellisuuskäsityksiä virtasi usealta suunnalta järkyttämään piintyneitä uskomuksia. Luther oli yksi tuon aikakauden äänistä, joita yhä kuunnellaan ja joiden vaikutus on kantanut näihin päiviin saakka. Hänen elämänsä koostui erilaisista ja erisisältöisistä kamppailuista munkkina, teologina, kirjailijana, raamatunkääntäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Niin kuin uruissa, hänessä oli lukuisia äänikertoja, myös musiikinystävän ja virrentekijän. Eila Kostamo on julkaissut romaaneja, kertomuksia, esseitä ja suomennoksia. Viimeksi häneltä on ilmestynyt kertomustrilogia Kadonnut sulhanen ja kaksi muuta kertomusta, 2016.

Kertomustrilogia, kolme näkökulmaa, joissa Terhi, tutkija, valottaa isotätinsä Ruutin elämää jälkeenjääneiden papereiden ja myös omien kokemusten pohjalta.Hahmottuu tuokiokuvia eurooppalaisista ihmiskohtaloista, sodan ja rauhan sukupolvien toisiinsa vertautuvista haasteista. Mitä on uskollisuus? Mikä ihmisen osa säälimättömissä tukahduttamiskoneistoissa? Miten monimuotoista on rakkaus?Ilmavalla, vähässä paljon anovalla kerronnallaan tekijä johdattelee lukijan isojen teemojen ääreen.Eila Kostamo, helsinkiläinen kirjailija, on julkaissut romaaneja, esseitä ja suomennoksia etenkin ranskalaisen kirjallisuuden alalta. Hän on toiminut myös kustannustoimittajana vuosina 1967-2003, mm. Mirkka Rekolan editorina ja yhteistyökumppanina.