Esa Sirén

Syvärin rantatörmillä 1943 suomalaisten ja venäläisten asemat ovat niin lähellä toisiaan, että vihollisen tarkka-ampujat saattavat koitua varomattoman sotilaan kohtaloksi milloin vain.Kenraalimajuri Ruben Lagus antaa lappeenrantalaiselle majuri Paavo Rasille käskyn perustaa tämän nimeä kantavan taisteluosaston, joka saa vastuulleen Syvärin länsilohkon tukikohdat. Rasille on pian selvää, että Iloiseksi kulmaksi nimitetty alue on koko Syvärin läntisen rintaman vaarallisin paikka.Tositapahtumiin pohjautuvan sotaromaanin keskeisenä hahmona on Ruben Lagus, joka tunnetaan ensimmäisenä Mannerheim-ristin ritarina.

Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekevät Suomussalmen alueelle julmia iskuja, joissa siepataan suomalaissotilaita ja tapetaan niin naisia kuin lapsia. RJP8:n pelottomat rajajääkärit lähtevät talvisodan karaiseman luutnantti Vaalamaan johdolla hurjaan takaa-ajoon, joka päättyy joulukuun veriseen erämaataisteluun.Esa Sirénin 20. sotaromaani nostaa esiin siviilien kohtalot. Kirjaa varten on haastateltu Eino Kinnusta, joka selvisi hengissä kahdesta selkäänsä saamastaan partisaanien luodista.

Kesä 1941. Jatkosodan hyökkäysvaihe on kiivaimmillaan. Suomalainen jääkäriosasto on saanut tehtäväkseen poiketa Vegarusjärvelle vievältä päätieltä sivuun ja korpimarssin jälkeen edetä itään. Tarkoitus on, että saarrostusuhan edessä vihollinen jättäisi asemansa, mutta suomalaiset kohtaavat venäläisten vahvan linnoituslinjan. Suora hyökkäys olisi silkkaa itsemurhaa. Omansa ja toveriensa hengen säästääkseen uskalias ryhmä lähtee sivustasta koukkaukseen keskelle vihollisen tukikohtaa. Uhkarohkea, juonikas rynnäkkö saattaa muuttaa edessä olevan taistelun kulun...20-vuotisjuhlapainos sukupolvensa parhaan sotakirjailijan esikoisromaanista sisältää esipuheen, jossa Esa Sirén avaa romaanin taustoja ja sitä, miten alun perin päätyi sotakirjailijaksi.

Jatkosodan tositapahtumiin vahvasti pohjaava sotaromaani Aunuksen uhkarohkeista ja rämäpäisistä kaukopartiomiehistä sisältää niin kahakoita kuin erilaisia yllätyksiä ja takaa-ajoa.Elokuussa 1941 Aunuksen kannakselle komennetaan uusi kymmenmiehinen kaukopartio. Sen tehtävänä on tiedustelu, vangin otto ja vihollisen häirintä. Partion vetäjäksi lähtee vastoin päämajan käskyä itse osasto Kuismasen pomo, kapteeni Into Kuismanen. Hän päättää ottaa mukaansa vain kokeneita sissejä, heidän joukossaan tulevat Mannerheim-ristin ritarit Viljo Suokas ja Onni Määttänen. Paluu vaiherikkaalta retkeltä huipentuu aivan odottamattomalla tavalla.

Millainen kokemus jatkosota oli yksilön kannalta? Mitä Rukajärven suunnan taisteluissa tapahtui? Teoksen tekstiaineisto perustuu Rukajärven suunnan historiayhdistyksen digitoimaan noin 600 veteraanin haastatteluarkistoon, josta muistelut on valikoitu ja toimitettu.

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnistä (1919-1965) kertova fiktiivinen sotadokumenttisarja saa odotettua jatkoa.Vapaaehtoisena suomalaisten SS-joukoissa Saksassa taistellut Lauri Törni on palannut Suomeen heinäkuussa 1941. Törni on hakeutunut Kevyt Osasto 8:aan ja saanut alleen Vickers-panssarivaunun. Suomalaiset ovat edenneet kylä kylältä kohti Petroskoita. Prääsän valtauksen jälkeen Törni iskee tankkeineen Petroskoihin vievän tien auki jalkaväen kanssa. Samaan aikaan Kevyt Osasto 8:n miehet taistelevat läpi korpien Petroskoihin. Mutta miesten haaveet kotiin pääsystä kuolevat nopeasti. Taival jatkuu kohti Kontupohjaa ja Maaselän kannasta. Törnin ja Kevyt Osasto 8:n rinnalle ilmestyvät JR 5:n miehet, keulassa Kivistö, Järveläinen ja Karhuvaara. Syksyn poikkeuksellisen ankarissa olosuhteissa joukkojen henkinen ja fyysinen kunto joutuu todella koville. Kuinka Törnin tankit selviävät, kun lumi alkaa tuiskuta ja pakkanen kiristyy? Entä Törni itse?

