Hanna Storm

Runoilija, kuvataiteilija Henrik Pathiranen toimittama Ideoiden kirja sisältää kuudentoista suomenkielisen nykyrunoilijan "ideoita runoiksi tai runokirjoiksi, -esityksiksi, -teoiksi tai -teoksiksi".Teokseen koottu katkelmallinen proosa on täynnä mahdollisuuksia ja ehdotuksia, joista jotkin ovat täysin toteuttamiskelpoisia, jopa arkisia, toiset puhtaasti käsitteellisiä. Teoksen innoittajana ovat 1960-luvulla alkunsa saaneen Fluxus-liikkeen samantapaiset projektit.Ideoiden kirja tuo havainnollisesti esille sen, ettei ammattitaiteilijoilla koskaan ole pulaa ideoista tai ajatusmateriaalista; taiteilijat ovat juuri uusien ja yllättävien mahdollisuuksien ammattilaisia.Kierreselkäisen kokoomateoksen editio on 150 kpl, ja kappaleet on numeroitu.

Kiltin tytön rakkaus on fragmentaarinen ja runollinen romaani päätöksenteon vaikeudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta. Se on kuvaus ystävyydestä, rakkaudesta, seksistä ja lapsen kaipuusta.Nimettömäksi jäävä nainen yrittää saada otteen hahmottomalta tuntuvasta tulevaisuudesta. Nuoruus on hyvästeltävä, lopullisesti. On päätettävä, haluaako lapsen - yksin. Ihmiset ympärillä tuntuvat tekevän isoja ratkaisuja käsittämättömän nopeasti. Nykyhetki ja menneisyys ovat yhtä aikaa läsnä, ja erilaiset asiat arjen pienistä havainnoista sydänsuruihin kuvataan yhtä lailla merkityksellisinä.Teos luonnostelee milleniaalien ikäluokalle tutun maailman, jossa korkea koulutus, moninaisen ihmissuhdeverkoston luominen sekä sinnikäs elämänsuunnan etsiminen eivät takaa mitään. Lopulta jokaisen on päätettävä itse, mitä elämällään tekee.Hanna Storm (s. 1985) on Turussa asuva runoilija, joka on tarkastellut taiteessaan ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä ja valintojen tekemistä. Häneltä on aikaisemmin julkaistu runokokoelmat kutsun itseni kylään (2018), Kanootin säilyttämisestä talven yli (2020) ja Silittäisinkö häntä vähän (2023). Kirjoittamisen lisäksi Storm esiintyy aktiivisesti. Koulutukseltaan Storm on kirjallisuustieteen tohtori. Kiltin tytön rakkaus on hänen ensimmäinen romaaninsa.

Hanna Stormin kolmas runokokoelma Silittäisinkö häntä vähän pohtii ihmisen ja koiran suhdetta sekä epänormatiivista perhettä. Kaksi ihmistä tapaa ja rakastuu. Toisella heistä on koira. Koira ja kaksi ihmistä muodostavat perheen, jossa kukaan ei ole kenenkään lapsi eikä vanhempi. Teos suhtautuu kriittisesti romanttiseen kuvastoon ja haastaa sitä; rakastuminen, yhteenmuutto, asunnon ostaminen ja lasten hankkiminen eivät ole vakio, vaikka kuvasto vaikuttaa keskuudessamme vahvana.Tärkeä osa kirjan tematiikkaa on lemmikkienpidon etiikka. Parhaassakin tapauksessa lemmikki on ihmisen käskyvallan alla, ja ihminen päättää lemmikkinsä elämän kulusta. Lemmikit ovat yksilöitä, joilla on oma elämä ja omat lajityypilliset tarpeensa.Hanna Stormilta on aiemmin julkaistu runokokoelmat kutsun itseni kylään (2018) ja Kanootin säilyttämisestä talven yli (2020).Hanna Storm on Turussa asuva runoilija ja esitystaiteilija, joka on tarkastellut taiteessaan ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. Stormin runoja on julkaistu useissa kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä kuten Tuli & Savussa, Parnassossa, Nokturnossa, Zeldassa ja Nuori Voima -verkkolehdessä. Parhaillaan Storm työstää KOIRA (Tämä on ihmisen tarina) nimistä runoesitystä, joka pohjautuu hänen uusimpaan kokoelmaansa Silittäisinkö häntä vähän. Koulutukseltaan Storm on kirjallisuustieteen tohtori.

Pohjois-Karjalassa syntynyt, Turussa asuva Hanna Storm (s. 1985) pohtii Kanootin säilyttämisestä talven yli -runokokoelmassaan nykyihmisen vieraantunutta suhdetta luontoon - ja neuvottomuutta suurten muutosten keskellä. Teos jatkaa runoilijan kiitetyn esikoiskokoelman kutsun itseni kylään viitoittamalla tiellä. Runojen pelkistetyt säkeet sukeltavat lapsuuteen ja luovat välähdyksiä luonnon, rakkauden ja tulevaisuuden kipeistä solmukohdista.

Hanna Storm kuvaa esikoisrunokokoelmassaan kutsun itseni kylään koskettavasti lähtemistä ja yksinäisyyttä, sopeutumista ja sopeutumattomuutta. Voimakkaissa runoissaan hän pureutuu identiteetin rakentamiseen maailmassa, jossa niin ihmissuhteet kuin asuinpaikatkin ovat hetkellisiä.