Hanne Selkokari

Eero Järnefelt (1863-1937) hör till Finlands kändaste konstnärer. Särskilt kända är hans Kolilandskap och målningen Trälar under penningen / Sved. Järnefelts konst har sina rötter i den fängslande släktens kulturbakgrund. Hans arbete präglades av en strävan att främja bildningen och skildra de typiska dragen hos såväl människorna som naturen. Boken som publiceras i anslutning till utställningen på Ateneum presenterar ny information och forskning kring Eero Järnefelt, hans släkt och familj, hans resor och hans hemförhållanden i Suviranta vid Tusby träsk. Den rikligt illustrerade boken presenterar Järnefelt som en konstnär som kunde avbilda sina motiv med detaljrik precision, känslig stämning och högtidlig monumentalitet. Bokens skribenter är utställningens kurator Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin och Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) on tunnetuimpia suomalaisia taitelijoita. Erityisesti hänet muistetaan Koli-maisemista ja Raatajat rahanalaiset / Kaski -maalauksesta. Järnefeltin taide kumpuaa hänen kiinnostavan sukunsa kulttuuritaustasta. Hänen työskentelyään leimasi pyrkimys sivistyksen edistämiseen ja tyypillisten piirteiden kuvaamiseen yhtä lailla ihmisissä kuin luonnossa. Ateneumin näyttelyn yhteydessä julkaistava näyttelykirja tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Tuusulanjärven Suvirannassa. Kirjan rikas kuvitus esittelee Järnefeltin taiteilijana, joka osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti. Kirjan kirjoittajat ovat näyttelyn kuraattori Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.

Eero Järnefelt (18631937) is one of Finland's most renowned artists, perhaps best remembered for his landscapes from Koli in eastern Finland and his painting Under the Yoke (Burning the Brushwood). Järnefelt's art springs from his family's fascinating cultural background. His work is marked by a desire to promote cultural knowledge, while portraying the typical features of the people and nature of Finland. This exhibition catalogue, which is published as a companion to the artist's monographic exhibition at the Ateneum Art Museum, reveals new information and research about Järnefelt's family, travels and home life at Suviranta, his villa on Lake Tuusula. The book's rich illustrations present Järnefelt as an artist who portrayed his subjects with detailed precision, sensitive atmospheres and even a solemn monumentality. The book's author is exhibition curator Timo Huusko, and it includes additional contributions by Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin and Hanne Selkokari.

Magnus Enckell (1870-1925) is one of the key figures of the golden age of Finnish art, yet much of his work remains unknown to the general public. The first comprehensive account of the unique artist, this exhibition catalogue sheds light on many other aspects of Enckell's persona: he was cosmopolitan, commissioner of exhibitions, chair of the artists' association and creator of monumental artworks.The book also is available in Swedish and Finnish.

Wien oli 1900-luvun alussa taiteen ja tieteen kansainvälinen keskus, joka kokosi yhteen eri alojen taiteilijoita ja kulttuurielämän vaikuttajia. Heitä innoitti ajatus kaikkien taiteenlajien tasa-arvosta ja taiteen uudistamisesta. Wienissä kohtasivat myös Akseli Gallen-Kallela ja Gustav Klimt, joka oli modernia taidekäsitystä edustaneen Wiener Secessionin perustajajäsen. Sesessionistien tavoitteena oli luoda kokonaistaideteoksia, joissa kuvataide, arkkitehtuuri, muotoilu, musiikki ja kirjallisuus yhdistyvät esteettiseksi ja harmoniseksi kokonaisuudeksi. Akseli Gallen-Kallela jakoi tämän tavoitteen. Hänen teoksiaan arvostettiin sesessionistien piirissä suuresti ja hän osallistui ryhmän näyttelyihin Wienissä vuosina 1901 ja 1904. Ateneumin näyttelyluettelon artikkelit liittävät Gallen-Kallelan osaksi kansainvälistä taidetta ja elämäntapaa uudistanutta liikettä ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kirjan asiantuntija-artikkelit kertovat ryhmän keskeisten taiteilijoiden työstä ja valottavat sen esikuvallista merkitystä suomalaisille modernismin ajan taiteilijoille ja suunnittelijoille.

The Ateneum Art Museum's new Albert Edelfelt exhibition catalogue presents the artist's production and activities, underlining the importance of his broad international circle of friends. Edelfelt, who travelled and painted in various parts of Europe, was a public favourite, seen in his day as the golden boy of Finnish art. He was an authority who spread the teachings of the so-called French school among Finnish artists. Edelfelt's art continues to fascinate. International interest has been spurred by the Edelfelt exhibition produced by the Ateneum Art Museum with the Petit Palais in Paris and the Gothenburg Museum of Art (2022-23).The abundance of research related to Edelfelt's art reflects his pivotal role in the history of Finnish art. This research has particularly flourished in the twenty-first century, as evidenced by this lavishly illustrated volume. The authors represent the cutting edge of current Edelfelt research: Marina Catani, Anne-Charlotte Cathelineau, Laura Gutman, Rainer Knapas, Anna Kortelainen, Petra Lehtoruusu, Marie-Sofie Lundström, Anne-Maria Pennonen, Kristina Ranki, Anna Ripatti, Hanne Selkokari, Patrik Steorn, Maria Vainio-Kurtakko and Leena Elina Valkeapää.

