Elina Kuorelahti

Kuinka pahasta kurjesta pääsee eroon?Paha kurki pesiytyy talon katolle. Se tuo huonon onnen ja sekoittaa talon arjen. Kurki vie kertojalta kultasormuksen ja kätkee sen. Kurjen ahneus koituu lopulta sen kohtaloksi.Paha kurki on suomalainen mytologinen tarina. Se on muhevasta tarinaperinteestämme ammentava lastenkirja. Se kertoo vapaasti uudelleen Kantelettaren runon "Avullinen kurki", jonka Elias Lönnrot kirjasi muistiin lähes kaksisataa vuotta sitten.

The Political Economy of International Commodity Cartels examines how international commodity cartels in the 1930s were impacted not only by commercial rivalry, but also by international trade political and diplomatic concerns. This work presents the rise and decline of the European Timber Exporters’ Convention (ETEC) and analyses how firms navigated through the cartel game under increasing international competition, pressures from the national governments, and the interventionist endeavours of the League of Nations. Cartels are often associated with, in the standard economic interpretation, business collusion. However, in using vast archive sources and historical methodology, the chapters in this book shed light onto how international relations shaped cartels. The rise of British protectionism, the emergence of the Soviet Union as an industrial power, and the economic rapprochement of the League of Nations in the early 1930s created a wave of political and diplomatic challenges in the timber trading countries and affected cartelisation. Timber firms in the biggest producer countries—Finland and Sweden—were uninterested in international cartel collaboration, but under pressure joined the ETEC nevertheless. This book makes a strong contribution to the fields of business history and cartel studies. It is an essential read for economic historians interested in how political pressure shaped international cartels and how cartels became avenues of diplomacy.

The Political Economy of International Commodity Cartels examines how international commodity cartels in the 1930s were impacted not only by commercial rivalry, but also by international trade political and diplomatic concerns. This work presents the rise and decline of the European Timber Exporters’ Convention (ETEC) and analyses how firms navigated through the cartel game under increasing international competition, pressures from the national governments, and the interventionist endeavours of the League of Nations. Cartels are often associated with, in the standard economic interpretation, business collusion. However, in using vast archive sources and historical methodology, the chapters in this book shed light onto how international relations shaped cartels. The rise of British protectionism, the emergence of the Soviet Union as an industrial power, and the economic rapprochement of the League of Nations in the early 1930s created a wave of political and diplomatic challenges in the timber trading countries and affected cartelisation. Timber firms in the biggest producer countries—Finland and Sweden—were uninterested in international cartel collaboration, but under pressure joined the ETEC nevertheless. This book makes a strong contribution to the fields of business history and cartel studies. It is an essential read for economic historians interested in how political pressure shaped international cartels and how cartels became avenues of diplomacy.

Suomalaisessa työmarkkinahistoriassa on draaman aineksia. Siinä leimuavat suuret tunteet ja vahvat intohimot. Syystäkin, sillä kyse on kaikkien suomalaisten elämään vaikuttavista tärkeistä asioista: palkoista, työajan pituudesta, veroista, lomista, eläkkeistä, työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista. Työmarkkinoilla vaikutetaan maan talouskehitykseen ja poliittiseen järjestelmään, jopa kansainväliseen asemaan.Tammikuussa 1940 Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) julkistivat väliaikaiseksi tarkoitetun järkikihlauksensa, joka kesti seuraavat kahdeksankymmentä vuotta. Liitosta kehittyi sotienjälkeisellä ajalla kolmikantainen korporatistinen järjestelmä tulopoliittisine kokonaisratkaisuineen. Työmarkkinajärjestöt käyttivät vastedes osaa vallasta, jonka parlamentaarisessa demokratiassa piti kuulua eduskunnalle tai valtioneuvostolle.Työnantajat eivät koskaan olleet tyytyväisiä loputtomiin kihlajaisiin, mutta silti kolmikanta kesti ja tupoja tehtiin vuosikymmenestä toiseen. Miksi? Miten systeemi on syntynyt, kehittynyt ja sinnitellyt hengissä? Mitä sille on tapahtumassa 2020-luvun kynnyksellä? Loputtomat kihlajaiset on historiantutkijoiden kompakti kokonaisnäkemys suomalaisista työmarkkinasuhteista sotienjälkeisellä ajalla, tammikuun kihlauksesta tupojen väitettyyn kuolemaan. Kirjan fokuksessa ovat erityisesti työnantajat.

Lähde etsimään kadonnutta tähtitieteilijää!Tähtitorninmäen observatoriossa vaikuttanut tähtitieteilijä Argelander on kadonnut. Hän on entinen professori, nykyinen kummitus. Lapset ryhtyvät etsimään häntä Aane-mummon kanssa. Johtolankoja jahtaava seurue seikkailee observatorion tähtiyössä, vanhan kauppahuoneen kummittelevissa huoneissa ja Tampereen Vapriikin peliluolissa. Mitä professori touhuaa?Museomysteeri on jatkoa suositulle Museoseikkailulle. Riemukkaasti kuvitettu kirja on toteutettu yhteistyössä Museokortin kanssa.6+

Nuorsuomalaisten startupista kansainväliseksi mediamahdiksiSanomalehden tekeminen ei koskaan ole ollut vain journalismia. Se on aina ollut myös liiketoimintaa. Tämä kirja kertoo idealistisen nuorsuomalaisporukan perustamasta huterasta startupista, josta kasvoi valtakunnan suurilevikkisin lehti ja tärkein mainosväline. Siitä tuli ”suuri affääri”, kuten Päivälehden ensimmäisen päätoimittajan Eero Erkon leski Maissi totesi 1930-luvulla. Julkaisun nimi oli tosin silloin jo Helsingin Sanomat, sillä venäläiset olivat lakkauttaneet sen edeltäjän. Sanomalaiset rakensivat taloja, painoja, jakeluverkostoja, kartelleja, tytäryhtiöitä ja uusia viestimiä. He kamppailivat viranomaisia, kilpailijoita ja paperitehtaita vastaan. Välillä taisteltiin lehden sisällä omistuksesta, vallasta ja linjanvedoista. Koskaan ei ollut kysymys vain rahasta, mutta aina myös siitä. Sanoman omistajiksi nousseista Erkoista tuli upporikkaita – tosin vasta kolmannessa polvessa. Liikeyrityksenä lehti oli ihailtu ja pelätty sekä niin menestyksekäs, että se synnytti ympärilleen kansainvälisen mediajätin.Helsingin Sanomien ja sitä julkaisevan yhtiön historiaan mahtuu runsaasti elinvuosia, mutta yksikään niistä ei ole ollut tylsä eikä tapahtumaköyhä.