Kesällä 1944 puna-armeija ryhmittyi Aunuksessa hyökkäykseen murskaavalla ylivoimalla. Väsyneet suomalaisjoukot vetäytyivät U-asemaan ja kävivät puolustautumaan Nietjärvellä. Kapteeni Matti Raipala partioineen on saanut käskyn jäädä odottamaan, kunnes rintama siirtyy heidän ohitseen. Tarkoitus on tiedustella selustassa vihollisen liikkeitä ja aseistusta. Tehtävän jälkeen partion nouto lentokoneella ei ota onnistuakseen. Tiedustelutoiminta jatkuu vilkkaana koko elokuun. Luutnantti Esko Ollilan partio yrittää tuhota Peskin rautatiesillan. Vihollisen ärhäkän takaa-ajon pakottamana kaukopartion paluu omille linjoille muodostuu raskaaksi ja vaaralliseksi.

Kesällä 1943 neuvostopartisaanit tekevät Suomussalmen alueelle julmia iskuja, joissa siepataan suomalaissotilaita ja tapetaan niin naisia kuin lapsia. RJP8:n pelottomat rajajääkärit lähtevät talvisodan karaiseman luutnantti Vaalamaan johdolla hurjaan takaa-ajoon, joka päättyy joulukuun veriseen erämaataisteluun.Esa Sirénin 20. sotaromaani nostaa esiin siviilien kohtalot. Kirjaa varten on haastateltu Eino Kinnusta, joka selvisi hengissä kahdesta selkäänsä saamastaan partisaanien luodista.

Sukupolvensa parhaan sotakirjailijan 19. romaani herättää eloon talven 1942 tapahtumat Äänisjärven itäpuolella. Rajun vanginsieppausretken jälkeen ylemmältä taholta tulee käsky kasata uusi 94 miehen partio. Tehtävänä on hiihtää Äänisen yli, iskeä Vodlajoella Šalskin kylään ja tuhota joelle talveksi ankkuroidut proomut ja alukset. Puutteellinen suunnittelu sekä partionjohtajan ja yksittäisten miesten virheet tekevät retkestä yhden koko jatkosodan järkyttävimmistä.

Sotaromaani Äänisen iskujoukosta ja kaukopartiosta jatkosodassa. Sukupolvensa parhaan sotakirjailijan 19. romaani herättää eloon talven 1942 tapahtumat Äänisjärven itäpuolella. Rajun vanginsieppausretken jälkeen ylemmältä taholta tulee käsky kasata uusi 94 miehen partio. Tehtävänä on hiihtää Äänisen yli, iskeä Vodlajoella Šalskin kylään ja tuhota joelle talveksi ankkuroidut proomut ja alukset. Puutteellinen suunnittelu sekä partionjohtajan ja yksittäisten miesten virheet tekevät retkestä yhden koko jatkosodan järkyttävimmistä.

Tunturisotaa, toveruutta ja talvisodan kalavelkojaKairan soturit sijoittuu jatkosodan alun Lappiin Sallan rintamalle. Kesän 1941 tapahtumat etenevät heinäkuun helvetillisistä kranaattitulista kairojen ja vaarojen kautta Alakurttiin ja lopulta Vermanjoen lumisille rannoille.Kerrontaa rytmittävät Tornion suunnalta kootun JR 54:n 1. komppanian erämaataistelut. Kuinka ryhmänjohtaja, kersantti Alakuru, kemiläinen lähetti-korpraali Möttönen sekä talvisodan kostoa hautovat nuoret Lapin pojat selviävät armottomista taisteluista?Sirénin 17. sotaromaani takaa lukijalle tosipohjaista toimintaa, veijarimaista huumoria ja mainioita partioretkiä.

”Yks asia on varma: jos oot huolimaton, saat ikuiset hiekat pian silmilles.”Rukajärvellä riehuvat jatkosodan lopun Ontrosenvaaran taistelut, kun JR 10:n sissipartion hurja retki suuntautuu Kompakkajoen erämaahan. Mukana on niin sodassa keitettyjä veteraaneja kuin hermojensa kanssa kamppailevia tulokkaita.Taisteluiden, toveruuden ja yllätysten värittämä romaani tutustuttaa partion johtajana toimivaan vänrikki Jussi Heposaareen ja hänen luottomieheensä ylikersantti Ukko Pietariseen. Kirjavaan porukkaan kuuluu myös Eino Aarnio, ensimmäiselle partioretkelleen komennettu luutnantti. Pian sissit saavat huomata, että arvonsa tuntevan upseerin on vaikea niellä varajohtajan roolia.Törni-sarjan päätettyään sukupolvensa paras sotakirjailija Esa Sirén on kirjoittanut uuden itsenäisen romaanin, jonka tositapahtumiin pohjaava kerronta imaisee lukijan mukaansa. Luvassa on taattua toimintakuvausta ja verratonta sanailua.