Early 20th-century Vienna was a vibrant and highly international centre for the arts and sciences that brought artists from a variety of disciplines together with other influential cultural figures. What they shared was a commitment to artistic reform and to embracing all forms of art as equal. It was in Vienna that Akseli Gallen-Kallela made the acquaintance of Gustav Klimt, a founder member of the Vienna Secession, a movement that represented a modern approach to art. The Secessionists were engaged in the pursuit of what they called the Gesamtkunstwerk, a ‘total work of art' integrating different art forms, from painting and architecture to design, music and literature, to create an aesthetic and harmonious whole. Akseli Gallen-Kallela, too, shared this aim. Highly regarded by the Secessionists, he was invited to show his works at the group's exhibitions in Vienna in 1901 and 1904. The articles in this Ateneum exhibition catalogue illustrate Gallen-Kallela's role within the wider European art scene and position him in the context of this international movement that challenged not only the artistic conventions of the day but the way people lived their lives. Expert contributors explore the work of the movement's central figures, shedding light on the influence they came to exert on modern Finnish artists and designers.

I början av 1900-talet var Wien ett internationellt centrum för konst och vetenskap som samlade konstnärer från olika områden och inflytelserika personer från kulturlivet. De inspirerades av tanken på alla konstarters jämlikhet och förnyelse av konsten. I Wien möttes också Akseli Gallen-Kallela och Gustav Klimt, som var grundande medlem i Wiener Secession som stod för den nya konstuppfattningen. Secessionisterna hade som mål att skapa allkonstverk (Gesamtkunstwerk) helhetskonstverk, där bildkonst, arkitektur, formgivning, musik och litteratur förenades i en estetisk och harmonisk helhet. Akseli Gallen-Kallela delade det här målet. Hans verk uppskattades högt i secessionisternas krets och han medverkade i gruppens utställningar i Wien 1901 och 1904. Artiklarna i Ateneums utställningskatalog visar hur Gallen-Kallela var en del av den rörelse som förnyade den internationella konsten och livsstilen samt den europeiska kulturkretsen. Publikationen belyser arbetet som gruppens centrala konstnärer utförde och belyser dess förebildliga betydelse för finländska konstnärer och formgivare under modernismen.

Utställningskatalog. Konstmuseet Ateneums samlingsutställning En tidsfråga granskar Finlands Nationalgalleris verk från två århundraden ur ett samtida perspektiv. Utställningen bjuder in olika människor för att diskutera vår tids stora frågor.Artiklarna i denna rikt illustrerade publikation speglar utställningens huvudteman i ett samtida sammanhang. Konstens makt tar upp frågan om vem som bestämmer vilka bilder vi tittar på. Naturens tid reflekterar över människans roll i naturen utifrån posthumanism, förlusten av biologisk mångfald och klimatförändring. Folkets bilder tar upp hur den nationella identiteten byggs upp i bildkonsten, och frågar sig vilka som får plats i bilderna av finländskhet. Det modernas många former öppnar bakgrunden till den modernistiska konsten och den moderna tidens fenomen med sina motsättningar. Från konstnärsbrev till konstsamlingens olika faser fokuserar med hjälp av Finlands Nationalgalleris arkivsamlingar på konstsamlingens och konstverkens uppkomst och historia.

Ateneumin taidemuseon kokoelmanäyttely Ajan kysymys tarkastelee nykypäivän näkökulmasta Kansallisgallerian teoksia yli kahdelta vuosisadalta. Se kutsuu erilaiset ihmiset koolle keskustelemaan aikamme suurista kysymyksistä. Tämän runsaasti kuvitetun julkaisun artikkelit peilaavat näyttelyn pääteemojen kautta nykyaikaa. Taiteen vallassa pureutuu kysymykseen, kuka päättää, mitä kuvia katsomme. Luonnon aika pohtii ihmisen osaa luonnossa posthumanismin, luontokadon ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kansan kuvat purkaa kansallisidentiteetin rakentamista kuvataiteessa ja kysyy, kenelle on tilaa suomalaisuuden kuvissa. Modernin monet muodot avaa modernismin ajan taiteen taustoja sekä modernin ajan ilmiöitä ristiriitoineen. Kansallisgallerian arkistokokoelmista ammentava Taiteilijakirjeistä taidekokoelman vaiheisiin nostaa esiin mielenkiintoisia taustoja taiteen ja kokoelman synnystä.

Teos on tutkimus professori Eliel Aspelin-Haapkylästä (1847-1917) taidekokoelman keräilijänä, taidehistoriaan erikoistuneena taiteentutkijana sekä erilaisten suomalaisten instituutioiden aktiivisena vaikuttajana. Tutkimuksessa pohditaan taidehistorioitsijan suhdetta taidekokoelmaan, jonka hän myöhemmin päätti lahjoittaa julkisiin museokokoelmiin, sekä sitä mikä oli hänen keräilynsä tarkoitus ja merkitys. Aspelin-Haapkylän kohdalla kietoutuvat yhteen aikakauden ideologiat, taide ja eurooppalaiset, etenkin saksalaiset museoaatteet. Hänen ideologinen taustansa oli fennomaanien aatteissa.